Talousarvioesitys 2009

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

Selvitysosa:Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille.

Opetusministeriön toimintaprosessit ja niille asetetut tavoitteet edistävät koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Opetusministeriön tuotoksia ja laadunhallintaa, toiminnallista tehokkuutta sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet perustuvat opetusministeriön kehittämisohjelmaan 2007—2011 ja strategiaan 2020.

Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet:

Tuotokset ja laadunhallinta

1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. Jatketaan laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan kehittämistä.

2. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Jatketaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä kansallisen liikuntaohjelman toimeenpanoa.

3. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa, strategista toimintaa ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikka-analyyseja toimialan yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävistä asioista.

4. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Kehitetään lainsäädäntötyön suunnitelmallisuutta, seurantaa ja yhteistyötä.

5. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta on selkeää ja tehokasta. Ministeriön johtamista kehitetään. Kehysvalmistelua kevennetään.

6. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Jatketaan yliopistouudistuksen ja siihen liittyvän ohjausjärjestelmän valmistelua.

Toiminnallinen tehokkuus

7. Opetusministeriön toiminta on tehokasta. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriö siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.5.2009. Toteutetaan hankinta- ja toimitilastrategioita. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna 2010 pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin, joita ovat lausuntoasiat, tulosohjaus ja valtionavustusasiat.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

8. Toteutetaan uudistettua henkilöstöstrategiaa.

9. Opetusministeriön henkilöstöä kehitetään niin, että se pystyy vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin ministeriön kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisesti pyritään turvaamaan organisaation uudistumiskyky sekä vahvistamaan osaamista hallinnonalan ohjauksessa ja alan uusimman tiedon soveltamisessa.

01. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 615 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:

02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 039 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) oppimateriaalin kehittämiseen

2) ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen

3) enintään 950 000 euroa vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen ja

4) 258 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.

Selvitysosa:Opetushallituksen roolia toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastona vahvistetaan. Opetushallitus vastaa toimialansa koulutuksen valtakunnallisten linjausten toimeenpanosta, tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteista, koulutuksen kehittämisestä, koulutuksen seuranta- ja oppimistulosten arviointitiedon tuottamisesta sekä yhteisistä palveluista. Opetushallitus tuottaa tietoa toimialan tuloksellisuudesta. Opetushallituksen organisaatio uudistetaan 1.1.2009 lähtien.

Opetusministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet:

• Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta edistetään tukemalla opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten tietojen, taitojen ja osaamisen kehittämistä. Tuetaan koulutuksen saavutettavuuden, oppimisympäristöjen, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, oppilas- ja opiskelijahuollon, erityisopetuksen ja muun erityisen tuen, opintojen ohjauksen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä. Tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään terveitä elintapoja ja pienennetään syrjäytymisen riskiä. Kehittämistyötä tuetaan opettajien, rehtoreiden ja johtajien täydennyskoulutuksella sekä kehittämishankkeilla. Viraston kehittämishankkeiden määrää vähennetään.
• Kehitetään suomenruotsalaista koulutusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Tuetaan toisen kotimaisen kielen opiskelun, oppimateriaalien ja menetelmien kehittämistä.
• Tuotetaan koulutusta koskevaa seuranta-, tutkimus- ja arviointitietoa. Kehitetään päätöksentekoa ja kehittämistä tukevaa tietopalvelua. Vahvistetaan ennakointitiedon tuottamista ja hyödyntämistä.
• Koulutustoimialan kehittämistä palvelevan tiedon levittämistä edistetään uudistamalla ja kehittämällä sähköisiä palvelumuotoja.
• Edistetään viraston palveluiden kustannustehokkuutta, kattavuutta ja laatua valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuetaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä opintotarjonnan ja opinto-ohjelmien kehittämisessä tunnistaen koulujärjestelmän eri osien ominaispiirteet ja tavoitteet.
• Vastataan EU:n ohjelmakauden projektien hallinnoinnista.

Toiminnallinen tehokkuus

Koulutustoimialan tavoitteiden toteutumisen vahvistamiseksi Opetushallituksen organisaatiota uudistetaan tukemaan ydintehtäviä ja -prosesseja. Tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä ja varmistetaan talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien toimivuus Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuusmallissa. Kehitetään viraston toiminnan tuloksellisuutta koskevia tunnuslukuja ja raportointia.

Maksullisella palvelutoiminnalla Opetushallitus tarjoaa täydentävää tukea opetussektorin toiminnan ajankohtaisiin kehittämishaasteisiin. Liiketaloudellisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluita ovat koulutus- ja konsultointipalvelut, lausunnot, arviointituotteet ja -palvelut sekä maksullinen julkaisutoiminta. Vähälevikkisen oppikirjatuotannon ja myynnin toimintamallia kehitetään tuottavuuden parantamisen näkökulmasta. Julkisoikeudelliset suoritteet on määritelty asetuksessa (1201/2006), minkä lisäksi Opetushallitus toteuttaa aikuisten näyttötutkintotoiminnan tutkintomaksuina kerättävillä tuloilla.

Tuotokset ja laadunhallinta

Henkilöstövoimavarat

Kehitetään johtamista ja johtamisjärjestelmiä siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin toiminnan tuloksellisuutta. Toteutetaan tuottavuusohjelman tavoitteita tukevan henkilöstösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Luodaan osaamisen kehittämisen ja siirtämisen menetelmiä.

03. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 773 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen

2) 1 684 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien ja muiden opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen ja

3) 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, CIMO (Centre for International Mobility)

• edistää kansainvälistä vuorovaikutusta suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen alueella
• tukee toiminnallaan kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä
• toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä pohjoismaisen Nordplus-ohjelman toimeenpanosta
• järjestää neuvonta- ja tietopalvelua ja markkinoi suomalaista koulutusta kansainvälisesti, erityisinä painopistealueina ovat Venäjä, Aasia ja Pohjois-Amerikka
• tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa
• järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa sekä
• lisää tietotekniikan hyväksikäyttöä tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa.

¹⁾ Sisältää myös CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoiman harjoittelijavaihdon.

Päätösosan kohdassa 2 tarkoitetut palkkausmenot määräytyvät soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti.

21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 686 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön

2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin ja

3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla.

Selvitysosa:

Määrärahalla rahoitetaan opetusministeriön toimialan monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, kahdenväliseen kulttuurivaihtoon, ulkosuomalaistoimintaan ja sukukansayhteistyöhön liittyvää toimintaa.

22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 563 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen ja

2) enintään 3 000 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia oppilaitoksissa, yleisissä kirjastoissa ja valtionhallinnossa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä.

Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

29. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 135 000 000 euroa.

50. Eräät avustukset(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 585 000 euroa.

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 615 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 44 000 euroa johtuen kustannustason muutoksesta (2,2 %) käyttösuunnitelman kohdassa 1.

(62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta(arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 117 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Unescon, Euroopan neuvoston, OECD:n ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 23 000 euroa johtuen valuuttakurssien ja kustannustason muutoksesta.