Talousarvioesitys 2009
29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2009 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan.
Hallinnonalan toimintaympäristö
Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat vahvasti Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä osaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Yhteiskunta kansainvälistyy ja maahanmuuttajaväestön osuus kasvaa.
Peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä vuosina 2009 ja 2010 nykytasolla. Perusopetuksen päättävien hakeutuminen on viime vuosina suuntautunut aikaisempaa useammin ammatilliseen koulutukseen. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei vielä tapahdu muutoksia. Ikäluokkien kehityssuunnat ovat erilaisia eri alueilla.
Muutokset edellyttävät koulutukselta ja tutkimukselta korkeaa laatua, koulu-, oppilaitos- ja koulutuksen järjestäjä- sekä korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä ja koulutusjärjestelmän tehostamista. Erityisenä haasteena koulutusjärjestelmälle on maahanmuuttajien määrän kasvu.
Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka
Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä.
Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen laadun kehittäminen.
Tavoitteena on, että
- perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa
- suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee
- korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja
- tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu.
Korkeakoulujen opiskelija (FTE)1)-opettajasuhde | ||
Ammattikorkeakoulut | Yliopistot | |
2005 | 17,7 | 14,3 |
2006 | 17,8 | 14,3 |
2007 arvio | 17,8 | 14,3 |
2008 arvio | 17,8 | 14,3 |
2009 arvio | 17,7 | 14,2 |
1) Laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä (FTE, full time equivalent)
Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus | ||||
---|---|---|---|---|
2005 | 2006 | 2008 arvio |
2009 arvio |
|
T&K-menojen BKT-osuus (%) | 3,48 | 3,45 | 3,7 | 3,8 |
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) | 2,4 | 2,4 | 2,4 | 2,4 |
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) | 1 600 | 1 600 | 1 700 | 1 800 |
Suomen Akatemian myöntövaltuus (milj. €) | 176 | 205,6 | 245,6 | 258,5 |
Suomen Akatemian tutkimusvirat | 286 | 300 | 307 | 321 |
Tohtorintutkinnot | 1 422 | 1 409 | 1 590 | 1 594 |
Tavoitteena on, että
- perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee
- tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee
- korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee
- tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee ja
- vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % vuonna 2012.
Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)1) | ||||
2005 | 2006 | 2008 arvio |
2009 tavoite |
|
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet | 40,7 | 41,9 | 43,7 | 44,5 |
— perustutkintoon johtava koulutus | 39,4 | 40,1 | 41,0 | 41,5 |
— valmistavat koulutukset2) | 1,3 | 1,8 | 2,7 | 3,0 |
Lukiokoulutukseen sijoittuneet | 53,3 | 51,1 | 50,0 | 50,5 |
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet | 3,0 | 2,5 | 3,0 | 3,0 |
— peruskouluissa | 2,5 | 2,0 | 2,5 | 2,5 |
— kansanopistoissa | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä | 92,7 | 91,2 | 91,0 | 92,0 |
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä | 4,3 | 4,3 | 5,7 | 6,0 |
Yhteensä | 97,0 | 95,5 | 96,7 | 98,0 |
---|
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammatilliseen koulutukseen valmistavia koulutuksia koskeva luku on vuoden 2005 osalta arvio. Kansanopistoissa järjestettävää perusopetuksen lisäopetusta koskevat luvut ovat arvioita sekä vuodelta 2005 että 2006.
2) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin).
Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%)1) | |||||
2004 | 2005 | 2006 | 2008 arvio |
2009 tavoite |
|
Ylioppilastutkinto | 71,4 | 72,3 | 75,0 | 74,0 | |
työllistyneet | 30,2 | 30,1 | 30,0 | 28,0 | |
jatko-opintoihin siirtyneet | 41,2 | 42,2 | 45,0 | 46,0 | |
Ammatillinen perustutkinto | 73,4 | 75,5 | 76,7 | 77,0 | 77,5 |
työllistyneet | 63,4 | 66,3 | 67,5 | 68,0 | 68,5 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 10,0 | 9,2 | 9,2 | 9,0 | 9,0 |
Ammatti- tai erikoisammattitutkinto | 85,0 | 86,6 | 88,5 | 89,0 | |
työllistyneet | 74,7 | 76,2 | 78 | 78,5 | |
jatko-opintoihin siirtyneet | 10,3 | 10,4 | 10,5 | 10,5 | |
Ammattikorkeakoulututkinto | 88,3 | 88,7 | 89,3 | 89,3 | 89,8 |
työllistyneet | 84,7 | 85,2 | 86,1 | 85,7 | 86,2 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 3,6 | 3,5 | 3,7 | 3,6 | 3,6 |
Yliopistotutkinto | 89,3 | 88,8 | 89,9 | 90,0 | 90,0 |
työllistyneet | 84,9 | 84,4 | 85,5 | 85,5 | 85,5 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 4,4 | 4,4 | 4,4 | 4,5 | 4,5 |
Tohtorintutkinto | |||||
työllistyneet | 83,7 | 83,5 | 82,4 | 84,0 | 84,5 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1) | ||||
2005 | 2006 | 2008 arvio | 2009 tavoite | |
Ammattikorkeakoulututkinto | 25,1 | 25,2 | 25,0 | 24,9 |
Ylempi korkeakoulututkinto | 27,3 | 27,4 | 27,2 | 27,1 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.
Keskeyttäminen1) | ||||
2005 | 2006 | 2008 arvio | 2009 tavoite | |
Lukio | 2,0 | 2,1 | 2,0 | 2,0 |
Ammatillinen peruskoulutus | 9,5 | 9,5 | 8,5 | 8,0 |
Ammattikorkeakoulu | 6,4 | 6,9 | 6,3 | 6,2 |
Yliopisto | 4,7 | 5,0 | 4,2 | 4,2 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Syyskuussa opiskelleiden tilanne seuraavan vuoden syyskuussa. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muuhun koulutukseen. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta.
Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Yliopistojen rakenteita kehitetään ja taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan.
Hallitus turvaa taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset tehdä laadukasta, monialaista perus- ja soveltavaa tutkimusta ja vahvistaa talouden innovaatiokapasiteettia strategisilla osaamispanostuksilla.
Tavoitteena on, että
- opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat
- korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja
- korkeakoulujen tuloksellisuus paranee.
Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus | ||||
---|---|---|---|---|
2003 | 2005 | 2007 | 2009 arvio |
|
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushtv (YO) | 1,53 | 1,66 | 1,731) | 1,78 |
Tohtorintutkinnot/professori (YO) | 0,57 | 0,63 | 0,67 | 0,69 |
Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta (YO) | 1,45 | 1,53 | 1,67 | 1,74 |
AMK-perustutkinnot/päätoim. opettaja (AMK) | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
1) Vuoden 2007 toteutuma, opetus- ja tutkimushenkilöstössä kaikki rahoituslähteet.
Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus | ||||
---|---|---|---|---|
2006 | 2007 | 2008 arvio |
2009 arvio |
|
Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (YO) | 9 294 | 9 254 | 10 400 | 11 000 |
Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (AMK) | 7 243 | 7 180 | 7 500 | 8 000 |
Kv-opettaja/tutkijavaihto, yli 1kk, kpl (YO) | 1 685 | 1 718 | 1 800 | 1 850 |
Kv-opettaja- ja asiantuntijavaihto, yli 1kk, kpl (AMK) | 109 | 120 | 130 | 140 |
Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (YO) | 5 434 | 6 000 | 6 800 | 7 400 |
Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (AMK) | 4 595 | 5 400 | 5 700 | 6 000 |
Tavoitteena on, että
- opettajien kelpoisuustilanne paranee ja
- halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain 5 000.
Opettajien kelpoisuus1) | |||
2005 toteutuma |
2008 arvio |
2009 tavoite |
|
Yleissiv. koulutuksen opettajista kelpoisia, % | 88 | 88 | 89 |
Amm. peruskoulutuksen opettajista kelpoisia % kelpoisia % | 76,4 | 77 | 78 |
1) Päätoimiset opettajat
Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan.
Opiskelijat ja tutkinnot | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2009 (arvio) | |
Esiopetus | ||||||
— opiskelijamäärä | 59 850 | 58 400 | 57 940 | 57 930 | 57 510 | 57 000 |
Perusopetus | ||||||
— uudet opiskelijat | 61 300 | 59 830 | 57 550 | 58 000 | 57 650 | 56 500 |
— päättötodistuksen saaneet | 60 830 | 63 830 | 63 760 | 66 000 | 65 570 | 65 000 |
— opiskelijamäärä | 583 130 | 581 080 | 578 110 | 568 720 | 560 610 | 540 000 |
Lukiokoulutus | ||||||
— uudet opiskelijat | 42 610 | 40 590 | 39 550 | 39 400 | 37 600 | 35 000 |
— suoritetut ylioppilastutkinnot1) | 35 180 | 34 650 | 34 060 | 32 790 | 33 100 | 33 000 |
— opiskelijamäärä | 120 870 | 118 530 | 116 350 | 114 140 | 112 390 | 110 000 |
Ammatillinen peruskoulutus2) | ||||||
— uudet opiskelijat | 60 090 | 60 350 | 61 860 | 64 710 | 68 600 | 71 200 |
— suoritetut tutkinnot | 36 040 | 36 600 | 37 220 | 37 280 | 39 400 | 40 800 |
— opiskelijamäärä3) | 142 020 | 143 780 | 146 050 | 149 680 | 155 220 | 156 700 |
Ammatillinen lisäkoulutus4) | ||||||
— uudet opiskelijat | 23 910 | 25 580 | 29 170 | 31 000 | 33 500 | 34 500 |
— suoritetut tutkinnot | 12 450 | 13 040 | 14 320 | 16 170 | 18 100 | 18 900 |
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa5) | 14 720 | 24 000 | 28 400 | 33 840 | 35 000 | 35 000 |
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa | 16 720 | 18 940 | 19 770 | 22 150 | 24 500 | 27 100 |
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot6) | ||||||
— aloittaneet | 32 840 | 32 690 | 33 260 | 32 370 | 32 120 | 32 000 |
— suoritetut tutkinnot | 20 500 | 20 670 | 21 140 | 20 770 | 20 570 | 20 600 |
— opiskelijamäärä | 96 120 | 116 830 | 116 700 | 115 760 | 114 730 | 114 200 |
— josta ulkomaalaiset opiskelijat | 3 480 | 3 730 | 3 930 | 4 600 | 5 400 | 6 200 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot2) | ||||||
— aloittaneet | 310 | 240 | 630 | 1 380 | 1 600 | 2 400 |
— suoritetut tutkinnot | 60 | 180 | 150 | 180 | 450 | |
— opiskelijamäärä | 350 | 610 | 1 050 | 2 070 | 2 700 | 4 000 |
Yliopiston perustutkinnot7) | ||||||
— uudet opiskelijat | 20 940 | 20 970 | 20 786 | 20 150 | 19 648 | 19 600 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 2 883 | 2 717 | 2 913 | 3 814 | 5 879 | 10 000 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 12 411 | 12 588 | 12 920 | 13 128 | 13 884 | 14 518 |
— opiskelijamäärä | 147 085 | 149 167 | 151 030 | 152 164 | 152 198 | 152 000 |
— josta ulkomaalaiset opiskelijat | 2 890 | 3 048 | 3 221 | 3 619 | 3 900 | 4 300 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 257 | 1 399 | 1 422 | 1 409 | 1 524 | 1 594 |
1) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.
2) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.
3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.
4) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.
5) Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä. Osa opiskelijamäärän lisäyksestä johtuu vuoden 2004 alusta lukien tilastoinnissa tapahtuneista muutoksista.
6) Lähde AMKOTA-tietokanta, opiskelijamäärä 20.9. läsnäolevat.
7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta.
Taide- ja kulttuuripolitiikka
Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, perusoikeutta taiteen vapauteen sekä kieleen ja kulttuuriin, hyvinvointia ja tasa-arvon kehittymistä yhteiskunnassa.
Päämääränä on luoda sekä kansallisesti että kansainvälisesti suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille, edistää kulttuuripalveluiden saatavuutta ja luoda kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin, vahvistaa luovan talouden, kulttuurin tuotannon, yritystoiminnan ja viennin kehittymistä sekä edistää kulttuurin tuntemusta ja kulttuurista osaamista yhteiskunnassa.
Vaikuttavuustavoitteet:
Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen
Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluiden tuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen
Kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä kulttuuriaineistojen digitointia ja digitaalista saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään.
Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden sekä osallistumisen edistäminen
Taiteen ja kulttuurin perusrakenteen ylläpitoa kehitetään taiteen- ja toimialoittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa, saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin lähi- ja peruspalveluina vahvistetaan. Vähemmistöjen ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia vahvistavia toimintamuotoja arvioidaan ja edistetään.
Kulttuurituotannon, -viennin ja luovien alojen edistäminen
Vahvistetaan luovan talouden kehittymistä tukemalla luovien alojen sisältötuotantoa, yrittäjyyttä, kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä ja kulttuurivientiä. Tuetaan liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista, tuottaja- ja manageriosaamista, tekijänoikeusosaamista sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Eräitä taide- ja kulttuurialojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2006 | 2007 | 2009 | |
toteutuma | toteutuma | tavoite | |
Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat, 1 000 henk. | 2 698 | 2 768 | 2 600 |
Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet1) | 2 469 | 2 469 | 2 469 |
Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. | 4 528 | 4 546 | 4 600 |
Museoille myönnetyt henkilötyövuodet | 1 158 | 1 158 | 1 158 |
Sinfoniaorkesterien2) ja Kansallisoopperan kuulijat, 1 000 henk. | 906 | 906 | 1 015 |
Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet | 1 033 | 1 033 | 1 033 |
Kotimaiset pitkien elokuvien ensi-illat | 11 | 14 | 11 |
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateatterissa, 1 000 henk. | 929 | 1 514 | 1 500 |
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 102 579 | 100 863 | 100 500 |
Pää- ja sivukirjastojen määrä | 858 | 837 | 837 |
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 59 526 | 57 272 | 57 000 |
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 37 652 | 40 000 |
1) Valtionosuuden perusteena käytetyt laskennalliset henkilötyövuodet.
2) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria.
Liikuntapolitiikka
Liikuntatoimen tehtävänä on liikuntaa edistämällä tukea väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana. Eettiset ja yhteiskuntavastuulliset arvot ohjaavat toimintaa.
Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet sekä keski-ikäiset miehet. Hillitään ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla. Liikkumisympäristöt otetaan huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla, tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa sekä laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista.
Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen
Aktivoidaan paikallistasoista toimintaa kehittämällä vapaaehtoistoimijoiden koulutusta ja suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä kuntien ja seurojen yhteistyöhön. Kehitetään koulutustoiminnan sisältöä ja laatua lasten ja nuorten, terveyttä edistävän liikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan tarpeisiin. Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla.
Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen
Parannetaan huippu-urheilun toimintaedellytyksiä tukemalla valmennustoimintaa, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidopingtoimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä. Edistetään kumppanuuksia yhteiskuntavastuullisen huippu-urheilun tukemiseksi.
Liikunnan tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2006 | 2007 | 2009 | |
toteutuma | toteutuma | tavoite | |
Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat 15—64-vuotiaat, %1) | |||
— miehet | 62,8 | 67,5 | 68 |
— naiset | 65,7 | 72,8 | 73 |
1) Lähde: 2006 ja 2007 Kansanterveyslaitos, 2009 (AVTK), OPM
Nuorisotyö ja -politiikka
Opetusministeriön vastuulla olevan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman tavoitteina ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Ohjelmaa toteuttamalla voidaan vähentää korvaavien erityispalvelujen tarvetta. Nuorisolain (72/2006) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Samalla toimeenpannaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa nuorisotyön alueella.
Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen
Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö.
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua.
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen
Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla.
Nuorisotyön tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2006 toteutuma |
2007 toteutuma |
2009 tavoite |
|
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |||
Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) | 103 | 105 | 107 |
Jäseniä järjestöissä (hlöä) | 850 000 | 850 000 | 850 000 |
Nuorten työpajatoiminta | |||
Pajat, lkm | 210 | 210 | 230 |
Nuoret pajoissa, lkm/vuosi | 7 100 | 8 081 | 8 500 |
Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % | 70 | 70 | 70 |
Nuorisotyöttömät, lkm | 26 500 | 22 200 | 19 000 |
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut | |||
Kuntia palvelujen piirissä (lkm) | 157 | 230 | 250 |
Nuoret palvelujen piirissä (%) | 60 | 77 | 90 |
Valtionosuusmäärärahat opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2008 | |||||
2007 | varsinainen | 2009 | 2008/2009 | ||
tilinpäätös | talousarvio | esitys | muutos | ||
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus | 1 805 018 | 1 964 779 | 2 015 568 | 50 789 |
29.10.34 | Koulurakentaminen | 47 700 | 57 400 | 55 700 | -1 700 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 526 434 | 561 346 | 624 809 | 63 463 |
29.30.30 | Vapaa sivistystyö | 142 770 | 152 219 | 157 369 | 5 150 |
29.30.31 | Ammatillinen lisäkoulutus | 116 103 | 126 474 | 135 461 | 8 987 |
29.30.32 | Oppisopimuskoulutus | 126 663 | 127 063 | 126 237 | -826 |
29.30.51 | Ammatilliset erikoisoppilaitokset | 16 949 | 18 945 | 19 684 | 739 |
29.40.30 | Ammattikorkeakoulut | 362 405 | 373 589 | 390 472 | 16 883 |
29.80.30 ja 52 | Kirjastot | 110 956 | 115 189 | 119 546 | 4 357 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit ja orkesterit | 46 665 | 56 972 | 67 938 | 10 966 |
29.80.32 ja 52 | Museot | 19 354 | 25 192 | 30 875 | 5 683 |
29.80.33 | Kuntien kulttuuritoiminta | 5 541 | 5 563 | 5 588 | 25 |
29.80.34 | Kirjastorakentaminen | 6 100 | 5 700 | 5 400 | -300 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 14 677 | 15 973 | 16 183 | 210 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 16 772 | 16 996 | 18 794 | 1 798 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 7 014 | 7 272 | 7 539 | 267 |
Yhteensä | 3 371 121 | 3 630 672 | 3 797 163 | 166 491 | |
Arvio valtionosuuksien jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 2 595 763 | 2 795 617 | 2 923 816 | 128 199 | |
— Kunnat | 1 427 669 | 1 537 589 | 1 608 099 | 70 510 | |
— Kuntayhtymät | 1 168 093 | 1 258 028 | 1 315 717 | 57 689 | |
Yksityiset | 775 357 | 835 055 | 873 347 | 38 292 |
Vuoden 2009 valtionosuusprosentti on opetus- ja kirjastotoimessa 41,82.
Luvun 28.90 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä. Tasausten perusteella on tehty 1 261 000 euron vähennys momentille 29.10.30 ja 75 000 euron vähennys momentille 29.80.30. Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään -1 336 000 euroa.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2009 on 414,0 milj. euroa eli 1,5 % enemmän v. 2008 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi yhtiön jakamattomien voittovarojen rahastosta puretaan edunsaajien käyttöön 17 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovarojen kokonaismäärä vuodelle 2009 on 431 milj. euroa. Tämä on 4,691 milj. euroa vähemmän kuin mihin kehysvaiheessa varauduttiin. Vähennys on kohdennettu edunsaajien kesken jakosuhdelain mukaisesti.
Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.60.53 tieteen tukemiseen 81,3 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 191,9 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 116,1 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 41,8 milj. euroa. Lisäksi taiteen osalta noudatetaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001, muut. 1191/2005) 2 §:ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien siirtoa, joka on enintään 11 % eli 13,1 milj. euroa vuonna 2009, joka on samalla viimeinen vuosi kun kirjastojen valtionosuuksia rahoitetaan veikkausvoittovaroista.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.60, 80, 90 ja 91 vuodelle 2009 ehdotetaan 966,1 milj. euroa, mistä 431,0 milj. euroa eli 44,6 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2002 TP | 2003 TP |
2004 TP |
2005 TP |
2006 TP |
2007 TP |
2008 TA |
2009 TAE |
|
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus | 80,0 | 86,6 | 87,3 | 89,8 | 90,8 | 110,6 | 115,2 | 119,5 |
— veikk.varat | 35,5 | 58,6 | 59,0 | 48,5 | 39,9 | 36,5 | 24,7 | 13,1 |
— budj.varat | 44,5 | 28,0 | 28,3 | 41,3 | 50,9 | 74,1 | 90,5 | 106,4 |
Tiede | 188,9 | 210,5 | 239,9 | 239,8 | 261,3 | 270,6 | 283,7 | 326,5 |
— veikk.varat | 76,2 | 75,8 | 75,7 | 75,7 | 79,5 | 76,6 | 77,1 | 81,3 |
— budj.varat | 112,7 | 134,7 | 163,8 | 164,1 | 181,8 | 194,0 | 206,6 | 245,2 |
Taide | 222,2 | 228,0 | 243,2 | 260,0 | 274,3 | 281,6 | 311,2 | 350,3 |
— veikk.varat | 144,2 | 130,1 | 128,6 | 136,8 | 150,4 | 152,3 | 164,5 | 178,8 |
— budj.varat | 78,0 | 97,9 | 114,6 | 123,2 | 123,9 | 129,3 | 146,7 | 171,5 |
Liikunta | 84,4 | 85,8 | 90,0 | 93,1 | 99,1 | 101,4 | 106,9 | 119,4 |
— veikk.varat | 83,3 | 83,9 | 88,1 | 90,0 | 97,8 | 100,1 | 104,1 | 116,1 |
— budj.varat | 1,0 | 1,9 | 1,9 | 3,1 | 1,3 | 1,3 | 2,8 | 3,3 |
Nuoriso | 22,0 | 22,3 | 30,8 | 34,3 | 39,9 | 42,7 | 47,1 | 52,2 |
— veikk.varat | 20,3 | 20,7 | 28,6 | 31,5 | 35,2 | 36,0 | 37,5 | 41,8 |
— budj.varat | 1,6 | 1,6 | 2,2 | 2,8 | 4,7 | 6,7 | 9,6 | 10,4 |
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa | 339,2 | 348,4 | 351,4 | 334,0 | 362,9 | 365,0 | 383,2 | 417,9 |
Veikkausvoittovarat yhteensä | 359,5 | 369,1 | 380,0 | 382,5 | 402,8 | 401,5 | 407,9 | 431,0 |
Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) | |||
---|---|---|---|
Veikkausvoittovarat | Yleiset budjettivarat |
Yhteensä | |
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot | 2 609 000 | 2 645 000 | 5 254 000 |
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat | 58 500 000 | 169 941 000 | 228 441 000 |
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille | 37 878 000 | 30 060 000 | 67 938 000 |
Valtionosuus ja -avustus museoille | 18 407 000 | 12 468 000 | 30 875 000 |
Valtionosuus ja -avustus kirjastoille | 13 106 000 | 106 440 000 | 119 546 000 |
EU:n kulttuuripääkaupunki -hanke | 1 000 000 | 2 000 000 | 3 000 000 |
Liikunnan koulutuskeskukset | 16 306 000 | 3 331 000 | 19 637 000 |
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy | 1 600 000 | 10 373 000 | 11 973 000 |
Kirkollisasiat
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Tavoitteena on
- turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja
- edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista.
Hallinnonalan tietohallinto
Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.
Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna 2009 ovat sähköisen asianhallinnan hankkeiden toteuttaminen, hallinnonalan yhteisen tietovaraston kehittäminen ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet.
Vuoden 2009 talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset
Opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.
Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen kehittämisen (ammattistartin) ja ammatillisen koulutuksen lisättyjen opiskelijapaikkojen arvioidaan pidemmällä aikavälillä pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.
Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta voidaan tarvittaessa suunnata eriytetysti tyttöjen ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve tulee kasvamaan.
Opetusministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.
Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 309 henkilötyövuotta.
Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset opetusministeriön hallinnonalalla vuonna 2009 | |
---|---|
Opetusministeriö | -6,0 |
Opetushallitus | -12,4 |
Valtion yleissivistävät oppilaitokset | -0,8 |
Valtion ammatillinen koulutus | -0,6 |
Yliopistot | -250,0 |
Harjoittelukoulut | -16,2 |
Suomen Akatemia | -4,0 |
Arkistolaitos | -3,0 |
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | -2,4 |
Varastokirjasto | -0,6 |
Valtion taidemuseo | -6,8 |
Museovirasto | -4,0 |
Näkövammaisten kirjasto | -3,0 |
Yhteensä | -309,8 |
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2008 varsinainen talousarvio |
2009 esitys |
||
29.10.34 | Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus | 45,00 | 41,00 | |
— laajuuksien vahvistamisvaltuus | 55,00 | 55,00 | |
29.30.52 | Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 1,00 | 1,00 | |
— laajuuksien vahvistamisvaltuus | 1,50 | 1,50 | |
29.60 | Tiede | ||
— tutkimushankevaltuus | 245,60 | 258,50 | |
29.80.34 | Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) | ||
— perustamishankevaltuus | 4,50 | 4,50 | |
— laajuuksien vahvistamisvaltuus | 4,00 | 3,50 | |
29.80.70 | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | ||
— kalustamis- ja varustamisvaltuus | 2,90 | - | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 2,00 | 1,60 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009
v. 2007 tilinpäätös 1000 € |
v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2009 esitys 1000 € |
Muutos 2008—2009 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 284 367 | 279 233 | 215 993 | - 63 240 | - 23 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 24 110 | 25 853 | 26 615 | 762 | 3 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 210 | 20 749 | 21 039 | 290 | 1 |
03. | Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 026 | 8 300 | 8 773 | 473 | 6 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 5 686 | 4 686 | 4 686 | — | — |
22. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 13 063 | 14 563 | 14 563 | — | — |
29. | Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 135 983 | 135 000 | 135 000 | — | — |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) | 485 | 585 | 585 | — | — |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | 2 341 | 2 571 | 2 615 | 44 | 2 |
(62.) | EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) | 72 504 | 64 786 | — | - 64 786 | - 100 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 1 959 | 2 140 | 2 117 | - 23 | - 1 |
(70.) | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | — | — | — | — |
10. | Yleissivistävä koulutus | 1 906 876 | 2 087 011 | 2 142 727 | 55 716 | 3 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 44 414 | 47 906 | 54 592 | 6 686 | 14 |
02. | Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | -27 | 6 | 2 | - 4 | - 67 |
20. | Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 9 249 | 16 299 | 16 144 | - 155 | - 1 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 1 805 018 | 1 964 779 | 2 015 568 | 50 789 | 3 |
34. | Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 47 700 | 57 400 | 55 700 | - 1 700 | - 3 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 521 | 621 | 721 | 100 | 16 |
20. | Ammatillinen koulutus | 563 660 | 600 240 | 637 694 | 37 454 | 6 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 32 301 | 34 434 | 8 425 | - 26 009 | - 76 |
20. | Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 026 | 3 026 | 3 026 | — | — |
21. | Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 899 | 1 434 | 1 434 | — | — |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 526 434 | 561 346 | 624 809 | 63 463 | 11 |
30. | Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö | 465 419 | 458 642 | 475 000 | 16 358 | 4 |
20. | Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) | 14 428 | 14 209 | 15 359 | 1 150 | 8 |
21. | Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 2 927 | 9 304 | 10 104 | 800 | 9 |
30. | Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 142 770 | 152 219 | 157 369 | 5 150 | 3 |
31. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) | 116 103 | 126 474 | 135 461 | 8 987 | 7 |
32. | Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) | 126 663 | 127 063 | 126 237 | - 826 | - 1 |
(34.) | Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) | 35 000 | — | — | — | — |
51. | Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 16 949 | 18 945 | 19 684 | 739 | 4 |
52. | Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 1 000 | 1 000 | — | — |
53. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 9 578 | 9 428 | 9 786 | 358 | 4 |
40. | Ammattikorkeakouluopetus | 367 783 | 378 542 | 395 425 | 16 883 | 4 |
20. | Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 3 310 | 2 950 | 2 950 | — | — |
21. | Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 2 068 | 2 003 | 2 003 | — | — |
30. | Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 362 405 | 373 589 | 390 472 | 16 883 | 5 |
50. | Yliopisto-opetus ja -tutkimus | 1 409 541 | 1 485 490 | 1 792 370 | 306 880 | 21 |
01. | Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 296 263 | 1 358 388 | 1 423 140 | 64 752 | 5 |
02. | Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 13 277 | 13 500 | 14 337 | 837 | 6 |
03. | Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 73 184 | 75 903 | 77 126 | 1 223 | 2 |
04. | Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | 5 000 | 5 000 | — | — |
20. | Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 26 817 | 32 699 | 22 767 | - 9 932 | - 30 |
21. | Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 50 000 | 50 000 | 0 |
87. | Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) | — | — | 200 000 | 200 000 | 0 |
60. | Tiede | 270 601 | 283 739 | 326 470 | 42 731 | 15 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 32 325 | 34 079 | 36 171 | 2 092 | 6 |
02. | Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 446 | 18 449 | 21 115 | 2 666 | 14 |
03. | Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 746 | 2 660 | 2 645 | - 15 | - 1 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 526 | 1 550 | 1 587 | 37 | 2 |
20. | Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) | 150 | 100 | 50 | - 50 | - 50 |
50. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) | 130 505 | 137 433 | 169 941 | 32 508 | 24 |
53. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) | 76 620 | 77 148 | 81 256 | 4 108 | 5 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 12 282 | 12 320 | 13 705 | 1 385 | 11 |
70. | Opintotuki | 737 041 | 836 459 | 870 973 | 34 514 | 4 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 625 | 665 | 685 | 20 | 3 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) | 31 430 | 20 900 | 25 500 | 4 600 | 22 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) | 644 984 | 750 500 | 776 394 | 25 894 | 3 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) | 23 746 | 25 400 | 27 300 | 1 900 | 7 |
58. | Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) | 4 268 | 4 294 | 4 494 | 200 | 5 |
59. | Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) | 31 989 | 34 700 | 36 600 | 1 900 | 5 |
80. | Taide ja kulttuuri | 392 276 | 426 383 | 469 784 | 43 401 | 10 |
01. | Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 372 | 5 082 | 5 170 | 88 | 2 |
02. | Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 17 329 | 17 298 | 18 556 | 1 258 | 7 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 823 | 2 398 | 2 678 | 280 | 12 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 17 057 | 18 198 | 18 863 | 665 | 4 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 7 037 | 7 134 | 6 968 | - 166 | - 2 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 511 | 4 553 | 5 310 | 757 | 17 |
07. | Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 560 | 583 | 611 | 28 | 5 |
08. | Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 807 | 843 | 967 | 124 | 15 |
30. | Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 74 451 | 90 478 | 106 440 | 15 962 | 18 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 13 812 | 19 444 | 30 060 | 10 616 | 55 |
32. | Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) | 4 470 | 6 785 | 12 468 | 5 683 | 84 |
33. | Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) | 5 541 | 5 563 | 5 588 | 25 | 0 |
34. | Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) | 6 100 | 5 700 | 5 400 | - 300 | - 5 |
36. | Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 2 000 | 2 000 | 0 |
40. | Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) | 230 | 252 | 252 | — | — |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 10 487 | 10 325 | 11 325 | 1 000 | 10 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) | 10 997 | 11 088 | 13 160 | 2 072 | 19 |
52. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) | 188 800 | 189 200 | 191 886 | 2 686 | 1 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) | 16 795 | 17 542 | 18 000 | 458 | 3 |
54. | Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) | 3 627 | 3 816 | 3 746 | - 70 | - 2 |
55. | Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 2 000 | 2 000 | — | — |
56. | Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 800 | 800 | — | — |
70. | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 1 110 | 2 145 | 2 500 | 355 | 17 |
72. | Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 589 | 739 | 739 | — | — |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | 2 770 | 4 400 | 4 280 | - 120 | - 3 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | — | 17 | 17 | — | — |
90. | Liikuntatoimi | 101 441 | 106 818 | 119 413 | 12 595 | 12 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) | 100 099 | 104 065 | 116 082 | 12 017 | 12 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) | 1 342 | 2 753 | 3 331 | 578 | 21 |
91. | Nuorisotyö | 42 686 | 47 106 | 52 162 | 5 056 | 11 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) | 35 963 | 37 483 | 41 789 | 4 306 | 11 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) | 6 723 | 9 623 | 10 373 | 750 | 8 |
Yhteensä | 6 541 690 | 6 989 663 | 7 498 011 | 508 348 | 7 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 34 990 | 35 228 | 34 631 |