Talousarvioesitys 2009
24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Toiminta-ajatus
Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleensä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä oikeutta ja huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Ulkoasiainministeriön toiminta perustuu ministeriön strategiassaan määrittelemiin arvoihin, jotka ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Periaatteena on tasa-arvon toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.
Toimintaympäristö
Globaali kehitys avaa yhteiskuntia ja markkinoita sekä tiivistää niiden välisiä poliittisia, taloudellisia ja konkreettisia yhteyksiä. Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä, kuten esimerkiksi ilmasto- ja ympäristömuutokset, ihmisoikeuksien loukkaukset, terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, hauraat valtiot, maailmanlaajuiset terveysuhat, elintarvikkeiden hinnannousu ja ruokakriisi sekä järjestäytynyt rikollisuus, mikä korostaa laajan turvallisuuden näkökulmaa. Euroopan unionin merkitys kansainvälisenä toimijana kasvaa ja sen laajentuminen jatkuu. Unionin rooli sotilaallisessa ja siviilikriisinhallinnassa vahvistuu maailmanlaajuisesti. Ministeriön toimintaympäristö myös kotimaassa muuttuu. Ulkoasiainhallinto tekee yhä enemmän yhteistyötä muun valtionhallinnon, talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Hallinnonalan strategiset tavoitteet
Hallitusohjelman ja ministeriön strategian pohjalta ministeriön toiminnalle on asetettu keskeiset strategiset vaikuttavuustavoitteet ministeriön toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi.
Vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä
Ulkoasiainministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on:
- aktiivinen vaikuttaminen Euroopan unionin jäsenenä, erityisesti sen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
- Lissabonin sopimuksen toimeenpano ja EU:n ulkoisen toiminnan kehittäminen, erityisesti osallistuminen ulkosuhdehallinnon käynnistämiseen.
- pohjoismaisen ja Itämeren alueen yhteistyön tiivistäminen.
- aktiivinen osallistuminen monenkeskiseen yhteistyöhön YK-strategian ja multilinjauksen mukaisesti sekä Suomen turvallisuusneuvostokampanjan käynnistäminen.
- Suomen kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen keskeisiin maihin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
- aktiivisuus Venäjä-politiikassa, transatlanttisissa suhteissa sekä suhteissa keskeisiin Aasian maihin, kuten Kiinaan ja Intiaan.
Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö
Ulkoasiainministeriö toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ministeriö vahvistaa kansainvälisten instituutioiden toimintakykyä ja niiden yhteistoimintaa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se ehkäisee ja torjuu uusia turvallisuusuhkia yhteistyötä edistämällä. Tavoitteena on:
- turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toimeenpano ja tukeminen.
- kriisinhallintaosallistumisen kehittäminen sekä sotilaallisen että siviilitoiminnan osalta, painopisteinä Kosovo, Afganistan, Lähi-itä ja Afrikka.
- EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen sekä EU:n ja Naton välisen yhteistyön edistäminen.
- yhteistyö Naton kanssa, rauhankumppanuuden kehittäminen sekä NRF:n täydentävään toimintaan osallistuminen.
- laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen, kuten terrorisminvastaisen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja ympäristöuhkien torjuminen sekä kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten rankaisemattomuuden vähentäminen.
- vapaan liikkuvuuden alueen hallittu kehittäminen ja siihen liittyvien uhkien, kuten ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjuminen.
- konfliktien estäminen ja rauhanrakentamisen tukeminen konfliktiherkissä yhteiskunnissa hyödyntäen alueellisia toimijoita ja naisten asema huomioonottaen.
Oikeudenmukainen maailma
Ulkoasiainministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen toteutumista. Lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden maailmassa ulkoasiainministeriö edistää inhimillistä turvallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Tavoitteena on:
- kokonaisvaltaisen ihmisoikeus-, hyvä hallinto-, oikeusvaltiopolitiikan edistäminen sekä EU:n johdonmukaisen ihmisoikeuspolitiikan kehittäminen ja toteuttaminen.
- YK:n toiminnan tehostaminen tavoitteiden saavuttamiseksi.
- köyhyyden tehokas poistaminen noudattamalla luonnontaloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteita.
- kestävän ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä metsätalouden, maatalous- ja aluepolitiikan edistäminen maailmanlaajuisesti suomalaista osaamista hyödyntäen.
- kansainvälisen ruokakriisin lievittäminen ja pitkän aikavälin ratkaisujen edistäminen kestävällä tavalla.
- kehitysyhteistyömäärärahoista annetuista sitoumuksista huolehtiminen Suomen taloudellinen kehitys ja muiden avunantoon sitoutuneiden maiden tilanne huomioon ottaen.
Menestyvä Suomi
Ulkoasiainministeriö vahvistaa avointa ja sääntöperustaista maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Ulkoasiainministeriö vauhdittaa suomalaisen kulttuurin, luovuuden ja osaamisen tunnetuksi tulemista ja menestymistä ulkomailla. Edustustot avaavat ovia, madaltavat kansainvälisiä kynnyksiä ja luovat verkostoja. Tavoitteena on:
- WTO-kierroksen päättäminen ja toimeenpano Suomen intressien mukaisesti.
- alueellisten ja kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen eteenpäinvieminen (Korea, Intia, ASEAN, Ukraina) Suomen kauppapoliittisten tavoitteiden ja EU:n YUTP:n mukaisesti.
- EU:n ja Venäjän taloussuhteiden vahvistaminen, ml. Venäjän integroituminen kansainväliseen kauppajärjestelmään ja EU-Venäjä -vapaakauppaneuvottelut.
- lähialueyhteistyön jatkaminen.
- yritysten ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen purkamalla vienti- ja tuontikaupan esteitä.
- kehitysmaiden kestävän talouden edistäminen hyödyntäen mm. kansallisia AFT-strategioita (kauppaa tukeva kehitysapu).
- työperäisen maahanmuuton edistäminen hallitusohjelman mukaisesti.
- suunnitelmallinen ja ennakoiva julkisuusdiplomatia, jolla ajetaan Suomen tavoitteita vaikuttaen tehostetusti valikoituihin ei-valtiollisiin kohderyhmiin ulkomailla.
- Suomi-promootio viennin ja kaupan kansainvälistymisen edistämiseksi (VKE) viennin kannalta keskeisillä markkinoilla.
- kulttuurivientistrategian toimeenpano.
Avoin ja palveleva ulkoasiainministeriö
Ulkoasiainministeriö tiivistää yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan ja taloudellisten toimijoiden kanssa lisäämällä avoimuutta ja kehittämällä uudenlaisia kumppanuuksia. Ministeriö tuottaa ja jakaa yhteiskunnan ja sidosryhmiensä kannalta merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa. Ulkoasiainministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja maailmalla. Ministeriö helpottaa suomalaisten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoasiainministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Tavoitteena on:
- edustustoverkon toiminnan kehittäminen ja Suomen edustautumista maailmalla koskevan selvityksen suositusten toimeenpano.
- sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän kehittäminen ministeriön strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Ulkoasiainministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikissa rekrytoinneissa ja hallinnonalan tehtäviin määrättäessä.
Kriisinhallinnassa tavoitteena on naisten aseman huomioonottaminen konfliktien estämisessä ja rauhanrakentamisen tukemisessa. Lähialueyhteistyöhankkeita suunniteltaessa otetaan huomioon tasa-arvokysymykset horisontaalisena teemana eri toimialojen hankkeissa. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 30 henkilötyövuotta.
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2008 varsinainen talousarvio |
2009 esitys |
||
24.20.66 | Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) | ||
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus | 3,50 | 3,00 | |
24.30.50 | Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle | ||
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus | 168,19 | 168,19 | |
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus | 100,00 | 100,00 | |
24.30.66 | Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) | ||
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus | 644,39 | 581,35 | |
24.90.67 | Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) | ||
— sopimusvaltuus | 2,00 | 0,50 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009
v. 2007 tilinpäätös 1000 € |
v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2009 esitys 1000 € |
Muutos 2008—2009 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Ulkoasiainhallinto | 205 154 | 247 958 | 225 052 | - 22 906 | - 9 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 188 601 | 195 350 | 202 058 | 6 708 | 3 |
29. | Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 11 748 | 16 608 | 16 994 | 386 | 2 |
74. | Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) | 4 805 | 6 000 | 6 000 | — | — |
(76.) | Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 30 000 | — | - 30 000 | - 100 |
10. | Kriisinhallinta | 64 176 | 73 110 | 77 176 | 4 066 | 6 |
20. | Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) | 55 714 | 58 537 | 58 919 | 382 | 1 |
21. | Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) | 8 462 | 14 573 | 18 257 | 3 684 | 25 |
20. | Lähialueyhteistyö | 23 533 | 20 500 | 18 500 | - 2 000 | - 10 |
66. | Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) | 23 533 | 20 500 | 18 500 | - 2 000 | - 10 |
30. | Kansainvälinen kehitysyhteistyö | 582 468 | 682 850 | 745 987 | 63 137 | 9 |
50. | Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle | — | — | — | — | — |
66. | Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) | 582 468 | 667 850 | 730 987 | 63 137 | 9 |
88. | Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 15 000 | 15 000 | — | — |
(50.) | Lähialueyhteistyö | — | — | — | — | — |
90. | Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot | 96 939 | 110 455 | 103 616 | - 6 839 | - 6 |
01. | Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (arviomääräraha) | 1 015 | 1 154 | 1 154 | — | — |
(20.) | Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomääräraha) | 2 626 | 2 550 | — | - 2 550 | - 100 |
23. | Etyj-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) | 2 600 | 6 678 | 373 | - 6 305 | - 94 |
50. | Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) | 1 513 | 1 515 | 1 645 | 130 | 9 |
51. | Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) | 16 | 39 | 39 | — | — |
66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 88 537 | 97 852 | 99 888 | 2 036 | 2 |
67. | Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) | 300 | 650 | 500 | - 150 | - 23 |
95. | Kurssivaihtelut (arviomääräraha) | 331 | 17 | 17 | — | — |
(99.) | Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot | — | — | — | — | — |
Yhteensä | 972 270 | 1 134 873 | 1 170 331 | 35 458 | 3 |
Henkilöstön kokonaismäärä1) | 1 662 | 1 631 | 1 592 |
1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 2008 ja 2009 noin 1 150 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2008 ja 2009 1 100 henkilötyövuotta.