Talousarvioesitys 2002

90. Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:Taide- ja kulttuuripolitiikalla pyritään käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajoissa luomaan suotuisat toimintaedellytykset taiteen kentän toimijoille, turvaamaan kansalaisille mahdollisuus monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin sekä edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Valmistetaan taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma. Huolehditaan valmistuneiden taidetta ja kulttuuriperintöä koskevien ohjelmien ja periaatepäätösten toimeenpanosta ja seurannasta. Taiteen ja kulttuurin toimialan sisältötuotantohankkeiden toteuttamista sekä kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Parannetaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä. Jatketaan tekijänoikeuslainsäädännön uudistamista uuden yhteisölainsäädännön ja tietoverkkoympäristön vaatimusten mukaisesti sekä kulttuurisektorin lähialueyhteistyötä alueiden integroimiseksi eurooppalaiseen yhteistyöhön.

21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 347 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 8 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 32 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työskentelyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan selvitys- ja informaatiotoiminta sekä kansainvälinen vuorovaikutus. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä taiteen keskustoimikunnalle ja taidetoimikunnille vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

• suoran taiteilijatuen kehittäminen
• taiteellisen tuotannon ja jakelun edellytysten kehittäminen
• taiteen alan kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen
• lastenkulttuurin edistämisohjelman jatkaminen
• Terveyttä kulttuurista -toiminnan jatkaminen
• laaja-alaisen taiteilijapoliittisen ohjelmatyön ja taidepolitiikan arvioinnin kehittäminen
• evaluaatiomenetelmien ja tietopalvelun kehittäminen sekä osallistuminen alan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 9 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 69 000 euroa siirtona momentilta 29.01.21.

22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 641 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 4 659 000 euroa.

Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia Valtion taidemuseon toimitiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään 535 m2.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 73 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion taidemuseon nimiltään uusitut tulosalueet ovat 1. kuvataiteen kulttuuriperinnön hoito, 2. näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta ja 3. taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen. Opetusministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtion taidemuseolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kuvataiteen kulttuuriperinnön hoitoa jatketaan taidekokoelmia ja tietovarantoja kartuttamalla kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150—600 taideteosta vuodessa. Taidekokoelmien hoidossa määrällisenä tavoitteena on noin 460 teokselle tehtävät konservointitoimenpiteet, keskeisenä Sinebrychoffin kokoelmat. Kuvataiteen dokumenttien kartuttamisessa pyritään tietovarantojen kasvuun ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset.

Näyttely- ja ohjelmistotuotannon tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa entisestään Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana niin pääkaupunkiseudun kuin koko maan väestölle terävöittämällä viestintä- ja markkinnointipalveluja sekä turvaamalla tuotetun tiedon ja elämysten saavutettavuus. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan yleisön tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin.

Näyttelytoiminnan asiakasmäärätavoitteeksi asetetaan vähintään 480 000 kävijää. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 80 % on tyytyväisiä palveluihin.

Taidemuseoalan kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on käynnistää yhdessä maan taidemuseoiden kanssa kehittämisohjelma taidemuseoalalla.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 46 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, Sinebrychoffin taidemuseon peruskorjauksen ja laajennuksen aiheuttama vuokrankorotus sekä museovalvonnan tehostaminen.

23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 376 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös pienehköihin peruskorjauksiin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunnan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja monumentti.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomenlinnan hoitokunnalle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Rakennusten tulosalue

Rakennusten korjaukset toteutetaan siten, että rakennuttamisen osuus ei ylitä normaalitapauksissa 15 % korjauskustannuksista. Asuinrakennusten kunnostustyö jatkuu kahdella työmaalla. Vuokratilojen käytön markkinointia kehitetään.

Monumentin tulosalue

Vaikuttavuutta mitataan matkailututkimuksella. Tavoitteena on tarjota tarpeelliset työkohteet Suomenlinnan työsiirtolalle. Lonnan saari liitetään osaksi maailmanperintöaluetta. Maiseman kunnostustöissä painopiste siirtyy rantamuurien ja laitureiden kunnostamiseen.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 15 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

24. Museoviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 705 000 euroa.

Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia Museoviraston toimitiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään 1 200 m2.

Selvitysosa:Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Museovirastolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Edistetään museokokoelmia ja kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon digitaalista tallennusta sekä tietojen saatavuutta tietoverkon kautta.

Selvitetään mahdollisuudet museo- ja kulttuuriympäristöalan kehittämiskeskuksen muodostamiseen.

Tehostetaan valtakunnallista kulttuuriympäristöjen inventointityötä.

Kehitetään Museoviraston museoiden toimintaa ja selvitetään uusien rakennushankkeiden toteuttamismahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 67 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 669 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 242 000 euroa.

Selvitysosa: Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 87 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Näkövammaisten kirjastossa on neljä tulosaluetta: kirjastopalvelut, tuotanto- ja hankintapalvelut, asiantuntijatoiminta sekä hallinto- ja atk-palvelut. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Näkövammaisten kirjastolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kirjaston antamien lainausten kasvuennuste on 0—2 %.

Kirjasto tuottaa 1 500 nimikettä ääni-, piste- tai elektronisia tuotteita.

Kirjasto lisää elektronisessa muodossa olevan aineiston tuotantoa ja jakelua sekä verkkokäyttöön liittyvää neuvontaa.

Kirjasto jatkaa digitaalisia äänityksiä ja analogisten ääninauhojen digitointia.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 11 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21.

26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 833 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 101 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistöjen korjaustöihin.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 26 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Suomen elokuva-arkistolla on kolme tulosaluetta: kokoelma- ja arkistotyö, elokuvakulttuurin edistäminen ja arkistopalvelut.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomen elokuva-arkistolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue

Nitraattifilmiä pelastekopioidaan noin 25 000 metriä, mustavalkoista asetaattifilmiä 25 000 metriä ja kotimaista värifilmiä 15 000 metriä.

Lakisääteisen talletusvelvoitteen alainen filmi- ja videotuotanto hankitaan kokoelmiin (noin 500 pitkää ja lyhyttä elokuvaa).

Ulkomainen elokuvakokoelma kasvaa noin 400 kopiolla.

Video- ja DVD-kokoelma lisääntyy vapaakappalelain perusteella noin 2 000 nimikkeellä.

Siirretään videolle kotimaisia lyhytelokuvia. Jatketaan digitaalisen videoyksikön rakentamista. Otaniemen II-varaston laajennus valmistuu.

Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue

Elävän kuvan näyttelytoimintaa jatketaan yhteistyössä muiden museoiden kanssa. Perinnekokoelmaan sisältyvän esineistön luettelointia ja digitaalista tallentamista jatketaan.

Suomen kansallisfilmografian toimitustyötä ja multimediahanketta jatketaan.

Arkiston julkaisusarjassa ilmestyy kaksi muuta teosta.

Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä.

Kansainvälisen elokuva-arkistojen liiton vuonna 2003 pidettävän kokouksen järjestelyt käynnistyvät.

Arkistopalvelujen tulosalue

Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrä on 5 000.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 10 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 84 000 euroa Otaniemen varaston laajennuksesta aiheutuviin kuluihin.

27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 504 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään 105 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 57 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion elokuvatarkastamolla on neljä tulosaluetta: elokuvien ja video-ohjelmien ennakkotarkastus, lausuntojen antaminen viranomaisille, rekisteröinti ja ilmoitusten käsittely sekä asiakaspalvelu.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Valtion elokuvatarkastamolle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärä on 500.

Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärä on 400.

Tarkastettujen vuorovaikutteisten kuvaohjelmien lukumäärä on 30.

Annettavien esityslupien lukumäärä on 25.

Viranomaisille annettavien lausuntojen lukumäärä on noin 1 000.

Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjelmia on noin 1 000, rekisteröitäviä kuvaohjelmia noin 12 000.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 598 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten    kirjastojen     valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille.

Määrärahasta käytetään 336 000 euroa kirjastoille sisältötuotannon kehittämiseen.

Selvitysosa:Kirjastojen valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 42 euroa asukasta kohden (sis. alv).

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kirjastolain (904/1998) muuttamisesta siten, että kirjastojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin voidaan vuonna 2002 käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 79 184 000 euroa momentilla 29.90.52.

Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentävänä tekijänä 129 032 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista ja 1 865 000 euroa verotuloihin perustuvina tasauserinä.

Momentin 29.90.52 ja tämän momentin määrärahan mitoitukseen sisältyy lisäyksenä 11 481 000 euroa pääluokkaperusteluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen johdosta sekä vähennyksenä 2 018 000 euroa tasauserien muutosten johdosta ja 4 280 000 euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta.

Eduskunta on hyväksyessään hallituksen esityksen arpajaislainsäädännöksi hyväksynyt samalla lain, jonka mukaan kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet asteittain siirretään yleisistä budjettivaroista rahoitettaviksi. Ottaen huomioon tämän eduskunnan päätöksen valiokunta on lisätessään tässä talousarvioehdotuksessa veikkausvoittovaroista rahoitettavien kohteiden määrärahoja siirtänyt vastaavalla määrällä kirjastojen valtionosuuksia rahoitettavaksi yleisestä budjetista. Sen vuoksi ja momenttien 29.90.52 ja 29.98.50 perusteluihin viitaten momentille lisätään 2 128 000 euroa.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 003 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä vuonna 2002 on teattereilla enintään 2 399 sekä orkestereilla enintään 1 007. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden.

Selvitysosa:      Valtionosuuksiin    ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 36 548 000 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on orkestereilla 29 746 euroa henkilötyövuotta kohden.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioehdotuksesta antamassaan mietinnössä (VaVM 43/2000 vp) teattereiden valtionosuuksista todettuun.

Valtionosuuden lisäksi teatteritoimintaa tuetaan harkinnanvaraisilla avustuksilla. Tämä määräraha on kuluvalle vuodelle teattereille enintään 8,95 milj. mk (1,5 miljoonaa euroa). Määrärahalla tuetaan alueteatteritoimintaa, kiertuetoimintaa sekä ruotsinkielistä teatteritoimintaa. Lisäksi määrärahasta osoitetaan tukea tanssitaiteelle ja lastenteatteritoiminnalle, koska erityisesti lastenteatteritoiminnan pieneksi jäävät lipputulot ja henkilötyövuosiin perustuva valtionapu eivät riitä täysin toiminnan ylläpitämiseen. Alueteatteritoimintaan tarkoitettua tukea saavat vuonna 2001 Rovaniemen, Kajaanin ja Joensuun kaupunginteatterit sekä Wasa Teater ja Åbo Svenska Teater. Talousarvioesityksessä vuodelle 2002 harkinnanvaraisiin avustuksiin tarkoitettua määrärahaa ei ole korotettu.

Lakisääteistä valtionosuutta saavien teattereiden valtionosuuksiin ei ole ensi vuodelle ehdotettu indeksikorotusta. Myös henkilötyövuosien määrässä, johon teattereiden saama valtionosuus perustuu, on suuri vaje.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös alueellista esitystoimintaa harjoittavien orkestereiden asemaan. Teatteri- ja orkesterilain mukaan voidaan myös valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville orkestereille myöntää ylimääräistä avustusta. Vuodesta 1999 alkaen orkestereille on myönnetty yhteensä vain 550 000 markkaa tätä harkinnanvaraista avustusta. Valiokunta katsoo, että haja-asutusalueilla tärkeää kulttuurityötä tekeville merkittäville alueorkestereille tulisi myöntää ylimääräistä avustusta ottaen huomioon esim. matkoista aiheutuvat, nykyisin korkeatkin kustannukset.

Kaiken kaikkiaan valiokunta katsoo, että nykyinen teattereiden rahoitusjärjestelmä ei kokonaisuudessaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Valiokunta pitääkin välttämättömänä selvittää teattereiden tukijärjestelmän kehittämismahdollisuudet ja ehdottaa tätä koskevaa lausumaa.

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää teattereiden valtiontukijärjestelmässä olevat epäkohdat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 336 000 euroa teattereiden valtionosuuksiin ja päätösosan perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuden perustana käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden. Lisäksi momentille lisätään 336 000 euroa käytettäväksi valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää teattereiden valtiontukijärjestelmässä olevat epäkohdat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 015 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten    museoiden     valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 028.

Määrärahasta saa käyttää enintään 252 270 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon.

Selvitysosa: Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 16 168 000 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 34 176 euroa henkilötyövuotta kohden. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 17 000 euroa Mannerheim-museon käyttökustannuksina siirtona momentilta 29.90.50.

Täydentävän esityksen (HE 206/2001 vp) selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden ko. kappaletta on korjattu teknisesti siten, että kappaleen lopusta on poistettu teksti “ja valtakunnalliseen kulttuuriympäristöjen inventointiin”.

Opetusministeriö myöntää avustuksia kulttuuritilojen peruskorjauksiin. Avustuksen enimmäismäärä on ollut 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ongelmia peruskorjauksen toteuttamisessa tulee, jos kunnalla tai muilla rahoittajilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kattaa loppuosaa kustannuksista. Esimerkiksi Tankavaaran kultamuseo ei ole pystynyt hankkimaan tarvittavaa omarahoitusosuutta museon katon korjaamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että opetusministeriö pyrkii löytämään ratkaisun siihen, miten kulttuurilaitosten välttämättömät peruskorjaukset tällaisissa tapauksissa voitaisiin toteuttaa.

Valtion taidemuseon saavutettavuusprojekti. Valtion taidemuseo käynnisti vuonna 1999 projektin taidemuseon eri yksiköiden esteettömyyden parantamiseksi. Toiminnastaan Ateneum sai tänä vuonna pohjoismaisen vammaisneuvoston ensimmäisen palkinnon tehdystä työstä varsinkin näkö- ja liikuntaesteisten museovieraiden hyväksi. Valiokunta pitää tärkeänä turvata Valtion taidemuseon toimintamahdollisuudet palvella tasa-arvoisesti kaikkia väestöryhmiä ja siten tärkeältä osaltaan toimia ihmisten hyvinvoinnin, jaksamisen ja itsetunnon vahvistajana.

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 4,2 euroa asukasta kohden.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain muuttamisesta siten, että sanotusta laista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voidaan vuonna 2002 käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja.

Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 5 993 000 euroa momentilla 29.90.52.

Määrärahan mitoitukseen sisältyy 15 168 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista.

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen.

Vuonna 2002 saa myöntää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista valtionosuutta kirjastojen perustamishankkeille tammikuun 2002 hintatasossa yhteensä enintään 5 000 000 euroa.

Vuonna 2002 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2002 tammikuun hintatasossa on yhteensä enintään 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:

35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 615 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (705/1992) 49 §:n mukaisesti kirjastojen, museoiden ja kuntien kulttuuritoiminnan valtionosuuksien loppuerien maksamiseen.

40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta.

50. Eräät avustukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 328 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta varten myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 925 000 euroa momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 10 000 euroa UKK-perinneyhdistyksen avustuksen siirtona momentille 29.90.52 ja 17 000 euroa Mannerheim-museon avustuksen siirtona momentille 29.90.32.

Valiokunta viittaa talousarvioaloitteeseen TAA 410/2001 vp, jossa ehdotetaan momentille lisäystä rauhantyön edistämiseen. Aloitteen perusteluihin viitaten momentille lisätään käytettäväksi rauhantyön edistämiseen yhteensä 84 000 euroa, josta 42 000 euroa käytettäväksi Ihmisoikeusliiton avustukseen.

Työväen- ja seurantalojen korjausavustuksiin varattu määräraha on vuodesta 1998 ollut 7,5 milj. markkaa, mutta ensi vuoden talousarvioon ehdotetaan 151 370 euroa (900 000 mk) vähemmän. Valiokunta katsoo, että määräraha on riittämätön ottaen huomioon, että monet korjaustarpeessa olevista rakennuksista ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja tärkeitä alueen väestön sivistys-, harrastus- ja muun kansalaistoiminnan kannalta. Momentille lisätään 168 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä työväen- ja seurantalojen korjausavustuksiin.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 636 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 445 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen. Vuonna 2002 saadaan myöntää kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä. Momentin määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Taiteilija-apurahoihin, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin ja avustuksiin sekä kuvataiteen tekijöiden apurahoihin on lisäksi myönnetty 9 161 000 euroa momentilla 29.90.52.

Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan A9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvät esitykset taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) sekä eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että sanotuista laeista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voidaan vuonna 2002 käyttää taiteen tukemiseen osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 218 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 1 346 000 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 euroa rahoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 135 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Määrärahalla saadaan palkata neljä määräaikaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa.

Määrärahasta saa käyttää 841 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 7 896 000 euroa valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisteatterin käyttökustannuksiin. Momentin määrärahaa on tarkoitus käyttää myös teatterin peruskorjauksen rahoittamiseen. Kirjastojen valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 8 598 000 euroa momentilla 29.90.30, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 5 003 000 euroa momentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 2 015 000 euroa momentilla 29.90.32 sekä kuntien kulttuuritoiminnan valtionosuuksiin ja -avustuksiin 622 000 euroa momentilla 29.90.33. Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 1 268 000 euroa momentilla 29.90.50 sekä taiteilija-apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin 1 636 000 euroa momentilla 29.90.51.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 500 000 euroa lastenelokuvan kehittämisohjelmaan.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä 10 000 euroa UKK-perinneyhdistyksen avustuksen siirtona momentilta 29.90.50.

Elokuvan tuki. Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut että momentille lisätään 2 miljoonaa euroa lisäyksenä kotimaisen elokuvan tukeen. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 436 000 euroa käytettäväksi kotimaisen elokuvan tukeen. Tämän johdosta kirjastojen valtionosuuksia vähennetään samalla määrällä tältä momentilta ja lisätään momentille 29.90.30. Lisäksi kirjastojen valtionosuuksiin varattavaa määrärahaa vähennetään 1 692 000 euroa tältä momentilta siirtona momentille 29.90.30. Muutos johtuu momentille 29.98.50 tehdystä lisäyksestä. Edellä todetun johdosta tämän momentin loppusumma vähenee 1 692 000 eurolla.

Tanssitaiteen tuki. Tanssitaide on kehittynyt voimakkaasti maassamme viime vuosikymmeninä. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa ammattitanssijakoulutuksen laajeneminen, oman taidetoimikunnan saaminen valtion taidehallintoon sekä tanssikeskusten ja -festivaalien toiminnan vilkastuminen. Vuosittain valmistuu yhä useampia kantaesityksiä ja vastaavasti tanssin yleisömäärä on jatkuvasti kasvanut. Teatteri- ja orkesterilain piirissä on 10 tanssiteatteria. Näistä kuusi sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tanssitaiteen tukemiseen osoitetut määrärahat ovat niukat. Kuluvana vuonna tanssitaiteen tukemiseen on osoitettu harkinnanvaraista määrärahaa 2,55 miljoonaa markkaa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määräraha on saman suuruinen.

Valiokunta pitää tärkeänä tanssitaiteen tuen kehittämistä tanssitaidepoliittisen työryhmän ehdotusten pohjalta (OPM:n työryhmien muistioita 24/1999). Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että nykytasoisen taloudellisen tuen puitteissa ei ole mahdollista pitää koulutusmääriä nykyisen suuruisina.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 12 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden kulttuurilaitosten tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää avustuksen maksamiseen Suomen Kansallisoopperan säätiölle, Suomen rakennustaiteen museon säätiölle, Taideteollisuusmuseon säätiölle, Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seuralle ja Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistykselle.

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 639 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalustehankintojen ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä käyttösuunnitelman kohtaan 3. kohdistuvia kaluste-, laite- ja palveluhankintoja koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuvat menot vuoden 2002 jälkeen ovat enintään 891 000 euroa.

Selvitysosa:Näkövammaisten palvelukeskushankkeen yhteydessä toteutettavasta Näkövammaisten kirjaston uusien tilojen kalustamisesta ja varustamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja 891 000 euroa vuonna 2003.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 514 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 336 000 euroa. Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 841 000 euroa.

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.