Talousarvioesitys 2002

60. Ammatillinen koulutus

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999—2004 (VNp 29.12.1999).

Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen tavoitteena tutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta uudistettuihin oppilaitosmuotoisesti järjestettyihin ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisella työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkintoon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osalta tavoitteena on noin 10 %:n osuus kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista.

Työssäoppimisen uudistuksen tueksi ja toteutuksen varmistamiseksi kehitetään ja toteutetaan työssäoppimiseen liittyvää tiedotusta, työpaikkaohjaajien koulutusta, opettajien koulutusta ja pilottiprojekteja yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa (työssäoppimisen tukiohjelma). Työpaikkaohjaajakoulutuksen tavoitteena on 4 000 koulutettua ja opettajankoulutuksen tavoitteena 2 200 opettajaa vuonna 2002. Lisäksi tavoitteena on, että 450 opettajaa osallistuu oppilaitoksen ulkopuoliselle työelämäjaksolle vuonna 2002. Työssäoppimisen tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeina ja kohdentamalla tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja.

Valmistellaan toimet näyttöjen käyttöönottamiseksi kaikilla aloilla etenkin näyttöpilottihankkeiden ja kansallisten näyttöaineistojen valmisteluprojektien avulla.

Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi ja läpäisyn tehostamiseksi kehitetään ammatillisen koulutuksen joustavuutta ja työelämäläheisiä työtapoja. Kiinnitetään huomiota ammatilliseen koulutukseen aktivoimiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelkohdassa.

Koulutuksen järjestäjien vastuu koulutustarpeiden määrällisessä ennakoinnissa ja työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisessa edellyttää koulutuksen järjestäjiltä muun muassa valmiutta seurata ja edistää ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittumista työhön ja jatko-opintoihin. Kehitetään palveluja ja rahoitusta siten, että niiden avulla voidaan edistää em. tavoitteita. Tässä tarkoituksessa luodaan mm. menettelyt, joiden avulla koulutuksen järjestäjien käyttöön tuotetaan tietoa opiskelijoiden sijoittumisesta ja kehitetään ura- ja rekrytointipalveluja.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä arvioidaan olevan vuoden 2002 alussa yhteensä 206, joista 46 kuntia, 64 kuntayhtymiä ja 96 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtion omistuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Ylläpitojärjestelmää ja oppilaitosverkkoa kehittämällä pyritään edelleen vaikuttamaan siihen, että toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään enenevässä määrin riittävän suurissa toimintakykyisissä yksiköissä.

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat. Tavoitteeksi vuodelle 2002 asetetaan yhteensä noin 60 500 toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa, joista oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien osuudeksi arvioidaan noin 6 000.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi vuonna 2002 arvioidaan yhteensä noin 128 200 opiskelijaa, josta 119 700 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja 8 500 näyttötutkintoon valmistavassa peruskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä 30 000 vuotuista opiskelijaa, joista 12 000 opiskelijaa peruskoulutuksessa ja 18 000 opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Säätelyjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta 29.01.62.

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräarvioissa on otettu huomioon koulutuksen järjestämislupien opiskelijamäärämitoitus siten, että koulutuspaikkojen täyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 95 %.

21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta antavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtion oppilaitoksissa järjestetyn ammatillisen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 97 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 2 405 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen pelastautumisyksikön valmistumisen johdosta sekä 2 355 000 euroa opiskelijamäärän ja vaikeasti vammaisten opiskelijoiden määrän kasvun johdosta.

Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kustannuksiin 3 111 000 euroa on otettu huomioon momentin 29.60.30 mitoituksessa.

24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoittamiseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämiseen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi.

25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 43 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.01.21.

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 374 028 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 5 976 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 §:n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 161 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa.

Selvitysosa:

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisista oppilaitoksista 3 111 000 euroa sekä eräiltä aikuiskoulutusta järjestäviltä oppilaitoksilta ostettavasta koulutuksesta ja koulumatkatuesta 31 159 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 36 284 000 euroa opiskelijamäärän muutoksen johdosta ja 41 467 000 euroa pääluokkaperusteluihin viitaten sekä vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 29.69.22 ja 18 469 000 euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta.

Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan 7 250 euroa/opiskelija (sis. alv) mukaisesti.

31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 88 449 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) ja sen muuttamisesta annetun lain (1186/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2002 on 18 000.

Selvitysosa:Oppisopimuskoulutuksena järjestetään ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Vuonna 2002 on tavoitteena 30 000 vuotuista oppisopimuspaikkaa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta 29.01.62.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kuntien rahoitusosuutena oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen 29 930 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi huomioitu lisäyksenä pääluokkaperusteluihin viitaten 3 764 000 euroa ja 6 069 000 euroa opiskelijamäärän kasvun johdosta sekä vähennyksenä 3 195 000 euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta.

35. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien loppuerät(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 455 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) 49 §:n mukaisten kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksien loppuerien maksamiseen.

Selvitysosa:

37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Helsingin kaupungille aiemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä aiheutuviin pääomakustannuksiin.

Selvitysosa:Vuonna 1995 myönnetystä valtionavustuksesta ei aiheudu valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen.

87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion tekemän kauppasopimuksen perusteella kunnallistetun Vaasan teknillisen oppilaitoksen sekä Vaasan yliopiston yhteisten laboratoriotilojen kauppahinnan ja koron maksamiseen.

Selvitysosa:Kauppahinta on 13 981 000 euroa. Hankkeeseen on aikaisemmin myönnetty 7,7 milj. euroa. Tehdystä sopimuksesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1,6 milj. euroa vuonna 2003, 1,6 milj. euroa vuonna 2004, 1,6 milj. euroa vuonna 2005 ja 1,6 milj. euroa vuonna 2006.