Talousarvioesitys 2002

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Selvitysosa:Erimuotoista aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valtakunnalliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Tämän lisäksi aikuiskoulutuksen resursseja sisältyy perusopetuksen ja lukioiden (luku 29.40), ammatillisten oppilaitosten (luku 29.60), ammattikorkeakoulujen (luku 29.20), yliopistojen (luku 29.10) ja liikunnan koulutuskeskusten (luku 29.98) määrärahoihin.

Vuonna 2002 opetusministeriön toimialan aikuiskoulutuksen kehittämisen yleistavoitteena on elinikäisen oppimisen politiikan konkretisoiminen, aikuisopiskelun edellytysten vahvistaminen ja osallistumisen laajentaminen, voimavarojen tason vakaan kehityksen turvaaminen sekä aikuiskoulutuksen laadun parantaminen.

Kehittämistyön painopisteitä ovat:

• aikuiskoulutuksen riittävän tarjonnan ja keskeisten järjestäjien toimintaedellytykset turvaavan rahoitusjärjestelmän aikaansaaminen;
• toiminnan laatua ja tuloksellisuutta edistävän arvioinnin sekä tilasto- ja seurantajärjestelmän kehittäminen;
• aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden sekä opintojen aikaisten toimeentulon järjestelyjen monipuolistaminen;
• aikuisopiskeluun soveltuvien tutkintojen ja opinto-ohjelmien kehittäminen sekä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelyjen kehittäminen;
• keski-ikäisen ja huonon pohjakoulutuksen omaavan väestön oppimisvalmiuksien ja aikuiskoulutukseen osallistumisen lisääminen;
• kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistaminen.

Lukuun sisältyy ammattilentäjien koulutusta järjestävän uuden Poriin perustetun ammatillisen erikoisoppilaitoksen aiheuttama menojen lisäys ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin.

Ammatillisena, korkeakoulutasoisena ja vapaan sivistystyön opintoina järjestettävän lisäkoulutuksen ja vapaatavoitteisena järjestettävän koulutuksen laskennallinen tavoitevolyymi on 105 000 vuosiopiskelijapaikkaa. Vuonna 2000 toteutuneen koulutuksen osallistujamäärä vastaa ennakkotietojen mukaan asetettua tavoitetta.

Omaehtoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen osallistui yhteensä 67 000 opiskelijaa, mikä vastaa noin 11 700 vuosiopiskelijapaikkaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin arvioidaan osallistuneen noin 24 000 henkilöä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutukseen (kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot) arvioidaan osallistuneen noin 700 000 henkilöä, mikä vastaa arviolta noin 35 000 vuosiopiskelijapaikkaa.

Ammatillisen peruskoulutuksen aikuislinjoilla opiskeli 10 500 henkeä, oppisopimuskoulutuksena järjestetyssä ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa noin 16 600 aikuista ja aikuislukioissa noin 19 000 lukion koko oppimäärän opiskelijaa sekä noin 9 000 aineopiskelijaa.

Yliopistojen täydennyskoulutukseen osallistui noin 120 000 henkeä ja avoimen yliopiston opintoihin noin 80 000 henkeä, mikä vastaa noin 17 500 vuosiopiskelijapaikkaa. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen osallistui noin 14 400, erikoistumisopintoihin noin 3 500 ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin noin 5 500 henkeä.

Hallituksen esityksen mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa aikuiskoulutuksen riittävän tarjonnan ja keskeisten järjestäjien toimintaedellytykset turvaavan rahoitusjärjestelmän aikaansaaminen, toiminnan laatua ja tuloksellisuutta edistävän arvioinnin kehittäminen, keski-ikäisen ja huonon pohjakoulutuksen omaavan väestön oppimisvalmiuksien ja aikuiskoulutukseen osallistumisen lisääminen sekä kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistaminen.

Eduskunta on useasti kiinnittänyt huomiota huolestuneena ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahojen supistumiseen. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa voitiin lisätä ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja 100 miljoonalla markalla. Valiokunta korostaa, että ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahatarvetta tulee tarkastella uudestaan heti, kun rahoitusjärjestelmää selvittävän työryhmän työ vuoden 2002 alkupuolella valmistuu.

Valiokunta painottaa edelleenkin sitä, että ammatillisella aikuiskoulutuksella on suomalaisen yhteiskunnan kehittymisessä ja kehittämishankkeissa keskeinen osa. Sen vuoksi on välttämätöntä, että ammatillista lisäkoulutusta voidaan järjestää asianmukaisesti koulutustarpeen mukaan.

21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 336 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen.

22. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 13 657 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialueyhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialueyhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen. Erityisesti painotetaan koulutusta tieto- ja viestintätekniikan taitoihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 185 000 euroa kielitutkintoja hoitavan henkilöstön palkkausten siirtona momentille 29.10.21 sekä lisäyksenä yhteensä 500 000 euroa siirtona momenteilta 29.40.30 ja 29.60.30 oppimisympäristöjen kehittämiseen.

25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 253 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n muista kuin rakennerahastoista rahoittamista tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää mm. elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, koulutusvakuutuksen toimeenpanon edistämiseen, aikuiskoulutuksen järjestäjien työelämäosaamisen ja palvelukyvyn sekä opetus- ja muun henkilökunnan osaamisen vahvistamiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin sekä aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona 101 000 euroa momentille 28.52.21 sekä yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona 43 000 euroa momentille 29.01.21.

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 72 008 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä tietoyhteiskunnan koulutushankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 1 682 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 2 012 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 62 euroa opetustuntia kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6 944 000 euroa pääluokkaperusteluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen johdosta sekä vähennyksenä 1 041 000 euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta.

Kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kansalaisopistojen valtionosuuden laskentaperusteiden uudistamiseksi vuoden 2002 alusta. Valiokunta ei voi hyväksyä sitä, että tarvittavia muutosesityksiä ei ole annettu. Valiokunta pitää välttämättömänä, että nykyisestä asutusrakenneryhmittelystä aiheutuvat ongelmat pikaisesti poistetaan ja kansalaisopistot saatetaan asutusrakenteesta ja paikallisista olosuhteista riippumatta tasavertaiseen asemaan. Valiokunta edelleenkin kiirehtii kansalaisopistojen valtionosuuden laskentaperusteiden uudistamista.

Eduskunta edellyttää hallituksen antavan kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevat muutosehdotukset eduskunnalle ensi tilassa.

Eduskunta edellyttää hallituksen antavan kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevat muutosehdotukset eduskunnalle ensi tilassa.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 96 237 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 25 335 000 euroa   mainitun   lain 43 §:n 3 momentin   mukaisten   valtionosuuksien  ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 8 107 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 505 000 euroa avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on 6 147.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 7 250 euroa opiskelijatyövuotta (sis. alv) kohti. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) muuttamisesta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annettavan lain mukaisesti maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen myönnettävän valtionavustuksen alentamisen aikataulua lykätään yhdellä vuodella.

32. Valtionavustus ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 24 319 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjille myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Avustus on tarkoitettu myönnettäväksi ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneille koulutuksen järjestäjille työelämän ajankohtaisiin koulutustarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määräämin perustein.

Edellä lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 4 miljoonaa euroa.

33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 397 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain mukaisesti lääninhallitusten ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta annetun lain (1138/1996) mukaisesti tekemien ammatillisen lisäkoulutuksen koulutushankintojen maksamiseen mukaan lukien yliopistojen ja vakinaisten ammattikorkeakoulujen lyhytkestoinen täydennyskoulutus. Määrärahaa saa käyttää myös väliaikaisen koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu vuonna 2000 tai sitä ennen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta annetun lain (1138/1996) nojalla tehtyjen koulutushankintojen maksamiseen.

Valiokunta on tehnyt momentin päätösosan 2. kappaleeseen teknisen korjauksen. Momentin loppusumma ei tämän johdosta muutu.

35. Aikuiskoulutuksen loppuerät(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 391 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten maksamatta olevien valtionosuuksien ja -avustusten loppuerien maksamiseen.

Selvitysosa:

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 045 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 1 346 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 280 000. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhden uuden kansanopiston käyttökustannukset. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon vähennyksenä 139 000 euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa kohti on noin 261 euroa.

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 565 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 315 196.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 46 euroa opetustuntia kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon uuden Poriin perustettavan ammattilentäjiä kouluttavan ammatillisen erikoisoppilaitoksen ensimmäisen toimintavuoden käyttökustannuksia vastaavana kustannusten lisäyksenä 1 009 000 euroa.

Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ilmailulaitoksen ammattikoulutuksen siirrosta opetusministeriön hallinnonalalle johtuvana lisäyksenä 1 346 000 euroa siirtona momentilta 31.60.42. Eduskunta on hyväksynyt esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) muuttamisesta.

52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 345 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Vuonna 2002 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 1 850 000 euroa. Edellisen lisäksi vuonna 2002 saadaan määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2002 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:

Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 2003 aiheutuvan valtiolle menoja 341 000 euroa.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan (SiVL 8/2001 vp) ehdottanut, että momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä kansanopistojen perustamiskustannuksiin. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 336 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä kansanopistojen perustamiskustannuksiin. Tämän johdosta myös myöntämisvaltuutta korotetaan 500 000 eurolla.

53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 289 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle sekä Snellman korkeakoululle ja Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 135 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen, mukaan lukien opintosetelikokeilu, muihin kehittämishankkeisiin ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 673 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 175 800. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia kohden on noin 87 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on noin 4 euroa.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut, että momentille lisätään 600 000 euroa käytettäväksi opintokeskusten toimintaan. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 500 000 euroa ja valtionosuuteen oikeuttavien laskennallisten opetustuntien määrää korotetaan tätä vastaavasti 8 800 tunnilla.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskuntaohjelman kehittämishankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 336 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 81 800. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 237 000 euroa pääluokkaperusteluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen johdosta.

Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 67 euroa.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut, että momentille lisätään 300 000 euroa käytettäväksi kesäyliopistojen toimintaan. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 300 000 euroa ja valtionosuuteen oikeuttavien laskennallisten opetustuntien määrää korotetaan tätä vastaavasti 7 800 tunnilla.