Talousarvioesitys 2002

88. Tiede

Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2002 hyväksyä sitoumuksia 148 090 000 euron arvosta.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:Tieteellisen tutkimuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuosiksi 1999—2004 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (VNp 29.12.1999) sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin.

Tavoitteena on jatkaa edelleen suomalaisen tieteen tason, laajuuden, näkyvyyden ja vaikuttavuuden myönteistä kehitystä ja edistää tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä.

Tutkimuksen vaikuttavuuden sekä koko tutkimusjärjestelmän tilan ja toimivuuden arviointia, tarvittavaa tietopohjaa ja arviointimenetelmiä kehitetään.

Tutkimuspanostus suunnataan ensisijaisesti laadun perusteella valikoituihin kohteisiin ja turvataan uusien tutkimusalojen käynnistyminen. Tutkijakoulujärjestelmää vahvistetaan.

Edistetään tutkimustulosten kaupallistamista ja uusien liiketoimintojen syntyä sekä teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden ja työllisyyden hyväksi samoin kuin tieteellisen tiedon julkistamista kansalaisten käyttöön.

Huolehditaan tutkimuksen tukipalvelujen korkean tason säilymisestä ja palvelujen kehittämisestä.

Opetusministeriö on asettanut Suomen Akatemialle talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Suomen Akatemian tavoitteena on, että suomalainen tutkimus on korkeatasoista, monimuotoista ja uusiutumiskykyistä. Akatemia kohdentaa pääosan voimavaroistaan korkeatasoisten tutkimushankkeiden ja -ohjelmien sekä tutkimuksen huippuyksiköiden rahoitukseen ja huolehtii rahoituksensa kattavuudesta ja pitkäjänteisyydestä niin, että hankkeiden tutkimusedellytykset on riittävästi turvattu.

Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkijankoulutus on korkeatasoista ja tehokasta sekä ammattitutkijoiden uramahdollisuudet ovat kilpailukykyisiä. Akatemia tukee tutkijakoulujen toimintaa ja edistää tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Painopiste on tohtorin tutkinnon jälkeisen ammattimaisen tutkijanuran edistämisessä, erityisesti nuorten tutkijoiden ja naisten tutkijanuramahdollisuuksien parantamisessa.

Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkimusta hyödynnetään laajasti kulttuurin, hyvinvoinnin ja talouden parhaaksi. Akatemia suuntaa yhdessä muiden rahoittajien kanssa voimavaroja tärkeille tutkimusaloille ja edistää tutkimustulosten tehokasta hyödyntämistä sekä yhteiskunnan että elinkeinoelämän tarpeisiin.

Suomen Akatemian tavoitteena on kehittää jatkuvasti toimintaansa tehostaakseen keskeisten tavoitteiden toteutumista. Akatemia seuraa ja arvioi oman toimintansa laatua ja tehokkuutta. Päätöksenteon luotettavuutta sekä tutkimushankkeiden arviointi- ja asiantuntijamenettelyjä kehitetään edelleen.

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden mitoituksessa on otettu teknisenä lisäyksenä huomioon 7,7 milj. euroa yksivuotisten menojen osuutena. Yksivuotisia menoja ei ole aiemmin sisällytetty myöntämisvaltuuteen.

Suomalainen tiedepolitiikka on viime vuosina ollut johdonmukaista. Tieteellinen tutkimus on nähty keskeiseksi osaksi rakennettaessa tietoon ja osaamiseen perustuvaa yhteiskuntaa. Suomalainen tiedejärjestelmä on ollut myös kansainvälisesti vertaillen tuloksellinen sekä tutkimuksen ja koulutuksen määrällä tai laadulla tai eri toimijoiden yhteistyösuhteilla mitattaessa. Suomen tutkimuspanos on kehittynyt edelleen 2000-luvulla suotuisasti sekä määrältään että suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suotuisa kehitys on lähinnä yritysten vahvasti kasvaneiden tutkimusinvestointien ansiota. Suomen tutkimusvolyymi ylitti 4 350 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja oli 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan vuonna 2001 voidaan saavuttaa 4 700 miljoonan euron taso eli 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion rahoitusosuus on tasaisesti laskenut 1990-luvulla ja on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Sekä yrityssektorin että ulkomaisten rahoituslähteiden osuus on kasvanut. Suomen kannalta on huolestuttavaa myös se, että yrityssektorin tutkimustoiminnan kasvusta yhä suurempi osa toteutuu ulkomailla. Suomalaisyritysten kotimaassa tehtävän tutkimuksen osuudeksi on arvioitu vuonna 2001 enää 62 prosenttia ja osuus pienenee kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia.

Valtion rahoittaman tutkimuksen painotus muuttuu talousarvioehdotuksessa. Tutkimusorganisaatioiden määrärahat kasvavat sekä nimellisesti että reaalisesti, mutta rahoitusorganisaatioiden voimavarat supistuvat. Yliopistojen laskennallisten tutkimusvarojen nimelliskasvu ylittää 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 5,5 prosenttia. Yliopistojen tutkimusvarojen myönteinen kehitys perustuu eduskunnan hyväksymään lakiin yliopistojen perusvoimavarojen kehittämiseksi vuosina 2002—2004.

Valiokunta pitää edelleenkin välttämättömänä julkista panostusta tutkimustoimintaan, jotta eri alojen kehitysedellytykset voidaan turvata nykyistä paremmin.

Tietokirjoittamisen tuki. Opetusministeriössä on valmisteltu tietokirjoittamisen tuen kehittämistä. Asiaa tutkinut työryhmä on ehdottanut toimenpiteitä tietokirjailijoiden aseman ja yleensä tiedonjulkistamisen kehittämiseksi. Valmisteilla on toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on mm. tietokirjoittamisen ja tietokirjallisuuden kääntämisen tukijärjestelmien yhtenäistäminen. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon, jossa kiirehditään tietokirjoittamisen tukijärjestelmän kehittämistä ja ehdotetaan harkittavaksi tietokirjoittamisen tuen nostamista ensi vuoden talousarviossa 150 000 eurolla, josta vähintään puolet tietokirjallisuuden kääntämiseen huomioiden myös erityisesti lasten ja nuorten tietokirjallisuuden kääntäminen.

Edellä olevan perusteella ja sivistysvaliokunnan lausuntoon viittaten valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausumaa.

Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti valmistelevan esitykset tietokirjoittamisen tuen kehittämiseksi niin, että tukijärjestelmän toimeenpanemiseksi varataan myös riittävät voimavarat.

Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti valmistelevan esitykset tietokirjoittamisen tuen kehittämiseksi niin, että tukijärjestelmän toimeenpanemiseksi varataan myös riittävät voimavarat.

21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 131 000 euroa.

Selvitysosa:Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätökseen Suomen Akatemian eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1109/1993).

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 302 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 79 000 euroa International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) -työryhmän menojen siirtona momentilta 29.88.50.

22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 780 000 euroa.

Selvitysosa:Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arkistolaitokselle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Arkistolaitoksen päätulosalueet ovat arkistoaineksen säilyttäminen ja käytettävyyden kehittäminen, tietopalvelu sekä arkistotoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus. Arkistoainesten hallintaa ja tietopalvelua palveleva arkistotietokanta on pääosin käytössä. Digitointitoimintaa kehitetään ja verkkopalvelujen kehittämisessä ollaan yhteistyössä kirjasto- ja museolaitoksen kanssa. Arkistotoimen ohjauksessa painopisteinä ovat viranomaisten tuottamien sähköisten asiakirjojen käsittelyn ja säilytyksen ohjeistaminen erityisesti pitkäaikaissäilytyksen osalta sekä arkistoaineistojen arvonmäärityksen ja seulonnan kriteereiden kehittäminen sekä arkistokoulutus.

Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 5 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 47 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 118 000 euroa sähköisten tietoaineistojen käsittelyn ja pitkäaikaissäilytyksen kehittämiseen sekä 51 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausten siirtona momentilta 30.61.21 ja 172 000 euroa kuuden henkilötyövuoden palkkausten siirtona momentilta 31.24.21.

23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 509 000 euroa.

Selvitysosa:Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tutkimuskeskukselle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen keskeisimpiä tehtäviä ovat tutkimus, suuret sanakirjatyöt ja kielenhuolto. Tutkimuksen keskeisiä aloja ovat nykypuhekielen, viranomaisten tekstien ja muiden institutionaalisten tekstien sekä nimistön tutkimus. Sähköisiä suomen kielen ja suomenruotsin tekstipankkeja laajennetaan ja niiden käytettävyyttä kehitetään. Suomen kielen nauhoitearkiston digitalisointia jatketaan.

Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 3 300 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 33 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 251 000 euroa.

Selvitysosa:Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Varastokirjastolle vuodelle 2002 seuraavat tulostavoitteet:

Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa. Vastaanotettu aineisto käsitellään yleensä kuuden kuukauden kuluessa saapumisesta. Kaukopalvelutilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä. Kirjasto kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita ja osallistuu kaukopalvelun kehittämishankkeisiin. Palveluiden maksullisuudessa säilytetään nykyinen käytäntö.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen sekä laadintamenoihin myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 59 701 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 594 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 6 626 000 euroa myöntövaltuuden teknisen lisäyksen johdosta ja 757 000 euroa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden rahoitukseen, mitä vastaavat tulot kertyvät momentille 12.29.01 sekä vähennyksenä 79 000 euroa siirtona momentille 29.88.21.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 76 189 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tukemiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisten menojen, kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen.

Selvitysosa:

54. Eräät avustukset(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 123 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten instituuttien ja säätiöiden toiminnan tukemiseen myönnettävien avustusten maksamiseen.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 149 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) ja Yliopistolliselle Eurooppa-instituutille (EUI) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 319 000 euroa jäsenmaksujen korotusten johdosta. Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.