Talousarvioesitys 2022
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 20 542 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään 32 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahasta varataan 10 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman KIPSI-hankkeen toteuttamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 7 500 000 |
| Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen | 1 521 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 1 521 000 |
| Peltojen kipsikäsittely (RRF pilari1) | 10 000 000 |
| Yhteensä | 20 542 000 |
Määrärahasta käytetään 9 021 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa isännättömien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden selvitys- ja puhdistushankkeiden koordinoinnista, järjestämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka on priorisoitu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti.
Määrärahasta 10 000 000 eurolla toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRF pilari1) vihreää siirtymää jatkamalla kipsin peltolevitystä sille soveltuvilla rannikon valuma-alueilla. Toimilla vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta, vahvistetaan vesien- ja merenhoidon toimeenpanoa ja edistetään siirtymää kiertotalouteen.
Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 1 500 | 1 500 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 600 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 17 942 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kestävä kaupunkikehitys -ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 500 |
| Lappeenrannan kaupungin European Green Leaf -teemavuosi | -225 |
| Peltojen kipsikäsittely (RRF pilari1) | 10 000 |
| Puurakentamisen ohjelma | -2 000 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman jatko (HO 2019) | 7 500 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | -12 000 |
| Vesistöjen ja kosteikkojen kunnostus | -300 |
| Yhteensä | 1 475 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 20 542 000 |
| 2021 talousarvio | 19 067 000 |
| 2020 tilinpäätös | 46 792 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 20,5 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021.
Valiokunta pitää momentin määrärahaa erittäin tarpeellisena, koska sillä rahoitetaan vesien- ja ympäristönhoidon käytännön toimenpiteitä. Määräraha jaetaan avustuksina, joilla toteutetaan mm. vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa mainittuja toimenpiteitä pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Momentilta rahoitetaan esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyä Saaristomeren ja rannikon muilla valuma-alueilla.
Itämeren suojelukomissio (HELCOM) listasi vuonna 1992 Itämeren suurimpia kuormituslähteitä, ns. hotspotteja. Tarkoitus oli puhdistaa alueet vuoteen 2018 mennessä, mutta listalla on yhä 42 kohdetta. Suomen ainoa jäljellä oleva hotspot on Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus, joka on syntynyt useiden vuosikymmenten kuluessa. Vaikka ravinteiden käyttö alueella on oleellisesti alentunut viimeisten 20 vuoden aikana, ravinteiden määrä ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentynyt aiemmasta kertymästä johtuen.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen huhtikuussa 2021 käynnistämää Saaristomeri-ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää valuma-alueen maatalouden kuormitus laskuun ja saada se pois hotspot-listalta viimeistään vuonna 2027. Ympäristöministeriön mukaan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet esitetään joulukuussa hyväksyttävässä Varsinais-Suomen vesienhoidon alueellisessa toimenpideohjelmassa.
Toimenpiteiden toteutus edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteensä 27 milj. euron vuosittaista rahoitusta, josta CAP-rahoituksen arvioidaan kattavan 19 milj. euroa. Lisäksi peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyihin tarvitaan 8 milj. euroa vuodessa. Kaiken kaikkiaan alueen peltoja pitäisi käsitellä 150 000 hehtaaria nopeavaikutteisella maanparannusaineella. Tähän mennessä käsittely on tehty 16 000 hehtaarille, ja määrärahat mahdollistavat 65 000 hehtaarin kipsikäsittelyn vuoteen 2023 mennessä.
Valiokunta kiirehtii toimenpiteiden tehostamista ja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä toimenpiteiden valinnassa. Tärkeää on myös, että toimet kohdennetaan kaikkein fosforipitoisimmille ja vaikuttavimmille alueille ja niiden toteuttamista edistetään koulutuksella ja neuvonnalla viljelijöiden luottamuksen vahvistamiseksi. Lisäksi on oleellista luoda taloudellisia kannusteita ja toimia, joilla voidaan purkaa alueen korkeaa kuormitusta ylläpitävää lantafostoria esimerkiksi siirtämällä sitä pelloille, joilla on todellista lannoitustarvetta, tai biokaasun tuotantoon. Myös muut vesien ravinnetasetta pienentävät menetelmät, kuten järviruo’on poisto ja hoitokalastus, sekä peltojen kasvukunnon parantaminen ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä.
Valiokunta painottaa, että Suomella on mahdollisuus kehittyä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mutta se ei voi tapahtua ilman julkista tukea.
Jätevedenkäsittelyn ja koko vesihuollon vuotuisen investointitarpeen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Pelkän saneerausinvestointitarpeen arvioidaan nousevan yli 6 mrd. euroon jätevedenpuhdistamoissa, jätevesiviemäreissä ja jätevedenpumppaamoissa, ja lisäksi tarvitaan uusinvestointeja (runsaat 1 mrd. euroa). Arvio kattaa ainoastaan vesihuolto-omaisuuden ikääntymisestä ja kapasiteettitarpeesta aiheutuvat kustannukset, eikä siihen sisälly kiristyvän lainsäädännön mukanaan tuomia kustannuksia.1)
Valiokunta on huolissaan kuntien mahdollisuuksista toteuttaa vesihuollon mittavat investointitarpeet. Väestön keskittyminen hankaloittaa väestöltään vähenevien kuntien vesihuoltolaitosten taloudellista tilannetta, ja kasvualueilla puolestaan laitosten kapasiteetin riittämättömyys lisää investointitarvetta. Valtion tuki viemäröinti- ja siirtoviemärihankkeille linjattiin lopetettavaksi julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015—2018.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus arvioi kuntien mahdollisuudet vastata vesihuollon kasvaviin vaatimuksiin tulevina vuosina.
Valiokunta lisää momentille 180 000 euroa, josta osoitetaan
- — 120 000 euroa Norppasaariston vesien pilotointihankkeeseen, Puruveden vesien hoitoon
- — 50 000 euroa Rännikorven kosteikon rakentamiseen Lappeenrannassa
- — 10 000 euroa Ähtärin Voilammen kunnostuksen jatkotoimiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 20 722 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään 32 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahasta varataan 10 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman KIPSI-hankkeen toteuttamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 500 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää hankkeista aiheutuvien enintään 34 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta varataan 3 000 000 euroa ravinteiden kierrätykseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.10.22, millä toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreää siirtymää tukemalla ravinteiden kierrätystä edistäviä TKI-hankkeita ja 15 000 000 euroa aiheutuu ravinteiden kierrätyksen edistämisestä osana huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää koskevaa kokonaisuutta, mistä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiohankkeiden osuus on 8 000 000 euroa ja investointitukien osuus 7 000 000 euroa.
| 2022 II lisätalousarvio | 18 000 000 |
| 2022 talousarvio | 20 722 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 067 000 |
| 2020 tilinpäätös | 46 792 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)
Valiokunta lisää saadun selvityksen perusteella momentin päätösosaan mahdollisuuden käyttää määrärahaa myös energiatehokkuuden kohentamiseen. Täydennys vastaa varautumisen ministerityöryhmän asiasta tekemää kirjausta ”Ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä”. Tukea voidaan näin ollen myöntää lisäksi hankkeille, joissa kehittämiskohteena on esimerkiksi bioenergian tuotanto tai jäteveden lämmön talteenotto.
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton sekä energiatehokkuuden investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää hankkeista aiheutuvien enintään 34 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta varataan 3 000 000 euroa ravinteiden kierrätykseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 550 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia aiheutuen neljän avustushankkeen viivästymisestä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2022 IV lisätalousarvio | 550 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 18 000 000 |
| 2022 talousarvio | 20 722 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 067 000 |
| 2020 tilinpäätös | 46 792 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 550 000 euroa.