Talousarvioesitys 2022
10. Liikenne- ja viestintäverkot
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 908 km, rataverkon pituus 5 924 km ja vesiväylien pituus 16 316 km vuoden 2020 lopussa.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
| 2020 | 2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Tie | 15 115 | 15 071 | 15 089 |
| Radat | 4 851 | 4 905 | 4 956 |
| Vesiväylät | 266 | 281 | 296 |
| Yhteensä | 20 232 | 20 257 | 20 341 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2020 yhteensä noin 2,8 mrd. euroa.
Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)
| 2020 tilinpäätös |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Perusväylänpito (20) | 1 481,7 | 1 382,7 | 1 369,0 |
| Tulot | 58,0 | 50,3 | 49,3 |
| — Ratamaksu | 44,6 | 47,0 | 47,0 |
| — Muut tulot | 13,4 | 3,3 | 2,3 |
| Menot | 1 539,7 | 1 433,0 | 1 418,3 |
| Kunnossapito | 818,6 | 851,5 | 819,0 |
| — Hoito | 400,5 | 423,4 | 431,6 |
| — Jäänmurto | 64,0 | 62,0 | 60,0 |
| — Korjaus | 354,1 | 366,1 | 327,4 |
| Parantaminen ja suunnittelu | 228,5 | 88,4 | 101,5 |
| — Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 196,3 | 62,3 | 78,1 |
| — Suunnittelu | 32,2 | 26,1 | 23,4 |
| Liikennepalvelut | 192,6 | 193,1 | 197,8 |
| — Liikenteen ohjaus ja informaatio | 142,6 | 142,1 | 146,1 |
| — Maantielauttaliikenne | 50,0 | 51,0 | 51,7 |
| Korjausvelan vähentäminen | 300,0 | 300,0 | 300,0 |
| Avustukset (30, 31) | 199,0 | 127,9 | 74,6 |
|---|---|---|---|
| Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) | 143,2 | 67,7 | 39,7 |
| Eräät avustukset (31) | 55,8 | 60,2 | 34,9 |
| Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) | 523,8 | 575,5 | 589,3 |
| Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 23,3 | 35,0 | 35,0 |
| Väyläverkon kehittäminen (77) | 391,7 | 431,7 | 471,3 |
| Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 108,8 | 108,8 | 83,0 |
| Nettomenot yhteensä | 2 204,5 | 2 086,1 | 2 032,9 |
| Bruttomenot yhteensä | 2 262,5 | 2 136,4 | 2 082,2 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
muutos | 2022 arvio |
muutos | |
| Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
| Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 96 032 | 98 145 | 2,2 % | 100 304 | 2,2 % |
| Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 46 700 | 48 100 | 3,0 % | 51 000 | 6,0 % |
| Muut tuotot, 1 000 euroa | 1 583 | 212 | -86,6 % | 252 | 18,9 % |
| Kustannukset, 1 000 euroa | 89 364 | 92 908 | 4,0 % | 93 665 | 0,8 % |
| Kustannusvastaavuus | 54,0 % | 52,0 % | -2,0 %-yks. | 54,7 % | 2,7 %-yks. |
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 368 999 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 146 100 000 euroa
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla | 70 000 000 |
| E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki | 59 000 000 |
Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 47 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 2,3 milj. euroa.
Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.
Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.
Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 739 milj. euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 630 milj. euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2020—2022 (milj. euroa)
| 2020 tilinpäätös | 2021 varsinainen talousarvio | 2022 esitys | |||||||
| bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
| Tienpito | 783 | - | 783 | 717 | - | 717 | 710 | - | 710 |
| Radanpito | 522 | 56 | 466 | 473 | 49 | 424 | 464 | 49 | 415 |
| Vesiväylänpito | 92 | 2 | 90 | 101 | 1 | 100 | 98 | - | 98 |
| Liikenteen ohjaus ja informaatio | 143 | - | 143 | 142 | - | 142 | 146 | - | 146 |
| Yhteensä | 1 540 | 58 | 1 482 | 1 433 | 50 | 1 383 | 1 418 | 49 | 1 369 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aikaistus vuodelle 2021 | -50 000 |
| Heinävaara—Ilomantsi -radan täsmäkorjaukset (elvytys) | 4 000 |
| Jäänmurtaja Polariksen myyntitulot | -7 506 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -17 350 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (elvytystoimenpiteet) | -18 400 |
| Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) | -1 700 |
| Korjausvelan vähentäminen | -15 000 |
| Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus | -1 400 |
| Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut | 5 392 |
| Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -10 000 |
| Tasomuutos | 98 309 |
| Yhteensä | -13 655 |
| 2022 talousarvio | 1 368 999 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 51 900 000 |
| 2021 talousarvio | 1 382 654 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 481 720 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 150 600 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).
Talousarvioesitykseen nähden palvelusopimuksen korotus 4 500 000 eurolla aiheutuu liikenteenohjauspalveluiden järjestämisen toimintaympäristössä tapahtuneista ja tulossa olevista muutoksista.
| 2022 talousarvio | 1 368 999 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 51 900 000 |
| 2021 talousarvio | 1 382 654 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 481 720 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentin määräraha on 1,37 mrd. euroa, johon sisältyy parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 milj. euron pysyvä tasokorotus vuodesta 2020 alkaen. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa päätetty 50 milj. euron aikaistus vuodelta 2022 vuodelle 2021. Sen avulla on voitu käynnistää mm. joidenkin kiireellisimpien siltojen korjauksia, mutta pääosa rahoituksesta siirtyy käytettäväksi vuonna 2022.
Tavoitteena on, että korjausvelan määrä vähenisi 2,85 mrd. eurosta 2,2 mrd. euroon vuoteen 2032 mennessä, mutta sen arvioidaan kääntyvän laskuun vasta noin vuodesta 2026 alkaen, jolloin rahoitustaso nousisi Liikenne12-suunnitelman mukaisesti 1,45 mrd. euroon. Lähivuosina korjausvelan arvioidaan sen sijaan lisääntyvän sekä tie- että rataverkolla. Erityisenä haasteena ovat mm. siltojen ja rataverkon kasvavat peruskorjaustarpeet. Muun muassa talvien muuttuminen leudommiksi on lisännyt erityisesti sorateiden, mutta myös päällystettyjen teiden kelirikkoa, minkä lisäksi myös aiempaa raskaampi kalusto lisää teiden kulutusta. Tiestön kunnolla on olennainen merkitys myös raskaan liikenteen polttoaineen kulutukseen ja päästöihin.
Rataverkon korjausvelka on saadun selvityksen mukaan noin 1,3 mrd. euroa, josta yli puolet (57 prosenttia) kohdistuu pääväylille. Koska pääväylillä tapahtuu noin 85 prosenttia henkilöliikenteen suoritteista ja noin 90 prosenttia tavaraliikenteen suoritteista, rataverkon huono kunto vaikuttaa laajasti junaliikenteen toimivuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että etenkin elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeiden raideyhteyksien välttämättömät peruskorjaustarpeet priorisoidaan ja että niitä pyritään edistämään mahdollisimman ripeästi. On myös selvitettävä mahdollisuudet teemapaketteihin, joihin sisältyisi elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kiireellisiä ja nopeasti käynnistettäviä perusväylänpidon korjaushankkeita.
Valiokunta nostaa esille myös alemman tieverkon kunnostustarpeet. Saadun selvityksen mukaan maanteiden korjausvelka oli vuoden 2021 alussa noin 1,54 mrd. euroa, josta noin 90 prosenttia kohdistuu laajaan vähäliikenteiseen tieverkkoon. Useilla vähäliikenteisillä teillä on kuitenkin keskeinen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä, ja niitä tarvitaan niin henkilöliikenteen kuin elinkeinoelämän tarpeisiin. Esimerkiksi metsäteollisuuden kuljetukset käyttävät suurelta osin alempaa tieverkkoa, jonka kunnolla on keskeinen merkitys mm. puunhankinnan toimivuudelle.
Valiokunta lisää momentille 18 240 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.
Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat:
- — Vt 21/Vt 29, erikoiskuljetusreitin parannus: 250 000 euroa
- — Mt 9671, Korvatunturintien Martti—Tulppio parantamissuunnitelma, Savukoski: 200 000 euroa
- — Vt 21, liittymien parantaminen, Ylitornio: 300 000 euroa
- — Vt 4:n parantaminen Ruikassa, Rovaniemi: 650 000 euroa
- — Vt 8, Tapiontuvan alikulkukäytävä, Kalajoki: 300 000 euroa
- — Mt 8043, Luohuantien peruskorjaus välillä Rantsilan mt 807—Luohua, Siikajoki: 600 000 euroa
- — Mt 848, Koiteli—Huttukyläntie, jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Oulu: 200 000 euroa
- — Mt 18835, Sarakylä—Kouva, Pudasjärvi—Posio parantaminen: 300 000 euroa
- — Vt 5, Junttilantie—Toranki jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Kuusamo: 200 000 euroa
- — Vt 6, Kontinjoki—Karankalahti valaistus 2,3 km, Kajaani: 80 000 euroa
- — Vt 6, Eevala—Kontionjoki valaistus 15 km, Kajaani—Sotkamo: 520 000 euroa
- — Kajaanin jalankulku- ja pyörätieväylien uudelleen päällystämiset: 500 000 euroa
- — Raideosuus Kokkola—Ykspihlaja kaksoisraidejärjestelyiden suunnittelu: 50 000 euroa
- — Mt 17360 (Blaxnäsvägen) alkuosan parantaminen, Närpiö: 160 000 euroa
- — Vt 8, Ytterjeppon eritasoristeyksen suunnittelu, Pietarsaari: 150 000 euroa
- — Åminnentien ja Övermalaxintien jalankulku- ja pyöräteiden suunnittelu, Maalahti: 170 000 euroa
- — Mt 17049, Peruksentien parantaminen 4,1 km, Kristiinankaupunki: 280 000 euroa
- — Mt 17811, Vassorintien parantaminen, Vöyri: 420 000 euroa
- — Mt 17379, Hannukselantien korjauksen suunnittelu, Ilmajoki: 200 000 euroa
- — Vt 3, Juustoportin risteysjärjestelyt, Kurikka: 410 000 euroa
- — Mt 711, Alajärvi—Ruona tiesuunnitelman laatiminen, Alajärvi: 250 000 euroa
- — Mt 607, soratien kulutuskerroksen lisääminen, Korpilahti—Petäjävesi, 60 000 euroa
- — Vt 4, Petäjätie, Isoahontien jalankulku- ja pyörätien rakentaminen, Viitasaari: 500 000 euroa
- — Mt 6456, Konginkangas jalankulku- ja pyörätien—vt 4 suunnittelu/rakentaminen, Äänekoski: 500 000 euroa
- — Mt 16393, Kurjalanrannantien kunnostus, Leppävirta: 1 200 000 euroa
- — Mt 5071, Vuonislahti—kt 73 kunnostus, Lieksa: 500 000 euroa
- — Mt 15507, Sarvisalontien kunnostus, Kesälahti, Kitee: 600 000 euroa
- — Kt 71, Anttola—Toroppala jalankulku- ja pyörätien rakentaminen, Savonlinna: 500 000 euroa
- — Mt 14821, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Talpionmäentie—Latutie, Lappeenranta: 500 000 euroa
- — Mt 408 ja mt 409, jalankulku- ja pyörätien ja taajamaturvallisuuden parantaminen, Savitaipale: 450 000 euroa
- — Vt 6, liittymien parantaminen (3 kpl) Ruokolahdella ja Parikkalassa: 350 000 euroa
- — Mt 370, Valkealanväylän jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Ravikylän kohdalle, Kouvola: 500 000 euroa
- — Mt 2623, Peruskorjaus Ahrola—Mihari, Hämeenkyrö: 620 000 euroa
- — Mt 13681, Välkkiläntien päällystäminen, Urjala: 300 000 euroa
- — Mt 13311, Alkkiantien päällystäminen, Parkano: 400 000 euroa
- — Mt 12827, Suontaustantien parantaminen, Huittinen: 800 000 euroa
- — Kt 43, vt 2 rampin pään kiertoliittymän rakentaminen, Harjavalta: 400 000 euroa
- — Mt 186:n kunnostus, Salo: 400 000 euroa
- — Mt 181 ja Saustilantien risteyksen kiertoliittymän suunnittelu, Sauvo: 200 000 euroa
- — Prostvikin ja Nauvon keskustan jalankulku- ja pyörätien suunnitelmien päivitys (Saaristoreitti): 120 000 euroa
- — Mt 12631, Mjösundintien parantaminen välillä Helgeboda—Mjösund, Kemiö: 300 000 euroa
- — Vt 3, Moreeni—Rastinkankaan eritasoliittymän ja raskaan liikenteen palvelualueen suunnittelu, Hämeenlinna: 500 000 euroa
- — Mt 2951, Mommilantien päällysteen korjaus, Hämeenlinna ja Hollola: 800 000 euroa
- — Mt 167, valaistus välille Pennala—Renkomäki, Orimattila ja Lahti: 200 000 euroa
- — Mt 2956, Pyhäniementie—Messilä jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Hollola: 150 000 euroa
- — Kt 51, valaistus välille Inkoo—Karjaa: 500 000 euroa
- — Mt 170, Box—Kulloo jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Sipoo ja Porvoo: 250 000 euroa
- — Mt 11933, Heikinkyläntie päällysteen korjaus, Lapinjärvi: 450 000 euroa
Valiokunta pitää välttämättömänä, että mt 181:n ja Saustilantien risteyksen kiertoliittymän rakentamista koskevan suunnitelman valmistuttua hanke käynnistetään vuonna 2023. Valiokunta viittaa myös mietintöönsä VaVM 36/2020 vp ja pitää edelleen välttämättömänä, että Kauhajoella sijaitseva Päntäne—Isojokitie-hanke saatetaan loppuun ja että Vesilahdella sijaitseva mt 301 Keihonen—Suomela-välinen tielinjaus parannetaan. Kotimaan matkailun lisääntyessä on myös tärkeää kehittää Saaristoreittiä kävelyn ja pyörämatkailun edistämiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 387 239 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 150 600 000 euroa
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla | 70 000 000 |
| E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki | 59 000 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 40 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 151 300 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 600 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 40 000 000 euroa aiheutuu valtakunnallisen puuterminaaliverkoston edistämisestä ja energiapuun toimitusketjujen resilienssin parantamisesta. Tavoitteena on mahdollistaa uusien raakapuuterminaalien rakentaminen tai vanhojen laajentaminen ja yhden vanhan terminaalin sähköistäminen sekä muita pieniä parantamistoimenpiteitä. Asia liittyy huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää tukevaan kokonaisuuteen.
Lisäyksestä 600 000 euroa on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia Emäjoen kevyenliikenteen sillan rakentamiseen.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Liikenteenohjauspalveluiden ostojen enintään-erää korotetaan 700 000 eurolla siirtämällä vastaava määräraha radanpidosta liikenteenohjauspalveluiden ostoihin. Siirto aiheutuu siitä, että rautatieliikenteen tilannekoordinaattoripalvelu rautatieliikenteen raivaustilanteiden hallintaan ostetaan osana enintään-erään sisältyvää liikenteenohjauspalvelua.
| 2022 II lisätalousarvio | 40 600 000 |
| 2022 talousarvio | 1 387 239 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 434 554 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 481 720 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)
Huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän edistämiseksi momentille lisätään 40 milj. euroa valtakunnallisen puuterminaaliverkoston edistämiseen ja energiapuun toimitusketjujen resilienssin parantamiseen. Valiokunta pitää esitystä hyvänä ja tarkoituksenmukaisena, ja on tyytyväinen myös yksityistieavustusten korottamiseen 10 milj. eurolla (31.10.31) huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, ettei perusväylänpidon rahoitustaso anna mahdollisuutta väylien korjausvelan vähentämiseen. Tilannetta pahentaa voimakas kustannusten nousu, mikä vähentää mahdollisuuksia mm. päällysteiden korjaamiseen ja paikkaamiseen. Tämä nopeuttaa tieverkon kunnon heikkenemistä ja heijastuu myös tiekäyttäjien ajo- ja kuljetuskustannuksiin sekä liikenneturvallisuuteen. Teiden korjausvelan arvioidaan kasvavan tänä vuonna 60—70 milj. eurolla, jolloin se kasvaisi noin 1,64—1,65 mrd. euroon.
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 40 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 151 300 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 600 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 32 728 000 euroa.
Vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa tehty vuoden 2020 talousarviossa myönnetyn kolmevuotisen siirtomäärärahan peruutus 600 000 euroa kumotaan.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 31 428 000 euroa aiheutuen korjausvelan ja kustannusten nousun hallinnasta ja 1 900 000 euroa Inkoon meriväylän ja Etelä-Suomen talviväylän merimerkintöjen parantamisesta LNG-kuljetusten sujuvan ja turvallisen satamassakäynnin turvaamiseksi sekä vähennyksenä 600 000 euroa teknisenä korjauksena vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa Emäjoen kevyen liikenteen sillan rakentamiseen liittyvän uudelleenbudjetoinnin perumisesta. Emäjoen hankkeen toteuttaminen jatkuu kuitenkin valtion 600 000 euron rahoitusosuudella.
Määrärahan peruuttamisen kumoaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2022 IV lisätalousarvio | 32 728 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 40 600 000 |
| 2022 talousarvio | 1 387 239 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 434 554 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 481 720 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp (22.11.2022)
Momentille lisätään 32,7 milj. euroa, josta 31,4 milj. euroa osoitetaan korjausvelan ja kustannusten nousun hallintaan ja 1,9 milj. euroa Inkoon meriväylän ja Etelä-Suomen talviväylän merimerkintöjen parantamiseksi LNG-kuljetusten sujuvan ja turvallisen satamassakäynnin turvaamiseksi.
Valiokunta pitää lisäystä perusteltuna ja tärkeänä, sillä perusväylänpidon rahoitustilanne on vaikea kustannustason voimakkaan nousun vuoksi. Erityisesti rakentamisen kustannustaso on kohonnut, sillä maanrakennusindeksi on noussut viimeisen vuoden aikana (syyskuusta 2021 syyskuuhun 2022) noin 15 prosenttia. Indeksin kohoamiseen on vaikuttanut mm. moottoripolttoöljyn, bitumin ja metallituotteiden kallistuminen.
Valiokunta toteaa, että esitettyjen muutosten jälkeen perusväylänpidon määräraha vuodelle 2022 on yhteensä 1,461 mrd. euroa, joka ylittää Liikenne 12 -suunnitelman mukaisen määrärahatason. Kustannustason voimakkaan nousun vuoksi määräraha ei kuitenkaan anna mahdollisuutta vähentää korjausvelkaa toivotulla tavalla, vaan korjausvelan arvioidaan kasvavan. Vuoden 2022 alussa koko väyläverkon korjausvelka oli hieman alle 2,9 mrd. euroa, vuoden 2022 lopussa sen arvioidaan olevan noin 3 mrd. euroa, ja vuoden 2023 lopussa noin 3,1 mrd. euroa ilman indeksikorjausta. Käytännössä mm. teiden päällystämisen arvioidaan vähenevän ensi vuonna noin 2 000 kilometriin, kun korjausvelan vähentämiseksi päällystysmäärän tulisi olla vuosittain noin 4 000 km.
Korjausvelan vähentäminen ja Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttävät, että perusväylänpidon rahoituksessa otetaan jatkossa huomioon kustannusten noususta aiheutuva lisärahoitustarve.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 32 728 000 euroa.
Vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa tehty vuoden 2020 talousarviossa myönnetyn kolmevuotisen siirtomäärärahan peruutus 600 000 euroa kumotaan.
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 39 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie, Lähijunaliikennealueen varikot ja Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 2. vaihe.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen | 8 500 000 |
| Raide-Jokeri pikaraitiotie | 18 200 000 |
| Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema | 1 880 000 |
| Turun raitiotie | 1 500 000 |
| Lähijunaliikennealueen varikot | 1 000 000 |
| Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 850 000 |
| Tampereen raitiotie 2. vaihe | 7 800 000 |
| Yhteensä | 39 730 000 |
|---|
Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia hankkeeseen Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 260 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista.
Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.
Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.
Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin raitiotie Hervanta—keskusta—Tays sekä Hatanpään haara ja toisessa vaiheessa rakennetaan raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.
Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös raitiotiehankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko raitiotien mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Turun raitiotiellä on Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle suuri strateginen merkitys. Raitiotie määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Turun raitiotien toteuttaminen mahdollistaa alueellista kasvua joukkoliikenneyhteyksien parantuessa ja liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvaessa. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutason nosto vähentävät henkilöautoliikennettä, joka osaltaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Tiedepuiston linjan toteutuessa keskustan saavutettavuus paranee ja erityisesti Varissuon alueen asema kaupunkirakenteessa vahvistuu ja maankäyttö monipuolistuu. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Lähijunaliikenteen jatkuvasti kasvavat matkustajamäärät edellyttävät lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä. Tarjonnan lisääminen edellyttää uutta kalustohankintaa. Uudet varikot ovat edellytys HSL:n uudelle kalustohankinnalle. Varikoiden sijoittamista HSL:n lähijunaliikennealueella ohjaavat ja rajaavat maankäyttö, nykyinen rataverkko sekä tulevaisuuden mahdolliset ratahankkeet. Varikko tarvitsee toimintojaan varten suuren alueen, jolle on haasteellista löytää optimaalista sijaintia rakennetun ympäristön keskeltä ottaen huomioon myös lähijunaliikenteen liikenteelliset lähtökohdat ja edellytykset. Uusien varikoiden tulee HSL:n ja Väyläviraston selvityksen perusteella sijaita liikenteellisesti lähellä kaupunkiratojen pääteasemia Rantaradalla ja Pääradalla sekä Kehäradan varrella, jotta ratakapasiteetti olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotien suunnittelu on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi (5.6.2018) bulevardikaupungin suunnittelun periaatteet ja samalla kiirehti raitiotieyhteyden suunnittelua, koska yhteys parantaa läntisen kantakaupungin, Munkkiniemen ja Munkkivuoren joukkoliikenteen palvelutasoa ja vaikuttaa myönteisesti bulevardikaupungin toimivuuteen ja kytkeytymiseen kaupunkirakenteeseen. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO2-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti | 8 500 | - | 8 500 | |
| Raide-Jokeri pikaraitiotie | 18 200 | - | 18 200 | |
| Vantaan pikaraitiotie | 1 880 | 1 880 | 3 760 | |
| Lähijunaliikennealueen varikot | 1 000 | 1 000 | 2 000 | |
| Turun pikaraitiotie | 1 500 | 1 500 | 3 000 | |
| Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 850 | 1 300 | 2 110 | 4 260 |
| Tampereen raitiotie, 2. vaihe | 7 800 | 5 400 | 3 600 | 16 800 |
| Yhteensä | 39 730 | 11 080 | 5 710 | 56 520 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 850 |
| Länsimetro | -15 120 |
| Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema | -160 |
| Raide-Jokeri | -11 800 |
| Tampereen raitiotie 1. vaihe | -2 898 |
| Tampereen raitiotie 2. vaihe | 1 200 |
| Yhteensä | -27 928 |
| 2022 talousarvio | 39 730 000 |
| 2021 talousarvio | 67 658 000 |
| 2020 tilinpäätös | 143 180 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 39 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie, Lähijunaliikennealueen varikot ja Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 2. vaihe.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen | 8 500 000 |
| Raide-Jokeri pikaraitiotie | 18 200 000 |
| Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema | 1 880 000 |
| Turun raitiotie | 1 500 000 |
| Lähijunaliikennealueen varikot | 1 000 000 |
| Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 850 000 |
| Tampereen raitiotie 2. vaihe | 7 800 000 |
| Yhteensä | 39 730 000 |
|---|
Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia hankkeeseen Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 260 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista.
Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 721 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen | 9 221 000 |
| Raide-Jokeri pikaraitiotie | 18 200 000 |
| Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema | 1 880 000 |
| Turun raitiotie | 1 500 000 |
| Lähijunaliikennealueen varikot | 1 000 000 |
| Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 850 000 |
| Tampereen raitiotie 2. vaihe | 7 800 000 |
| Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle | 3 000 000 |
| Yhteensä | 43 451 000 |
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia hankkeeseen Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotehtaalle liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 14 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa kohdistuu uuteen käyttösuunnitelmakohtaan Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle ja 721 000 euroa aiheutuu Länsimetron valtionavustusmäärärahan tarkentumisesta maarakennuskustannusindeksistä johtuen.
| 2022 II lisätalousarvio | 3 721 000 |
| 2022 talousarvio | 39 730 000 |
| 2021 tilinpäätös | 67 658 000 |
| 2020 tilinpäätös | 143 180 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 721 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen | 9 221 000 |
| Raide-Jokeri pikaraitiotie | 18 200 000 |
| Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema | 1 880 000 |
| Turun raitiotie | 1 500 000 |
| Lähijunaliikennealueen varikot | 1 000 000 |
| Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 850 000 |
| Tampereen raitiotie 2. vaihe | 7 800 000 |
| Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle | 3 000 000 |
| Yhteensä | 43 451 000 |
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia hankkeeseen Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotehtaalle liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 14 000 000 euroa.
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 34 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin
2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin
3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 4 000 000 |
| Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat | 900 000 |
| Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 30 000 000 |
| Yhteensä | 34 900 000 |
Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.
Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Yksityisteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1069/2018) mukaisesti avustuksen enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 50 prosenttia ja merkittävimmissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa enintään 75 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (kävelyn ja pyöräilyn edistäminen) | -750 |
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | 500 |
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -25 000 |
| Yhteensä | -25 250 |
| 2022 talousarvio | 34 900 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -300 000 |
| 2021 talousarvio | 60 150 000 |
| 2020 tilinpäätös | 55 800 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 37 400 000 euroa.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 6 500 000 |
| Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat | 900 000 |
| Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 30 000 000 |
| Yhteensä | 37 400 000 |
Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.
Lisäys 2 500 000 euroa talousarvioesityksen 34 900 000 euroon nähden aiheutuu valtionavustuksesta kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrastruktuurihankkeisiin.
| 2022 talousarvio | 37 400 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -300 000 |
| 2021 talousarvio | 60 150 000 |
| 2020 tilinpäätös | 55 800 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen osoitetaan 6,5 milj. euroa, joka on vajaat 23 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Nyt esitetty määräraha on näin jäämässä merkittävästi alhaisemmaksi kuin vuosina 2020 ja 2021 ja myös kauas 30 milj. euron vuotuisesta tavoitetasosta, jota kansallisen tason strategioissa (Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, fossiilittoman liikenteen tiekartta ja Liikenne12-suunnitelma) on esitetty.
Valiokunta pitää määrärahaa vaatimattomana kävelyn ja pyöräilyn hyötyihin nähden. Mm. fossiilittoman liikenteen tiekartassa on arvioitu, että laadukas kävely- ja pyöräliikenteen infrastruktuuri on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa kulkumuodon valintaan ja kasvattaa kävely- ja pyöräliikennemääriä. Kävelyä ja pyöräliikennettä lisäämällä vähennetään liikenteen päästöjä ja saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia myös kansanterveyteen, liikennejärjestelmän toimivuuteen sekä kaupunkiympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.
Valiokunta nostaa esille myös pyörämatkailuun liittyvät mahdollisuudet ja pitää tärkeänä pyörämatkailun valtakunnallista koordinointia sekä pyöräreittien ja opastuksen kehittämistä.
Valiokunta lisää pyöräilyn edistämiseen 300 000 euroa ja pyörämatkailukeskuksen toimintaan 200 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 37 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin
2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin
3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 7 000 000 |
| Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat | 900 000 |
| Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 30 000 000 |
| Yhteensä | 37 900 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 36 800 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 33 800 000 |
| Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat | 900 000 |
| Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 40 000 000 |
| Yhteensä | 74 700 000 |
Vuoden 2020 talousarviossa ja vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 26 800 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 26 800 000 euroa on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, joka kohdennetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kuntien joukkoliikennehankkeisiin ja 10 000 000 euroa aiheutuu yksityistieavustuksista huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2022 II lisätalousarvio | 36 800 000 |
| 2022 talousarvio | 37 900 000 |
| 2021 tilinpäätös | 59 850 000 |
| 2020 tilinpäätös | 55 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 36 800 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 33 800 000 |
| Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat | 900 000 |
| Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 40 000 000 |
| Yhteensä | 74 700 000 |
Vuoden 2020 talousarviossa ja vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 26 800 000 euroa.
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen
7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.
Momentilta maksettavat ennakkokorvaukset budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.
| 2022 talousarvio | 34 997 000 |
| 2021 talousarvio | 34 997 000 |
| 2020 tilinpäätös | 23 274 767 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen
7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.
Momentilta maksettavat ennakkokorvaukset budjetoidaan maksuperusteisena.
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 471 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Määrärahasta on varattu 4 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointi -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautussuunnitelmaa.
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
|---|---|
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | 128 000 000 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | 21 200 000 |
| Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen | 7 000 000 |
| Hailuodon kiinteä yhteys | 96 000 000 |
| Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen | 8 200 000 |
| Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre | 5 000 000 |
| Vt 25 Lepin liittymän alikulku | 3 000 000 |
| Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi | 13 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | 25 000 000 |
| Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen | 15 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla | 27 100 000 |
| Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi | 26 000 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa | 20 000 000 |
| E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat | 30 000 000 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | 67 500 000 |
| Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat | 30 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi | 143 000 000 |
| Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
| Vt 12 Tillola—Keltti | 15 000 000 |
| Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
| Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | 7 000 000 |
| Vt 4 Kirri—Tikkakoski | 139 000 000 |
| Ratahankkeet | |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | 10 000 000 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | 130 000 000 |
| Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet | 15 000 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | 19 000 000 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | 33 800 000 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | 11 000 000 |
| Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen | 8 000 000 |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | 30 000 000 |
| Oritkarin kolmioraide | 15 600 000 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | 273 000 000 |
| Espoon kaupunkirata | 137 500 000 |
| Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | 23 000 000 |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | 81 000 000 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | 10 500 000 |
| Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen | 62 000 000 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | 133 500 000 |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | 55 000 000 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | 74 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 50 100 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 195 000 000 |
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 10 100 000 |
| Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen | 26 500 000 |
| Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen | 90 000 000 |
| Saimaan kanavan vedenpinnan nosto | 5 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
| Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
| Väylähankkeiden suunnittelu | |
| E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu | 4 200 000 |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | 5 000 000 |
| Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen | 600 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu | 18 000 000 |
| Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu | 3 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 174 000 000 |
Selvitysosa:Määrärahasta 4 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa ja päätös on tullut voimaan 1.6.2021.
Digirata-hankkeen määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville. Hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Hanke edistää myös EU:n lippulaivahanketta Lataus ja tankkaus (Recharge and refuel). Hanketta rahoitetaan tämän lisäksi kansallisesti 4 000 000 eurolla.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määrärahatarve v. 2022 milj. € |
Määrärahatarve myöhemmin milj. € |
|
| Tiehankkeet | ||||||
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | III LTA 2021 | 128,0 | 3,0 | 5,0 | 120,0 | |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | TA 2021 | 2023 | 21,2 | 5,0 | 10,0 | 6,2 |
| Vt 5 Hurus–Hietanen -tieosuuden kehittäminen | VII LTA 2020 | 2022 | 7,0 | 3,4 | 3,6 | |
| Hailuodon kiinteä yhteys | VII LTA 2020 | 2025 | 96,0 | 4,0 | 24,0 | 68,0 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | LTA 2019 | 2022 | 67,5 | 50,9 | 16,6 | - |
| Vt 4 Kirri—Tikkakoski | TA 2018 | 2021 | 139,0 | 133,5 | 5,5 | - |
| Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | IV LTA 2020 | 2022 | 25,0 | 10,0 | 15,0 | - |
| Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen | IV LTA 2020 | 2022 | 15,0 | 8,0 | 7,0 | - |
| Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla | IV LTA 2020 | 2022 | 27,1 | 16,7 | 10,4 | - |
| Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi | IV LTA 2020 | 2023 | 26,0 | 8,0 | 12,0 | 6,0 |
| Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa | IV LTA 2020 | 2022 | 20,0 | 15,0 | 5,0 | - |
| E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat | IV LTA 2020 | 2023 | 30,0 | 15,0 | 8,0 | 7,0 |
| Ratahankkeet | ||||||
| Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet | TA 2021 | 2023 | 15,0 | 1,0 | 10,0 | 4,0 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | TA 2021 | 2023 | 19,0 | 7,0 | 3,0 | 9,0 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | TA 2021 | 2024 | 33,8 | 2,5 | 10,5 | 20,8 |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | III LTA 2021 | 10,0 | 1,0 | 9,0 | - | |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | III LTA 2021 | 130,0 | 5,0 | 8,0 | 117,0 | |
| Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen | TA 2020 | 2023 | 62,0 | 30,0 | 27,0 | 5,0 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | LTA 2019 | 2024 | 133,5 | 76,0 | 14,0 | 43,5 |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | LTA 2019 | 2023 | 55,0 | 25,5 | 20,0 | 9,5 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | LTA 2019 | 2023 | 74,0 | 41,0 | 27,0 | 6,0 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017/ TA 2021 | 2022 | 195,0 | 165,0 | 20,0 | 10,0 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | IV LTA 2020 | 2024 | 11,0 | 4,0 | 3,0 | 4,0 |
| Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen | IV LTA 2020 | 2022 | 8,0 | 1,0 | 7,0 | - |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | IV LTA 2020 | 2023 | 30,0 | 2,5 | 13,0 | 14,5 |
| Oritkarin kolmioraide | IV LTA 2020 | 2022 | 15,6 | 8,6 | 7,0 | - |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | IV LTA 2020 | 2027 | 273,0 | 21,5 | 35,0 | 216,5 |
| Espoon kaupunkirata | IV LTA 2020 | 2024 | 137,5 | 6,0 | 25,0 | 106,5 |
| Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | IV LTA 2020 | 2022 | 23,0 | 11,0 | 12,0 | - |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | IV LTA 2020 | 2023 | 81,0 | 11,0 | 35,0 | 35,0 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | IV LTA 2020 | 2023 | 10,5 | 5,0 | 5,0 | 0,5 |
| Vesiväylähankkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen | TA 2021 | 2023 | 26,5 | 13,0 | 13,0 | 0,5 |
| Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen | TA 2021 | 2024 | 90,0 | 1,5 | 24,5 | 64,0 |
| Saimaan kanavan vedenpinnan nosto | IV LTA 2020 | 2022 | 5,0 | 0,3 | 4,7 | - |
| Väylähankkeiden suunnittelu | ||||||
| Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu | TA 2020 | 18,0 | 9,0 | 4,0 | 5,0 | |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | IV LTA 2020 | 5,0 | 1,5 | 3,0 | 0,5 | |
| E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu | VII LTA 2020 | 4,2 | 0,9 | 1,3 | 2,0 | |
| Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 8,2 | - | |||
| Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 2 067,4 | 723,3 | 471,3 | 881,0 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Keskeneräiset väylähankkeet | 463 100 | 351 950 | 219 000 | 309 988 | 1 344 038 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 1 055 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | 4 000 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (RRF pilari2) | 4 000 |
| Digirata-pilotti: ETCS-testirata ja -laboratorio | 1 000 |
| E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat (elvytys) | -4 000 |
| E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu (elvytys, VII LTA 2020) | 600 |
| Espoon kaupunkirata | 20 000 |
| Hailuodon kiinteä yhteys | 20 000 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | 20 000 |
| Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen (elvytys) | 6 200 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | 7 000 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | 1 000 |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | 25 000 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | -24 000 |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe (elvytys) | 11 000 |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 9 000 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | -33 800 |
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | 5 000 |
| Muun kehittämisen hankesuunnittelu | 1 000 |
| Määrärahatarpeen muutos | -53 425 |
| Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen | 9 000 |
| Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | 2 000 |
| Parikkalan raja-aseman tiesuunnittelu | -250 |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | 1 600 |
| Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen | 23 000 |
| Saimaan kanavan vedenpinnan nosto (elvytys) | 4 500 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | -4 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu | -1 000 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | 8 000 |
| Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen (elvytys) | -500 |
| Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | 7 000 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitus | -8 400 |
| Vt 4 Kirri—Tikkakoski moottorie TA 2018 | -20 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa (elvytys) | -6 000 |
| Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi (elvytys) | 5 000 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | 5 000 |
| Vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen (elvytys, VII LTA 2020) | 600 |
| Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla (elvytys) | -5 600 |
| Yhteensä | 39 525 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 471 250 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 11 173 000 |
| 2021 talousarvio | 431 725 000 |
| 2020 tilinpäätös | 391 686 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 477 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) palveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen Fintraffic Oy:lle tai sen tytäryhtiöille liittyen momentille budjetoituihin Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe sekä Digirata-pilotti (ETCS-testirata ja -laboratorio) -hankkeisiin sisältäen sekä yhtiöiden palvelutuotannon että yhtiöiden palvelutuotantoa varten tekemät investoinnit.
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
|---|---|
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | 128 000 000 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | 21 200 000 |
| Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen | 7 000 000 |
| Hailuodon kiinteä yhteys | 96 000 000 |
| Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen | 8 200 000 |
| Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre | 6 200 000 |
| Vt 25 Lepin liittymän alikulku | 3 000 000 |
| Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi | 13 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | 25 000 000 |
| Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen | 15 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla | 27 100 000 |
| Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi | 26 000 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa | 25 000 000 |
| E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat | 30 000 000 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | 67 500 000 |
| Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat | 30 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi | 143 000 000 |
| Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
| Vt 12 Tillola—Keltti | 15 000 000 |
| Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
| Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | 7 000 000 |
| Vt 4 Kirri—Tikkakoski | 139 000 000 |
| Ratahankkeet | |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | 10 000 000 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | 130 000 000 |
| Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet | 15 000 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | 19 000 000 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | 33 750 000 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | 11 000 000 |
| Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen | 8 000 000 |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | 30 000 000 |
| Oritkarin kolmioraide | 15 600 000 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | 273 000 000 |
| Espoon kaupunkirata | 137 500 000 |
| Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | 23 000 000 |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | 81 000 000 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | 10 500 000 |
| Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen | 62 000 000 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | 133 500 000 |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | 55 000 000 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | 74 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 50 100 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 210 000 000 |
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 10 100 000 |
| Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen | 41 700 000 |
| Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen | 90 000 000 |
| Saimaan kanavan vedenpinnan nosto | 5 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
| Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
| Väylähankkeiden suunnittelu | |
| E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu | 4 200 000 |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | 5 000 000 |
| Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen | 600 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu | 18 000 000 |
| Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu | 3 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 174 000 000 |
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3) ja päätösosan valtuuskohdan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan vastaavan taulukon.
Lisäys talousarvioesityksen 471 250 000 euroon nähden on 6 250 000 euroa, mistä 5 000 000 euroa aiheutuu Luumäki—Imatra—Venäjän raja ratayhteyden parantaminen -hankkeesta ja 1 250 000 euroa momentille 12.30.10 tuloutetusta CEF-tuesta, jota vastaava määräraha vapautuu hankkeesta Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu ja kohdennetaan muuhun kehittämisen hankesuunnitteluun.
Talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre -hankkeen valtuutta on tarkistettu 1 200 000 eurolla 6 200 000 euroon, vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa -hankkeen valtuutta on tarkistettu 5 000 000 eurolla 25 000 000 euroon, Luumäki—Imatra—Venäjän raja ratayhteyden parantaminen -hankkeen valtuutta on tarkistettu 15 000 000 eurolla 210 000 000 euroon ja Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -hankkeen valtuutta on tarkistettu 15 200 000 eurolla 41 700 000 euroon.
Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely muuttuu seuraavaksi:
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määrärahatarve v. 2022 milj. € |
Määrärahatarve myöhemmin milj. € |
|
| Tiehankkeet | ||||||
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | III LTA 2021 | 2025 | 128,0 | 3,0 | 5,0 | 120,0 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | TA 2021 | 2023 | 21,2 | 5,0 | 10,0 | 6,2 |
| Vt 5 Hurus–Hietanen -tieosuuden kehittäminen | VII LTA 2020 | 2022 | 7,0 | 3,4 | 3,6 | - |
| Hailuodon kiinteä yhteys | VII LTA 2020 | 2025 | 96,0 | 4,0 | 24,0 | 68,0 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | LTA 2019 | 2022 | 67,5 | 50,9 | 16,6 | - |
| Vt 4 Kirri—Tikkakoski | TA 2018 | 2021 | 139,0 | 133,5 | 5,5 | - |
| Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | IV LTA 2020 | 2022 | 25,0 | 10,0 | 15,0 | - |
| Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen | IV LTA 2020 | 2022 | 15,0 | 8,0 | 7,0 | - |
| Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla | IV LTA 2020 | 2022 | 27,1 | 10,8 | 10,4 | 5,9 |
| Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi | IV LTA 2020 | 2023 | 26,0 | 8,0 | 12,0 | 6,0 |
| Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa | IV LTA 2020/IV LTA 2021 | 2023 | 25,0 | 15,0 | 2,0 | 8,0 |
| E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat | IV LTA 2020 | 2023 | 30,0 | 20,9 | 8,0 | 1,1 |
| Ratahankkeet | ||||||
| Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet | TA 2021 | 2023 | 15,0 | 1,0 | 13,0 | 1,0 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | TA 2021 | 2023 | 19,0 | 7,6 | 3,0 | 8,4 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | TA 2021 | 2024 | 33,8 | 2,5 | 10,5 | 20,8 |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | III LTA 2021 | 2022 | 10,0 | 1,0 | 9,0 | - |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | III LTA 2021 | 2027 | 130,0 | 5,0 | 8,0 | 117,0 |
| Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen | TA 2020 | 2023 | 62,0 | 24,9 | 12,0 | 25,1 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | LTA 2019 | 2024 | 133,5 | 76,7 | 27,0 | 29,8 |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | LTA 2019 | 2023 | 55,0 | 30,0 | 20,0 | 5,0 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | LTA 2019 | 2023 | 74,0 | 41,0 | 20,0 | 13,0 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017/ TA 2021/IV LTA 2021 | 2023 | 210,0 | 165,0 | 25,0 | 20,0 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | IV LTA 2020 | 2024 | 11,0 | 4,0 | 3,0 | 4,0 |
| Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen | IV LTA 2020 | 2022 | 8,0 | 1,0 | 7,0 | - |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | IV LTA 2020 | 2023 | 30,0 | 2,5 | 13,0 | 14,5 |
| Oritkarin kolmioraide | IV LTA 2020 | 2022 | 15,6 | 8,6 | 7,0 | - |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | IV LTA 2020 | 2027 | 273,0 | 21,5 | 30,0 | 221,5 |
| Espoon kaupunkirata | IV LTA 2020 | 2024 | 137,5 | 7,1 | 18,0 | 112,4 |
| Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | IV LTA 2020 | 2022 | 23,0 | 11,0 | 12,0 | - |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | IV LTA 2020 | 2023 | 81,0 | 11,0 | 55,0 | 15,0 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | IV LTA 2020 | 2023 | 10,5 | 5,0 | 5,0 | 0,5 |
| Vesiväylähankkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen | TA 2021/IV LTA 2021 | 2023 | 41,7 | 13,0 | 13,0 | 15,7 |
| Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen | TA 2021 | 2024 | 90,0 | 1,5 | 24,5 | 64,0 |
| Saimaan kanavan vedenpinnan nosto | IV LTA 2020 | 2022 | 5,0 | 0,3 | 4,7 | - |
| Väylähankkeiden suunnittelu | ||||||
| Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu | TA 2020 | 18,0 | 9,0 | 4,0 | 5,0 | |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | IV LTA 2020 | 5,0 | 1,5 | 3,0 | 0,5 | |
| E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu | VII LTA 2020 | 4,2 | 0,9 | 2,3 | 1,0 | |
| Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 9,4 | - | |||
| Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 2 102,6 | 725,1 | 477,5 | 909,4 |
| 2022 talousarvio | 477 500 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 8 350 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 11 173 000 |
| 2021 talousarvio | 431 725 000 |
| 2020 tilinpäätös | 391 686 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Väyläverkon kehittämiseen osoitetaan ensi vuonna 478 milj. euroa, joka on noin 46 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Se on kuitenkin vähemmän kuin Liikenne12-suunnitelmassa, jossa kehittämishankkeiden määrärahatasoksi vuodelle 2022 esitettiin 546 milj. euroa.
Talousarvioesitykseen ei sisälly uusia kehittämishankkeita, mutta niitä on vireillä merkittävä määrä, yhteensä 34, joiden kokonaisvaltuudet ovat yli 2 mrd. euroa. Hankkeista ratahankkeita on 19 (valtuudet 1,3 mrd. euroa) ja tiehankkeita 12 (valtuudet 607 milj. euroa). Lisäksi käynnissä on kolme vesiväylähanketta, joiden valtuudet ovat yhteensä 136,7 milj. euroa. Valtaosa hankkeista valmistuu liikennekäyttöön vuosien 2022—2025 aikana.
Valiokunta on tyytyväinen Digirata-hankkeen etenemiseen, johon liittyvä myöntövaltuus on 130 milj. euroa ja jonka rahoitustarpeen arvioidaan olevan ensi vuonna 8 milj. euroa. Digirata-hankkeella korvataan vanhenevaa junien kulunvalvontajärjestelmää, mutta samalla sen avulla otetaan digitalisaation mahdollisuudet laajemmin käyttöön koko raideliikennejärjestelmän tehokkuuden ja turvallisuuden edistämiseksi.
Valiokunta pitää myös myönteisenä, että Liikenne12-suunnitelman ja siihen liittyvän investointiohjelman myötä väylähankkeisiin liittyvään päätöksentekoon on tulossa kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä. Samalla on huolehdittava myös rahoituksen riittävyydestä, kuten eduskunta on edellyttänyt hyväksyessään liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskevan selonteon. Väyläverkon kehittämistarpeet huomioon ottaen on myös tärkeää arvioida uudelleen kevään 2021 kehysriihen linjausta, jossa kehittämishankemomentille kohdistettiin 110 milj. euron säästövelvoite vuodesta 2023 eteenpäin. Tämä heikentäisi Liikenne12-suunnitelman uskottavuutta ja vaikeuttaisi sen toimeenpanoa.
Valiokunta korostaa myös Liikenne12-suunnitelman jatkuvaa ja säännöllistä seurantaa, jotta esimerkiksi elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.
Valiokunta pitää tärkeänä, että rataverkkoa kehitetään kokonaisuutena ja että olemassa olevan rataverkon kunnossapito ja kehittäminen eivät vaarannu vireillä olevien suurten ratahankkeiden vuoksi. Etenkin pääradan liikennöitävyys on turvattava ja hyödynnettävä myös EU-rahoitusta varsinkin ratojen ydinverkon kiireellisen kohentamisen rahoittamiseksi. Hankehakuihin valmistauduttaessa on tarvittaessa varauduttava lisätalousarviomenettelyyn kansallisen rahoituksen varmistamiseksi.
Valiokunta painottaa muutoinkin EU-rahoituksen aktiivista hyödyntämistä, mikä edellyttää hankesuunnitelmien etenemistä niin, että Suomella on rahoitushakujen tahdissa kriteerit täyttäviä hankkeita. Keskeisin rahoitusinstrumentti on Verkkojen Eurooppa -väline, johon sisältyvää sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) rahoitusta tulee hyödyntää täysimääräisesti myös tiestön sekä maantiesiltojen rahoituksessa.
Valiokunta pitää perusteltuna linjausta, jonka mukaan uusien nopeiden ratayhteyksien suunnittelua pyritään vauhdittamaan hankeyhtiöiden kautta, ja että niiden rahoitus käsitellään erikseen liikennejärjestelmäsuunnitelman muusta rahoituksesta. Suuret ratahankkeet (Suomi-rata, Turun tunnin juna, Itäinen suunta) ovat kustannuksiltaan mittavia, ja pelkästään niiden suunnitteluvaihe kestää useita vuosia.
Hyöty-kustannussuhde. Valiokunta pitää keskeisenä, että rajalliset resurssit kohdistetaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta tehokkaimmalla tavalla siten, että ne tukevat liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Onkin tärkeää, että hankkeiden hyöty-kustannuslaskelmia on kehitetty ja niitä koskevaa ohjeistusta uusittu. Liikenne- ja viestintäministeriö on vuonna 2020 julkaissut Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelukehikon. Kehikko tarkastelee kiinteistömarkkinoihin, työmarkkinoihin, kasautumiseen ja aluetalouteen liittyviä vaikutusketjuja, joita hankkeiden suorat liikennetaloudelliset vaikutukset käynnistävät. Jatkossa kehitetään myös systemaattista laskentaa sekä valtakunnallista liikenne-ennustemallijärjestelmää, joka parantaa mm. hankkeiden liikenteellistä arviointiperustaa.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 477 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä
3) palveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen Fintraffic Oy:lle tai sen tytäryhtiöille liittyen momentille budjetoituihin Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe sekä Digirata-pilotti (ETCS-testirata ja -laboratorio) -hankkeisiin sisältäen sekä yhtiöiden palvelutuotannon että yhtiöiden palvelutuotantoa varten tekemät investoinnit.
Määrärahasta on varattu 4 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointi -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautussuunnitelmaa.
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | 128 000 000 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | 21 200 000 |
| Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen | 7 000 000 |
| Hailuodon kiinteä yhteys | 96 000 000 |
| Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen | 8 200 000 |
| Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre | 6 200 000 |
| Vt 25 Lepin liittymän alikulku | 3 000 000 |
| Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi | 13 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | 25 000 000 |
| Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen | 15 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla | 27 100 000 |
| Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi | 26 000 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa | 25 000 000 |
| E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat | 30 000 000 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | 67 500 000 |
| Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat | 30 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi | 143 000 000 |
| Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
| Vt 12 Tillola—Keltti | 15 000 000 |
| Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
| Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | 7 000 000 |
| Vt 4 Kirri—Tikkakoski | 139 000 000 |
| Ratahankkeet | |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | 10 000 000 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | 130 000 000 |
| Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet | 15 000 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | 19 000 000 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | 33 750 000 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | 11 000 000 |
| Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen | 8 000 000 |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | 30 000 000 |
| Oritkarin kolmioraide | 15 600 000 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | 273 000 000 |
| Espoon kaupunkirata | 137 500 000 |
| Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | 23 000 000 |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | 81 000 000 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | 10 500 000 |
| Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen | 62 000 000 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | 133 500 000 |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | 55 000 000 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | 74 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 50 100 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 210 000 000 |
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 10 100 000 |
| Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen | 41 700 000 |
| Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen | 90 000 000 |
| Saimaan kanavan vedenpinnan nosto | 5 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
| Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
| Väylähankkeiden suunnittelu | |
| E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu | 4 200 000 |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | 5 000 000 |
| Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen | 600 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu | 18 000 000 |
| Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu | 3 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 174 000 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentilta vähennetään 15 556 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen
1) Vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 143 600 000 euroa
2) Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 16 500 000 euroa
3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 26 500 000 euroa
4) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 000 000 euroa
5) Iisalmi—Ylivieska, sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 58 500 000 euroa
6) Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 1 800 000 euroa
7) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 300 000 euroa
8) Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 3 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Vt 6 Korian kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 12 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 22 100 000 euroa aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistuksia vastaavista määrärahatarpeista ja 700 000 euroa Parikkalan raja-aseman tiesuunnittelun lopettamisesta sekä lisäyksenä 1 000 000 euroa hankkeen vt 6 Korian kohta menoina ja 6 244 000 euroa momentille 12.31.10 tuloutetuista CEF-tukihankkeiden maksatuksista ja joita vastaavasta määrärahasta 1 436 000 euroa kohdennetaan hankkeelle Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraide, 829 000 euroa hankkeelle Espoon kaupunkirata, 150 000 euroa hankkeelle Kouvola—Kotka/Hamina radan parantaminen, 41 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnitteluun ja 3 788 000 euroa aiemmin päätettyjen ratahankkeiden valtuuksien tarkistuksia vastaavaan lisämäärärahatarpeeseen.
Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 4 600 000 eurolla 139 000 000 eurosta 143 600 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta rakentamisen riskien toteuduttua odotettua suurempana sekä muiden urakkaan liittyvien kustannusten noususta. Lisäksi kustannuksia on lisännyt Puolustusvoimien kanssa hankkeen aikana tarkentuneet toimenpiteet rakentamalla moottoritielle kaksi varalaskupaikkaa varusteineen ja laitteineen.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 500 000 eurolla 15 000 000 eurosta 16 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu toteutuneista kustannustason nousuista ja tunnistetuista jo sovittuihin urakoihin liittyvistä kustannusriskeistä.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 500 000 eurolla 23 000 000 eurosta 26 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu toteutuneista kustannustason nousuista ja tunnistetuista jo sovittuihin urakoihin liittyvistä kustannusriskeistä.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 500 000 eurolla 10 500 000 eurosta 12 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu useista mahdollisesti toteutuvista kustannusriskeistä sekä kustannustason noususta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 500 000 eurolla 55 000 000 eurosta 58 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu radan rakentamisen raaka-aineiden ja urakoiden nousseista hinnoista, alan valtakunnallisista resurssipuutteista ja haasteista saada kilpailevia tarjouksia urakoiden kilpailutuksessa.
Hankkeen valtuuttaa tarkistetaan 88 200 000 eurolla 90 000 000 eurosta 1 800 000 euroon, koska hankkeen edistämiselle ei ole tällä hetkellä edellytyksiä.
Hankkeen valtuuttaa tarkistetaan 4 700 000 eurolla 5 000 000 eurosta 300 000 euroon, koska hankkeen edistämiselle ei ole tällä hetkellä edellytyksiä.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 400 000 eurolla 3 000 000 eurosta 3 400 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankkeen alkuperäistä laajemmasta suunnittelutarpeesta, nousseesta suunnittelun kustannustasosta ja hankkeen aikataulumuutosten kustannusvaikutuksista. Lisäksi hankkeessa on ilmennyt tarve välttämättömille lisätöille, jotka tulee tehdä tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuus saavuttamiseksi.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään:
Vt 6 Korian kohta -hankkeessa valtatietä 6 parannetaan noin 2 km matkalla nykyisen tien länsipuolelle uudelle tielinjalle, joka soveltuu pääosin myöhemmin tehtävään laajempaan valtatien 6 parantamiseen sekä lisäksi Lahti—Kouvola radan ylittävä huonokuntoinen Korian ylikulkusilta uusitaan. Hankkeen tavoitteena on huonotasoinen tienkohta poistamalla parantaa oleellisesti pitkämatkaisten kuljetusten ja henkilöliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.
Hanke sisältyy Väyläviraston investointiohjelmaan ja valtatien palvelutasopuutteet on tunnistettu strategisessa tilannekuvassa. Hanke edistää osaltaan valtion selonteossa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021—2032 esitettyjä tavoitteita.
Hankkeesta on laadittu hyöty-kustannusarviointi, jonka mukaan hyötykustannussuhde on 0,7. Hankkeella vähennetään myös siltojen korjausvelkaa. Merkittävimmät liikenteelliset hyödyt syntyvät tienkäyttäjien aikakustannussäästöistä.
| 2022 II lisätalousarvio | -15 556 000 |
| 2022 talousarvio | 477 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 451 248 000 |
| 2020 tilinpäätös | 391 686 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)
Valiokunta pitää perusteltuna, että aiemmin päätetyt Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen sekä kanavan vedenpinnan nostoon tähtäävät investoinnit perutaan, koska hankkeiden edistämiselle ei ole tällä hetkellä edellytyksiä. Hankkeille osoitetusta yhteensä 95 milj. euron valtuudesta perutaan vielä sitomatta oleva 92,9 milj. euroa.
Valiokunta painottaa, että kanavaliikenteen päätyttyä on erittäin tärkeää löytää korvaavia reittejä tavaraliikenteelle ja vauhdittaa tie- ja rataverkolla tarvittavia kunnostus- ja kehittämistoimia. Saadun selvityksen mukaan kanavaliikenteen päättyminen merkitsee noin 1,3 milj. tonnin tavaramäärän siirtymistä tie- ja rautateille.
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentilta vähennetään 15 556 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen
1) Vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 143 600 000 euroa
2) Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 16 500 000 euroa
3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 26 500 000 euroa
4) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 000 000 euroa
5) Iisalmi—Ylivieska, sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 58 500 000 euroa
6) Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 1 800 000 euroa
7) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 300 000 euroa
8) Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 3 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Vt 6 Korian kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 12 000 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 3 768 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen
1) vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 17 000 000 euroa
2) Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 24 500 000 euroa
3) vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 31 000 000 euroa
4) vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 300 000 euroa
5) Laurila—Tornio—Haaparanta -rataosan sähköistäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 18 000 000 euroa
6) Joensuun ratapihan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 83 000 000 euroa
7) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 42 000 000 euroa
8) Iisalmi—Ylivieska, sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 64 000 000 euroa
9) Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 155 000 000 euroa
10) vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 50 000 000 euroa
11) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 106 000 000 euroa
12) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset lukien enintään 6 800 000 euroa
13) Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 54 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 42 600 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 788 000 euroa vuoden 2022 toisen lisätalousarvion oikaisuna sekä lisäyksenä 20 000 euroa hankkeen Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt menoina.
Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2 000 000 eurolla 15 000 000 eurosta 17 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 500 000 eurolla 19 000 000 eurosta 24 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu laajentuneesta ja tarkentuneesta hankesisällöstä.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 6 000 000 eurolla 25 000 000 eurosta 31 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta ja suunnitteluvaiheeseen verrattuna lisääntyneistä pohjanvahvistusten määristä.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 300 000 eurolla 7 000 000 eurosta 12 300 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu siitä, että alkuperäinen valtuus myönnettiin 15 vuotta vanhan tiesuunnitelman perusteella, jonka jälkeen tien kunto on heikentynyt ja vaatimukset ovat nousseet.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 8 000 000 eurolla 10 000 000 eurosta 18 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu ratasuunnitelmavaiheessa täsmentyneestä aiempaa korkeammasta kustannusarviosta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 9 000 000 eurolla 74 000 000 eurosta 83 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 12 000 000 eurolla 30 000 000 eurosta 42 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta ja tavaraliikenteen sujuvaan läpikulkuun tarvittavan vaihdeyhteyden rakentamisesta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 500 000 eurolla 58 500 000 eurosta 64 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 000 000 eurolla 150 000 000 eurosta 155 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 28 800 000 eurolla 21 200 000 eurosta 50 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu siitä, että alkuperäinen valtuus myönnettiin vanhenemisuhan alla olleen tiesuunnitelman perusteella. Liikennetekniset ratkaisut, hankkeen laajuus ja kustannusarviot eivät olleet enää ajan tasalla. Lisäsuunnittelun myötä hankkeen kustannusarvio on noussut. Lisäksi rakentamisen kustannustaso on noussut.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 10 000 000 eurolla 96 000 000 eurosta 106 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 800 000 eurolla 5 000 000 eurosta 6 800 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankekokonaisuuden tarkentumisesta, suunnittelutyön yleisestä kustannustason noususta sekä hankkeen aikana ilmenneiden lisäselvitysten tarpeesta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 20 250 000 eurolla 33 750 000 eurosta 54 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta sekä hankkeen sisällön tarkentumisesta ja laajentumisesta.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään:
Hankkeessa vt 9 liikennejärjestelyjä parannetaan, liikennettä sujuvoitetaan ja matka-aikoja lyhennetään sekä liikenneturvallisuutta parannetaan. Hankkeessa vt 9 ja st 562 nykyiset tasoliittymät korvataan eritasoliittymällä ja korvaavilla tieyhteyksillä. Valtatieosuus toteutetaan 2+2 -kaistaisena ja sille rakennetaan varalaskupaikka. Lisäksi parannetaan jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä tehdään yksityistiejärjestelyitä. Hanke tukee maankäytön kehittämistä suunnittelualueella.
| 2022 IV lisätalousarvio | -3 768 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -15 556 000 |
| 2022 talousarvio | 477 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 451 248 000 |
| 2020 tilinpäätös | 391 686 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp (22.11.2022)
Hallitus esittää 13:lle käynnissä olevalle väyläverkon kehittämishankkeelle pääosin kustannustason noususta aiheutuvia valtuuksien korotuksia. Valtuuksien korotukset ovat yhteensä 119,15 milj. euroa, mutta niistä aiheutuvat määrärahatarpeet kohdistuvat vasta myöhemmille vuosille.
Esitykseen sisältyy myös yksi uusi hanke, jossa on kysymys valtatien 9 parantamisesta ja Lentokentäntien (seututie 562) liikennejärjestelyistä Siilinjärvellä. Hankkeen valtuus on 42,6 milj. euroa, ja sille on haettu rahoitusta komission sotilaallisen liikkuvuuden rahastosta syksyn 2022 haun yhteydessä. Avustus voi olla enintään 50 prosenttia kokonaisrahoituksesta.
Valiokunta on tyytyväinen valtuuksien korotuksiin ja tarkennuksiin, joilla varmistetaan hankkeiden eteneminen. Mikäli kustannustaso säilyy jatkossakin korkealla, on tärkeää seurata ja arvioida hankkeiden valtuuksien ja määrärahojen riittävyyttä ja varmistaa hankkeiden eteneminen suunnitelmia vastaavalla tavalla.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 3 768 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen
1) vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 17 000 000 euroa
2) Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 24 500 000 euroa
3) vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 31 000 000 euroa
4) vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 300 000 euroa
5) Laurila—Tornio—Haaparanta -rataosan sähköistäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 18 000 000 euroa
6) Joensuun ratapihan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 83 000 000 euroa
7) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 42 000 000 euroa
8) Iisalmi—Ylivieska, sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 64 000 000 euroa
9) Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 155 000 000 euroa
10) vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 50 000 000 euroa
11) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 106 000 000 euroa
12) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset lukien enintään 6 800 000 euroa
13) Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 54 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 42 600 000 euroa.
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Suhangon kaivoksen tieyhteyden rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 3 150 000 euroa edellyttäen, että kaivostoiminta on käynnistynyt.
Selvitysosa:Suhangon kaivoksen tieyhteys -hankkeessa rakennetaan noin 10 kilometrin tieyhteys Rovaniemen ja Ranuan väliseltä kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle. Kaivoksen rakentaminen ja toiminta edellyttävät tieyhteyttä. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava hyöty-kustannussuhteen ollessa 5,4. Hanke on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen.
Suhangon kaivostien rakentaminen sisältyy Väyläviraston investointiohjelmaan (kori 1B) ehdollisena yhteisrahoitusratkaisun löytymiselle. Tiehanke toteutettaisiin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisella sopimuksellisen yhteisrahoituksen mallilla sekä jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö rahoittaisi tieyhteyden rakentamisen ensin kokonaan. Valtion osuus maantien osuudesta olisi 50 %, kuitenkin enintään 3,15 milj. euroa, jonka valtio maksaisi takaisin kaivosyhtiölle sillä edellytyksellä, että kaivostoiminta on käynnistynyt. Valtion määrärahatarpeet kohdistuvat arviolta vuosille 2027—2028.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | 7 550 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Suhangon kaivoksen tieyhteyden rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 3 150 000 euroa edellyttäen, että kaivostoiminta on käynnistynyt.
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2022 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2022 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| E18 Muurla—Lohja | LTA I 2004 | 2008 | 700,0 | 499,9 | 26,0 | 174,1 |
| E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 404,8 | 50,0 | 195,2 |
| E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014/LTA IV 2019 | 2018 | 550,0 | 150,0 | 5,0 | 395,0 |
| E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto | LTA IV 2020 | 30,0 | 3,0 | 2,0 | 25,0 | |
| Yhteensä | 1 930,0 | 1 057,7 | 83,0 | 789,3 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 83 000 | 108 000 | 111 000 | 570 303 | 872 303 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 199 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -25 800 |
| Yhteensä | -25 800 |
| 2022 talousarvio | 83 000 000 |
| 2021 talousarvio | 108 800 000 |
| 2020 tilinpäätös | 108 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.