Talousarvioesitys 2010
6.3. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät
Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntientila kiristyi alkuvuonna 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksenakoko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuoden 2008 tasosta.Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön nostovuosille 2009–2011 lieventää pudotusta, mutta siitä huolimatta kuntiensaamat yhteisöverotulot vähenevät kuluvana vuonna n. 400 milj. euroa.
Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi—elokuussa,mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymiensynkentyessä. Kunnallisverotulot supistuvat v. 2009 työpanoksenvoimakkaasta heikkenemisestä ja veronkevennyksistä huolimatta vain0,5 %, kun työssäkäyvien ansiotaso nousee edelleen voimakkaasti.Lisäksi taantuman ensi vaiheessa lomautukset, irtisanomisajan palkatja ansiosidonnainen työttömyysturva pehmentävät vaikutusta. Kokonaisuutenakuntien verotulot supistuvat kuluvana vuonna n. 2,5 %.Valtionosuudet nousevat edelleen kohtuullisen nopeasti, kun veronkevennyksetkompensoidaan kunnille ja indeksikorotus on varsin suuri.
Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea,kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä.Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja,kunnallisverotuloja kertyy vuoden 2009 veroasteella arvioituna n.450 milj. euroa vähemmän kuin v. 2009. Yhteisöveron tuotonarvioidaan hieman lisääntyvän ja kuntien kiinteistöistä perimienverojen rajojen nosto mahdollistaa kunnille vähintään n. 50 milj.euron lisätulot. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaanvähenevän v. 2010 n. 2 %. Valtionosuudet lisääntyvät sensijaan lähes 8 %.
Verotulokertymien nopea putoaminen merkitsee väistämättä kuntienvuosikatteiden heikkenemistä sekä tänä että ensi vuonna, kun kunnateivät pysty hillitsemään menojen kasvua yhtä nopeasti. Vuonna 2008vuosikate pysyi vielä vuoden 2007 tasolla 2,4 mrd. eurossa ja kattoi poistot.Vuosikate oli kuitenkin odotettua heikompi, koska toimintamenojenkasvu nopeutui 7,7 prosenttiin. Investointien kasvun myötä kuntienlainakanta kasvoi edelleen lähes 600 milj. eurolla, joten kuntataloudenlähtötilanne taantumaan on pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvustahuolimatta varsin heikko.
Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat tänäja ensi vuonna erityisesti nykyisten sopimuskorotusten aiheuttamaansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kunnatjoutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään niin käyttömenojenkasvua kuin investointejakin. Laskelmissa on oletettu, että kunta-alanhenkilöstön kokonaismäärä ei vuosina 2009 ja 2010 lisäänny. Yleisenhintatason aleneminen laskee ostojen kasvupaineita ainakin tänäja ensi vuonna. Helmikuun lisätalousarviossa tehty päätös työnantajankansaneläkemaksun poistamisesta vahvistaa kuntataloutta jo kuluvanavuonna ja erityisesti vuodesta 2010 eteenpäin. Tehdyillä oletuksillakuntien toimintamenot lisääntyvät kuluvana vuonna 4,5 %ja ensi vuonna 3,6 %. Investointien odotetaan putoavanvuoden 2008 tasolta, vaikka monissa kunnissa investointeja on pyrittypitämään yllä rakentamisen hintojen alentuessa.
Edellä kuvatulla selkeästi hidastuvallakin menokehityksellävuosikate laskisi tänä vuonna 1,7 mrd. euroon ja v. 20101,2 mrd. euroon. Vuosikate kattaisi tällöin poistoista tänä vuonnan. 85 % ja ensi vuonna alle 60 %. Vuoden 2010tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista verotukseenja menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä sekä erityisestikunta-alan työmarkkinaratkaisusta. Kun kunnallisveroaste ei v. 2009noussut ja kuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltäalijäämäinen, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavansuuret. Kiinteistöveroa nostamalla kunnat kykenisivät keventämäänkunnallisveroasteeseen liittyviä nousupaineita selvästi.
Peruspalvelubudjetissa keskitytään kuluvan vuoden (2009) jabudjettivuoden (2010) tarkasteluun. Kuntatalouden keskipitkän aikavälinnäkymiä on käsitelty maaliskuussa 2009 kehyspäätöksen yhteydessäjulkaistussa peruspalveluohjelmassa. Näitä arvioita tarkistetaanvielä kuluvan vuoden aikana täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä.Tällöin voidaan hyödyntää valtiovarainministeriössä päivitettyjäarvioita keskipitkän aikavälin kokonaistaloudellisesta kehityksestä.Perusteellisemmat arviot tehdään keväällä 2010 laadittavassa, vuosia2011—2014 koskevassa peruspalveluohjelmassa, jolloin ontiedossa mm. kuntien palkkaratkaisun vaikutukset sekä vuoden 2010kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit.
Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välille on talouskriisinseurauksena syntymässä vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiintuntuvasti usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikintämänhetkisten näkymien mukaisesti ensi vuonna hitaasti parantua. Kunjo lähitulevaisuudessa talouskasvun ja sitä kautta kuntien verotulojenkasvun oletetaan jäävän pysyvästi viime vuosia hitaammaksi, on selvää,että kuntatalouden menojen kasvu ei voi jatkua viime vuosien nopeudella.Samalla kun peruspalvelujen kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminenlisäävät kuntien kustannuspaineita, tuottavuutta parantavien uudistuksien merkityskorostuu entisestään.
Taulukko 18. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2008—2010, kuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa(käyvin hinnoin)
| 2008 | 2009 | 2010 | |
| Tuloksen muodostuminen | |||
| 1. Toimintakate | -21,43 | -22,33 | -23,00 |
|---|---|---|---|
| 2. Verotulot | 17,53 | 17,11 | 16,77 |
| 3. Valtionosuudet,käyttötalous | 6,43 | 6,90 | 7,42 |
| 4. Rahoitustuototja -kulut, netto | -0,13 | 0,02 | 0,00 |
| 5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) | 2,40 | 1,70 | 1,19 |
| 6. Poistot | -1,94 | -2,00 | -2,06 |
| 7. Satunnaiseterät, netto | 0,26 | 0,25 | 0,25 |
| 8. Tilikaudentulos | 0,72 | -0,05 | -0,63 |
| Rahoitus | |||
| 9. Vuosikate | 2,40 | 1,70 | 1,19 |
| 10. Satunnaiseterät | 0,26 | 0,25 | 0,25 |
| 11. Tulorahoituksenkorjauserät | -0,53 | -0,40 | -0,40 |
| 12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) | 2,13 | 1,55 | 1,04 |
| 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit | -4,13 | -3,70 | -3,33 |
| 14. Rahoitusosuudetja myyntitulot | 1,12 | 0,80 | 0,80 |
| 15. Investoinnit,netto (=13.+14.) | -3,01 | -2,90 | -2,53 |
| Rahoitusjäämä(=12.+15.) | -0,88 | -1,35 | -1,49 |
| 17. Lainakanta | 9,60 | 10,80 | 12,15 |
| 18. Kassavarat | 4,04 | 3,90 | 3,75 |
| 19. Nettovelka(=17.-18.) | 5,55 | 6,90 | 8,39 |
Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin
Vuodesta 2007 vuoteen 2009 kuntien vuosikate heikkenee valtiovarainministeriönkuntaosaston ennakointimallin mukaan kaikissa kuntakokoryhmissä.Ennakointimallissa kuntatalouden kehitysarvion oletukset siirretäänkuntatasolle. Tulosten tarkastelussa on otettava huomioon vuoden2009 alussa tapahtuneet 67 kuntaliitosta. Vuonna 2009 vuosikateei riitä missään kuntakokoryhmässä kattamaan poistoja, kun taasv. 2008 ainoastaan alle 2 000 ja 40 000—100 000 asukkaankuntakokoryhmissä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja.
Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan edelleen v. 2009kaikissa kuntakokoryhmissä, eniten lainakanta kasvaa yli 100 000asukkaan kunnissa.
Taulukko 19. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2007—2009 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1)
| Asukasluku | Vuosikate 2007 | Vuosikate 2008 | Vuosikate 2009 | Lainakanta 2007 | Lainakanta 2008 | Lainakanta 2009 |
| alle 2 000 | 173 | 166 | 159 | 1 706 | 1 963 | 2 071 |
| 2 000—6 000 | 188 | 219 | 161 | 1 512 | 1 591 | 1 655 |
| 6 001—10 000 | 226 | 262 | 213 | 1 555 | 1 620 | 1 860 |
| 10 001—20 000 | 244 | 232 | 130 | 1 549 | 1 734 | 1 950 |
| 20 001—40 000 | 315 | 316 | 205 | 1 531 | 1 702 | 1 981 |
| 40 001—100 000 | 284 | 268 | 166 | 1 919 | 1 954 | 2 081 |
| yli 100 000 | 692 | 586 | 337 | 1 347 | 1 394 | 1 735 |
| Koko maa | 382 | 362 | 229 | 1 545 | 1 629 | 1 872 |
1) Vuosi 2009 ei sisällä harkinnanvaraistarahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvu on arvioitu peruspalveluohjelman mukaisesti.
Vuoden 2008 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli 57 (vuoden 2009 ennuste on 79 kesäkuun 2009 tietojenperusteella). Vuoden 2009 alussa tapahtuneissa liitoskunnissa toimintamenojenkasvu oli suurta ja jos vuotta 2008 tarkastellaan vuoden 2009 kuntajaolla,niin negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä laskisi 31 kappaleeseen.
Vuonna 2008 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä177 kunnassa (vuoden 2009 ennuste on 201). Vuonna 2008 taseeseenkertynyttä alijäämää oli 141 kunnalla yhteensä 373 milj. euroa jakertynyttä ylijäämää oli 258 kunnalla yhteensä yli 5,3 mrd. euroa.
Kuvio 6. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2008 tilinpäätöksessä