Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

6. PeruspalvelubudjettitarkasteluPDF-versio

6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta. Kunnanperuspalvelujen yleisen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviinperusteisiin:

  • yleisen osan määräytymisperusteisiin;
  • sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin;
  • esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiinkustannuksiin
  • taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin;ja
  • erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaistenkotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin.

Valtionosuutta lisätään tai vähennetään entiseen tapaan verotuloihinperustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentääharkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissatalousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksenja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään.Siinä rahoitus menee kuten nykyisinkin suoraan koulutuksen järjestäjilleopiskelijamäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapuaperustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntienyhdistymiseen.

Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyysiten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisestakustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetussekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnilleasukasta kohden yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessaotetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijätja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudetvaihtelevat kunnittain.

Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoakoko maan tasolla. Vuonna 2010 peruspalvelujen valtionosuusprosenttion 34,04 eli kuntien rahoitusosuus on 65,96 %. Lukion,ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtionosuusprosentti on41,89, jolloin kuntien rahoitusosuus on 58,11 %. Opetusministeriönhallinnonalalle jäävän muun kulttuuritoimen (liikuntatoimi ja nuorisotyö)valtionosuusprosentti on 29,70, jolloin kuntien rahoitusosuus on70,30 %.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntienverotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasaukselle. Valtionosuudentasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukastakohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maankeskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisestitasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuudentasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyson 37 % tasausrajan ylittävästä osasta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus, erityisen harvan asutuksenja saaristoisuuden lisätty valtionosuus, yleinen valtionosuus, harkinnanvarainenvaltionosuuden korotus sekä kuntien yhdistymisen taloudellinen tukion budjetoitu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Opetusministeriönhallinnonalan pääluokkaan kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksenja ammattikorkeakoulujen rahoitus sekä esi- ja perusopetuksessatietyt kustannustenjaon piiriin kuuluvat palvelut (mm. 18 vuottatäyttäneiden perusopetus, lisäopetus, vammaisten oppilaiden osalta valtionosuuksiintehtävät korotukset) sekä perustamishankkeiden ja eräiden muidenkohteiden harkinnanvaraiset valtionavustukset. Sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonalalle on budjetoitu kehittämishankkeiden avustukset. Valtiokonttorihoitaa valtionosuuksien maksatuksen myös ylläpitäjäjärjestelmänmukaisten palvelujen osalta.

Kuntien yleisellä peruspalvelujen rahoituksella ja verotuloihinperustuvalla valtionosuuksien tasauksella pyritään osaltaan siihen,että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovattasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen,esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen valtionavuillapyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävätperuspalvelut eri osissa maata kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuus voidaan katsoaosaksi kuntien laskennallista valtionosuusjärjestelmää, vaikka valtionosuusei kuulu kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon piiriin. Toimintavoidaan kuitenkin katsoa peruspalvelutoiminnan omaiseksi, koskavaltionosuus on tulonsiirtoa kunnille.

Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritäänhuolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassaolevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisestaja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjaltatoteutuvia kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteenmuutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallistenperuspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Järjestelmämuutos tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Olennaisimmatmuutokset ovat esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaisen valtionosuudenmuuttuminen ikäluokan (6—15-vuotiaat) asukasmäärään perustuvaksija siirtyminen yhteen yhtenäiseen valtionosuusprosenttiin. Nämä uudistuksetolivat välttämättömiä valtionosuuksien yhdistämiseksi uudessa järjestelmässä.

6.2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan 23.2.2007 voimaan tulleenja vuoden 2012 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksestaannetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvostonasetusten mukaisesti.

Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämälläosia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinensekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymisiä tuetaan kuntajakolainmukaisesti.

Vuoden 2010 alusta toteutuu 4 kuntien yhdistymistä, joissa onmukana 10 kuntaa. Ensi vuoden alussa kuntien määrä on 342. Vuonna2011 toteutuu kaksi yhdistymistä, joissa mukana viisi kuntaa jav. 2013 kaksi yhdistymistä, joissa mukana neljä kuntaa.Yhdistymisselvityksiä on lisäksi käynnissä.

Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaaedellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteenaon varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevatpalvelut. Kunnat ovat muodostamassa perusterveydenhuollon ja siihenkiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien yhteistoiminta-alueita.Yhteistoiminta-alueita muodostuu 52. Useissa kunnissa vielä suunnitellaanyhteistoiminta-aluetta. Muutama kunta ei ole tehnyt ratkaisua väestöpohjantäyttämiseksi.

Puitelain 9 §:n mukainen arviointimenettely, jossakunta ja valtio ovat yhdessä selvittäneet kunnan mahdollisuudetturvata asukkailleen lainsäädännön mukaiset palvelut, on toteutettu20 kunnassa. Arviointimenettely on johtanut kuntaliitoksiin, kunnantalouden tervehdyttämisohjelmiin sekä kuntajakoselvittäjän asettamiseen.

Uudistuksessa toiminnan tuottavuutta on tarkoitus parantaa mm.vahvistamalla kaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisistaongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Suunnitelmiaon arvioitu erityisesti suunnitelmien sisällön ja toimeenpanon sekäyhdyskuntarakenteen eheytymisen näkökulmista.

Uudistuksen etenemisestä sekä puitelain tavoitteiden toteutumisestakoskevat arviot tullaan tekemään syksyllä 2009 eduskunnalle annettavassakunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa selonteossa.

6.3. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät

Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntientila kiristyi alkuvuonna 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksenakoko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuoden 2008 tasosta.Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön nostovuosille 2009–2011 lieventää pudotusta, mutta siitä huolimatta kuntiensaamat yhteisöverotulot vähenevät kuluvana vuonna n. 400 milj. euroa.

Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi—elokuussa,mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymiensynkentyessä. Kunnallisverotulot supistuvat v. 2009 työpanoksenvoimakkaasta heikkenemisestä ja veronkevennyksistä huolimatta vain0,5 %, kun työssäkäyvien ansiotaso nousee edelleen voimakkaasti.Lisäksi taantuman ensi vaiheessa lomautukset, irtisanomisajan palkatja ansiosidonnainen työttömyysturva pehmentävät vaikutusta. Kokonaisuutenakuntien verotulot supistuvat kuluvana vuonna n. 2,5 %.Valtionosuudet nousevat edelleen kohtuullisen nopeasti, kun veronkevennyksetkompensoidaan kunnille ja indeksikorotus on varsin suuri.

Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea,kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä.Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja,kunnallisverotuloja kertyy vuoden 2009 veroasteella arvioituna n.450 milj. euroa vähemmän kuin v. 2009. Yhteisöveron tuotonarvioidaan hieman lisääntyvän ja kuntien kiinteistöistä perimienverojen rajojen nosto mahdollistaa kunnille vähintään n. 50 milj.euron lisätulot. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaanvähenevän v. 2010 n. 2 %. Valtionosuudet lisääntyvät sensijaan lähes 8 %.

Verotulokertymien nopea putoaminen merkitsee väistämättä kuntienvuosikatteiden heikkenemistä sekä tänä että ensi vuonna, kun kunnateivät pysty hillitsemään menojen kasvua yhtä nopeasti. Vuonna 2008vuosikate pysyi vielä vuoden 2007 tasolla 2,4 mrd. eurossa ja kattoi poistot.Vuosikate oli kuitenkin odotettua heikompi, koska toimintamenojenkasvu nopeutui 7,7 prosenttiin. Investointien kasvun myötä kuntienlainakanta kasvoi edelleen lähes 600 milj. eurolla, joten kuntataloudenlähtötilanne taantumaan on pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvustahuolimatta varsin heikko.

Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat tänäja ensi vuonna erityisesti nykyisten sopimuskorotusten aiheuttamaansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kunnatjoutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään niin käyttömenojenkasvua kuin investointejakin. Laskelmissa on oletettu, että kunta-alanhenkilöstön kokonaismäärä ei vuosina 2009 ja 2010 lisäänny. Yleisenhintatason aleneminen laskee ostojen kasvupaineita ainakin tänäja ensi vuonna. Helmikuun lisätalousarviossa tehty päätös työnantajankansaneläkemaksun poistamisesta vahvistaa kuntataloutta jo kuluvanavuonna ja erityisesti vuodesta 2010 eteenpäin. Tehdyillä oletuksillakuntien toimintamenot lisääntyvät kuluvana vuonna 4,5 %ja ensi vuonna 3,6 %. Investointien odotetaan putoavanvuoden 2008 tasolta, vaikka monissa kunnissa investointeja on pyrittypitämään yllä rakentamisen hintojen alentuessa.

Edellä kuvatulla selkeästi hidastuvallakin menokehityksellävuosikate laskisi tänä vuonna 1,7 mrd. euroon ja v. 20101,2 mrd. euroon. Vuosikate kattaisi tällöin poistoista tänä vuonnan. 85 % ja ensi vuonna alle 60 %. Vuoden 2010tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista verotukseenja menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä sekä erityisestikunta-alan työmarkkinaratkaisusta. Kun kunnallisveroaste ei v. 2009noussut ja kuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltäalijäämäinen, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavansuuret. Kiinteistöveroa nostamalla kunnat kykenisivät keventämäänkunnallisveroasteeseen liittyviä nousupaineita selvästi.

Peruspalvelubudjetissa keskitytään kuluvan vuoden (2009) jabudjettivuoden (2010) tarkasteluun. Kuntatalouden keskipitkän aikavälinnäkymiä on käsitelty maaliskuussa 2009 kehyspäätöksen yhteydessäjulkaistussa peruspalveluohjelmassa. Näitä arvioita tarkistetaanvielä kuluvan vuoden aikana täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä.Tällöin voidaan hyödyntää valtiovarainministeriössä päivitettyjäarvioita keskipitkän aikavälin kokonaistaloudellisesta kehityksestä.Perusteellisemmat arviot tehdään keväällä 2010 laadittavassa, vuosia2011—2014 koskevassa peruspalveluohjelmassa, jolloin ontiedossa mm. kuntien palkkaratkaisun vaikutukset sekä vuoden 2010kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit.

Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välille on talouskriisinseurauksena syntymässä vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiintuntuvasti usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikintämänhetkisten näkymien mukaisesti ensi vuonna hitaasti parantua. Kunjo lähitulevaisuudessa talouskasvun ja sitä kautta kuntien verotulojenkasvun oletetaan jäävän pysyvästi viime vuosia hitaammaksi, on selvää,että kuntatalouden menojen kasvu ei voi jatkua viime vuosien nopeudella.Samalla kun peruspalvelujen kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminenlisäävät kuntien kustannuspaineita, tuottavuutta parantavien uudistuksien merkityskorostuu entisestään.

Taulukko 18. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2008—2010, kuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa(käyvin hinnoin)

  2008 2009 2010
       
Tuloksen muodostuminen      
1. Toimintakate -21,43 -22,33 -23,00
2. Verotulot 17,53 17,11 16,77
3. Valtionosuudet,käyttötalous 6,43 6,90 7,42
4. Rahoitustuototja -kulut, netto -0,13 0,02 0,00
5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) 2,40 1,70 1,19
6. Poistot -1,94 -2,00 -2,06
7. Satunnaiseterät, netto 0,26 0,25 0,25
8. Tilikaudentulos 0,72 -0,05 -0,63
       
Rahoitus      
9. Vuosikate 2,40 1,70 1,19
10. Satunnaiseterät 0,26 0,25 0,25
11. Tulorahoituksenkorjauserät -0,53 -0,40 -0,40
12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) 2,13 1,55 1,04
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,13 -3,70 -3,33
14. Rahoitusosuudetja myyntitulot 1,12 0,80 0,80
15. Investoinnit,netto (=13.+14.) -3,01 -2,90 -2,53
       
Rahoitusjäämä(=12.+15.) -0,88 -1,35 -1,49
       
17. Lainakanta 9,60 10,80 12,15
18. Kassavarat 4,04 3,90 3,75
19. Nettovelka(=17.-18.) 5,55 6,90 8,39

Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin

Vuodesta 2007 vuoteen 2009 kuntien vuosikate heikkenee valtiovarainministeriönkuntaosaston ennakointimallin mukaan kaikissa kuntakokoryhmissä.Ennakointimallissa kuntatalouden kehitysarvion oletukset siirretäänkuntatasolle. Tulosten tarkastelussa on otettava huomioon vuoden2009 alussa tapahtuneet 67 kuntaliitosta. Vuonna 2009 vuosikateei riitä missään kuntakokoryhmässä kattamaan poistoja, kun taasv. 2008 ainoastaan alle 2 000 ja 40 000—100 000 asukkaankuntakokoryhmissä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja.

Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan edelleen v. 2009kaikissa kuntakokoryhmissä, eniten lainakanta kasvaa yli 100 000asukkaan kunnissa.

Taulukko 19. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2007—2009 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1)

Asukasluku Vuosikate 2007 Vuosikate 2008 Vuosikate 2009 Lainakanta 2007 Lainakanta 2008 Lainakanta 2009
             
alle 2 000 173 166 159 1 706 1 963 2 071
2 000—6 000 188 219 161 1 512 1 591 1 655
6 001—10 000 226 262 213 1 555 1 620 1 860
10 001—20 000 244 232 130 1 549 1 734 1 950
20 001—40 000 315 316 205 1 531 1 702 1 981
40 001—100 000 284 268 166 1 919 1 954 2 081
yli 100 000 692 586 337 1 347 1 394 1 735
             
Koko maa 382 362 229 1 545 1 629 1 872

1) Vuosi 2009 ei sisällä harkinnanvaraistarahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvu on arvioitu peruspalveluohjelman mukaisesti.

Vuoden 2008 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli 57 (vuoden 2009 ennuste on 79 kesäkuun 2009 tietojenperusteella). Vuoden 2009 alussa tapahtuneissa liitoskunnissa toimintamenojenkasvu oli suurta ja jos vuotta 2008 tarkastellaan vuoden 2009 kuntajaolla,niin negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä laskisi 31 kappaleeseen.

Vuonna 2008 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä177 kunnassa (vuoden 2009 ennuste on 201). Vuonna 2008 taseeseenkertynyttä alijäämää oli 141 kunnalla yhteensä 373 milj. euroa jakertynyttä ylijäämää oli 258 kunnalla yhteensä yli 5,3 mrd. euroa.


Kuvio 6. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2008 tilinpäätöksessä

Taulukko 18. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2008—2010, kuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa(käyvin hinnoin) -21,43 -22,33 -23,00 2,40 1,70 1,19 0,72 -0,05 -0,63 2,40 1,70 1,19 2,13 1,55 1,04 -3,01 -2,90 -2,53 -0,88 -1,35 -1,49 Taulukko 19. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2007—2009 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1) Kuvio 6. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2008 tilinpäätöksessä Taulukko 20. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2008—2010,mrd. euroa (käyvin hinnoin) 31,1 32,5 33,7 9,7 10,2 10,7 -21,4 -22,3 -23,0 35,7 36,6 37,4 Taulukko 21. Kuntien verotulot vuosina 2008—2010,milj. euroa 17 531 17 110 16 770 7,6 -2,4 2,0 Taulukko 22. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2008—2010 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2009—2010, % Taulukko 23. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2009 vuoteen 2010 Taulukko 24. Indeksikorotukset v. 2010, milj. euroa Taulukko 25. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteenmuutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2010,milj. euroa Taulukko 26. Valtionosuuksien tasaukset 2008—2010,milj. euroa Taulukko 27. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen(VM)1) Taulukko 28. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksenosalta (OPM)

6.4. Kuntien menot

Kuntien menojen kasvu on ollut viime vuosina erittäin voimakasta.Vuonna 2008 kuntien toimintamenot lisääntyivät ennakollisten tilinpäätöstenmukaan 7,7 prosentilla. Kuntien tulojen kasvu hidastuu talouskriisinseurauksena merkittävästi. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojenkasvun arvioidaan hidastuvan kuluvana vuonna 4,5 prosenttiin jaensi vuonna edelleen 3,6 prosenttiin. Menojen kasvu on selvästihitaampaa kuin viime vuosina keskimäärin, mutta taloustilanteeseensuhteutettuna nopeaa. Valtion toimenpiteiden arvioidaan vähentävänkuntien menoja v. 2010 nettomääräisesti 164 milj. eurolla.

Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi v. 2008lähes 6,5 %, kun kunta-alan ansiotaso nousi nykyisen palkkaratkaisunseurauksena 5,5 % ja kunta-alan henkilöstömäärä lisääntyi edelleen.Vuosina 2009 ja 2010 kuntien henkilöstön kokonaismäärän ei oletetakasvavan, kun henkilöstömenojen suuren painon vuoksi kuntien taloudentasapainottamistoimenpiteet kohdistuvat väistämättä myös kuntienhenkilöstöpolitiikkaan. Lisäksi väestön ikääntymisen aiheuttamatyömarkkinoiden kiristyminen asettaa rajoitteita kunta-alan työvoimansaannille etenkin, kun kunta-alalta poistuu vuosittain n. 15 000henkilöä eläkkeelle. Kunta-alan ansiotaso nousee kuluvana vuonna3,5 % ja ensi vuonna yleisen ansiotason mukaisesti n. 3 %.Tehdyillä oletuksilla kunta-alan palkkasumman kasvu hidastuu tänävuonna noin 4 prosenttiin ja ensi vuonna 3 prosenttiin.

Kuntien työnantajamaksurasitus kevenee sekä kuluvana että ensivuonna selvästi, kun työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan asteittain.Lisäksi kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksu alenee tänä vuonna 0,2prosenttiyksikköä. Työttömyysvakuutusmaksu aleni v. 2009,mutta nousee hieman v. 2010 työllisyysnäkymien heikennyttyä.Sairausvakuutusmaksu nousee noin 0,3 %-yksikköä v. 2010.

Ostojen kasvu nopeutui v. 2008 lähes 12 prosenttiin,kun palvelujen ostojen nopean volyymikasvun lisäksi myös sekä palvelujenostojen että välituotepanosten hinnat nousivat voimakkaasti. Yleisenhintatason nousun selvästä hidastumisesta johtuen ostojen kasvunon oletettu hidastuvan kuluvana vuonna n. 7 prosenttiin ja ensivuonna 6 prosenttiin.

Kuntien maksamien toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenojenon ennakoitu nousevan työttömyyden lisääntyessä. Vaikutuksen arvioidaanolevan suurempi vuodesta 2010 alkaen, kun työttömyys pitkittyy jaansiosidonnaiset tulot vähenevät.

Keskipitkän aikavälin menokehitys riippuu monesta asiasta, kutentulevan palkkakierroksen ratkaisuista, kuntien tehtävien muutoksestasekä siitä miten kansantalous toipuu meneillään olevasta taantumastaja miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaantuottavuutta. Kuntien kohtaamat menopaineet ovat kuitenkin suuretsekä käyttötalouden että investointien osalta.

Käyttöomaisuusinvestoinnit nousivat v. 2008 ennätystasollerunsaaseen 4,1 mrd. euroon. Talouskriisin seurauksena investointienon arvioitu putoavan tänä vuonna 3,7 mrd. euroon ja 3,3 mrd. euroonv. 2010. Investointien priorisointi nousee avainasemaan;taloudellisesti vaikeana aikana on tärkeätä, että kunnat ja kuntayhtymättoteuttavat ainakin välttämättömiä peruskorjausinvestointeja.

Taulukko 20. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2008—2010,mrd. euroa (käyvin hinnoin)

  2008 2009 2010
       
1. Toimintamenot 31,1 32,5 33,7
Palkkausmenot 18,6 19,2 19,6
Palkat 14,2 14,7 15,2
Muut henkilöstömenot 4,4 4,5 4,5
Ostot 10,2 10,9 11,5
Avustukset 1,9 2,0 2,1
Muut toimintamenot 0,5 0,5 0,5
2. Toimintatulot 9,7 10,2 10,7
       
3. Toimintakate -21,4 -22,3 -23,0
       
4. Korkomenot,brutto 0,4 0,4 0,4
5. Investoinnit,brutto 4,1 3,7 3,3
6. Menotyhteensä (1+4+5) 35,7 36,6 37,4
       
7. Bruttokansantuote 184,7 175,0 177,0
8. Bruttomenot,% BKT:sta 19,3 20,9 21,2
9. Kokonaistulot,% toimintamenoista 18,5 19,8 20,0
10. Toimintatulot,% toimintamenoista 31,2 31,3 31,7
Työlliset,1 000 henkilöä 461,3 461,3 461,3

6.5. Kuntien verotulot

Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla.Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2010 n. 16,8 mrd. euroa.

Taulukko 21. Kuntien verotulot vuosina 2008—2010,milj. euroa

  2008 2009 2010
       
Kunnallisvero 15 081 15 010 14 550
Yhteisövero 1 533 1 160 1 200
Kiinteistövero 917 940 1 020
Verotulotyht. 17 531 17 110 16 770
Verotulot,% BKT:sta 9,5 9,8 9,5
       
Muutos,%      
Kunnallisvero 8,0 -0,5 -3,1
Yhteisövero 4,1 -24,3 3,4
Kiinteistövero 6,7 2,6 8,5
Verotulotyht. 7,6 -2,4 -2,0
       
Kunnallisveroprosentti,keskimäär. 18,55 18,59 18,59
Yhteisöveroprosentti 26 26 26
Kuntienosuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 32,03

Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 2 % v. 2010.Talouskasvun hidastuminen loppuvuonna 2008 ja jyrkkä heikkeneminenv. 2009 näkyvät erityisesti yhteisöverokertymän huomattavanaalentumisena v. 2009. Vuoden 2009 loppuun mennessä taloudellisenaktiviteetin laskun arvioidaan pysähtyvän, mutta ensi vuonna Suomentalouskasvu jää edelleen verrattain vaatimattomaksi. Vuonna 2010työttömyyden kasvu heikentää kunnallisveron veropohjaa.

Veroperustemuutosten arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoanettomääräisesti n. 375 milj. eurolla v. 2010. Kunnallisverotuksenperusvähennystä kasvatetaan kaikkein pienituloisimpien verotuksenkeventämiseksi. Muutoksen arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoan. 170 milj. eurolla. Valtion tuloveroasteikkoa kevennetään ja työtulovähennystäkasvatetaan, minkä arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa n.145 milj. eurolla. Eläketulon veroasteen pitämiseksi korkeintaanvastaavansuuruisen palkkatulon veroasteen tasolla kunnallisverotukseneläketulovähennystä kasvatetaan, minkä arvioidaan alentavan kunnallisverontuottoa n. 65 milj. eurolla. Työsuhdematkalippuun ehdotettujen muutostenarvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 2 milj. eurolla,pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistamisen 1,6 milj. eurollaja apurahansaajan eräiden pakollisten vakuutusmaksujen vähennysoikeudenlaajennuksen 1 milj. eurolla. Yksityisten elinkeinonharjoittajienja maataloudenharjoittajien ansio- ja pääomatulojakoa koskevia säännöksiäehdotetaan muutettavaksi siten, että jaettava yritystulo voitaisiinverovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Tämänarvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 10 milj. eurolla. Kunnilleaiheutuva nettoverotulomenetys kompensoidaan kunnille täysimääräisestivaltionosuusjärjestelmän kautta.

Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy erityisen voimakkaastiyhteisöverokertymässä. Vuonna 2009 yhteisöveron kokonaiskertymäsupistuu merkittävästi viimevuotiselta tasoltaan. Vuonna 2010 yritystentuloskehityksessä arvioidaan tapahtuvan käänne parempaan suhdannenäkymienelpyessä. Lisäksi yritysten kannattavuutta parantavat niiden toimenpiteetkulujen karsimiseksi. Yritysten tuloskehityksen kohenemisen oletetaankuitenkin jäävän vielä ensi vuonna verrattain vaatimattomaksi, jakuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan 3,4 % v. 2010.Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on v. 2009 korotettu väliaikaisesti10 prosenttiyksiköllä 32,03 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan lisäävänkuntien yhteisöverotuloja vuosina 2009—2011 miltei 400milj. eurolla vuosittain.

Kiinteistöveron vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotetaan kuntienverotuottojen lisäämiseksi. Alarajojen korotus kasvattaa kuntienkiinteistöverotuloja automaattisesti arviolta vähintään 50 milj.eurolla. Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korottaminen tarjoaakunnille mahdollisuuden kasvattaa kiinteistöverotuottoja enimmilläännoin 900 milj. eurolla, mikäli kaikki kunnat nostaisivat kiinteistöveroprosenttinsavaihteluvälin ylärajoille. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan8,5 % v. 2010.

Keskimääräisen kunnallisveroprosentin oletetaan rahoituslaskelmassapysyvän vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla. Kuntien verotulot suhteessabruttokansantuotteeseen laskevat hieman.

6.6. Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kauttayhteensä 9,6 mrd. eurolla v. 2010. Kuntien valtionavutovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiinehdotetaan 8,7 mrd. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan 933milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä n. 647 milj. eurollav. 2010.

Valtionapujen muutosta vuoteen 2009 verrattaessa on syytä ottaahuomioon kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset, kutenverokevennysten kompensaatioon liittyvä 375 milj. euron lisäys,avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvä 62 milj. euronvähennys ja tehtävien siirtoihin liittyvä 30 milj. euron vähennys.Muutokset lisäävät valtionosuuksia nettomääräisesti 283 milj. euroa.

Päätösperäisten valtiontoimenpiteiden lisäksi valtionavut muuttuvatautomaattisesti valtionosuusperusteissa kuten ikä- ja väestörakenteessatapahtuvien muutosten johdosta.

Taulukko 22. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2008—2010 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2009—2010, %

  2008 2009 2010 esitys 2009—2010,%
         
Valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen        
   VM1) 6 637 7 184 7 750 7,9
   OPM1) 994 964 944 -2,1
siitä kunnat -251 -335 -443 -32,2
   siitäkuntayhtymät 1 245 1 299 1 387 6,8
Laskennallisetvaltionosuudet yhteensä 7 631 8 148 8 694 6,7
         
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut        
   SM,maahanmuuttajien korvaukset 46 46 79  
   VM,kuntien yhdistymisavustukset 44 142 114  
   OPM,harkinnanvaraiset avustukset 60 62 120  
   OPM,kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö 30 32 27  
   OPM,perustamishankkeet 63 61 61  
TEM, työllistämistukikunnille 57 40 32  
   STM,erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 49 40 40  
   STM,lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 94 100 104  
   STM,perustamis- ja kehittämishankkeet 25 29 27  
   STM,perustoimeentulotuki 211 272 313  
   STM,kuntouttava työtoiminta 8 8 17  
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavutyhteensä 687 832 933 12,1
         
Peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä 8 318 8 980 9 627 7,2

1) Vuosien 2008-2009 valtionosuudet on laskennallisestimuutettu vastaamaan vuoden 2010 valtionosuuksien rakennetta.

Valtion toimenpiteet

Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muidennormien muutoksiin sekä harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin.

Valtion toimenpiteet vähentävät nettomääräisesti kuntien menoja164 milj. euroa v. 2010. Talousarvioesitykseen sisältyvienvaltion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutostenkokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009verrattuna nettomääräisesti 209 milj. euroa.

Valtion vuoteen 2010 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksikuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseenvaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteidenmäärän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannustenja kustannustason kehitys.

Vuonna 2010 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavankuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2009 verrattuna seuraavasti:

Taulukko 23. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2009 vuoteen 2010

  menot tulot netto
       
1. Toiminnanmuutokset ja budjettipäätökset      
VM, kuntienyhdistymisavustukset ja investointituki   -28 -28
VM, ylimääräinenvaltionosuuslisäys vuodelle 2010   +30 +30
VM, valtion jakuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet   +5 +5
VM/STM, sosiaali-ja terveyspalvelujen parantaminen:      
— vanhustenhenkilökohtaisen avun kehittäminen ja palvelutarpeen arviointi (vammaislainsäädännöntoteuttaminen 1.9.2009 alkaen) +13 +5 -8
— opiskelijaterveydenhuollonja neuvolapalvelujen parantaminen +16 +8 -8
— hallitusohjelmanmukainen valtionosuuksien lisäys   +8 +7
VM/STM, avo-ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen (asiakasmaksut +62, valtionosuudet-62)   0 0
VM/STM, osittainenhoitoraha +4 +2 -2
VM/STM, mammografiaseulonnat +2 +1 -1
OPM, perusopetuksenlaadun kehittäminen +22 +22 0
OPM, ammatillisenperuskoulutuksen opiskelijamäärän lisäys +6 +3 -3
OPM, oppisopimusmuotoisenammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärän lisäys +4 +4 0
OPM, nuorisotyönavustukset +1 +3 +2
OPM, vuoden2006 valtionosuusuudistukseen liittyvä lisäys (teatterit, orkesterit,museot)   +7 +7
OPM, perustamishankkeet   -9 -9
STM, kuntouttavatyötoiminta +2 +2 0
STM, perustamishankkeet   -9 -9
STM, pitkäaikaisasunnottomientukipalvelut +1 +1 0
STM, EVO-koulutus   +5 +5
TEM,työllistämistuki kunnille -9 -9 0
Yhteensä +62 +51 -11
       
2. Hallitusohjelmanmukaiset tehtävien siirrot valtiolle      
VM/STM, elatustuensiirto (1.4.2009) -24 -24 0
VM/STM,tulkkauspalvelujen siirto (1.9.2010) -6 -6 0
Yhteensä -30 -30 0
       
3. Verotuksenja maksujen muutokset      
Työnantajankansaneläkemaksun poisto (yhteisövero +44, indeksikorotukset -70) -196 -26 +170
Kiinteistöveronkorotus   +50 +50
Veroperustemuutokset/valtionosuuskompensaatio(perusvähennyksen korotus -170, eläketulon veronkevennys -65, valtiontuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutos -145 työsuhdematkalippuym. muutokset -5, jaettavan yritystulon ansio- ja pääomatulojaonmuutos +10 kompensaatio +375)   0 0
Yhteensä -196 +24 +220
       
Valtiontoimenpiteiden vaikutukset yhteensä -164 +45 +209

Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdäänylimääräinen 30 milj. euron korotus. Vuonna 2010 kuntien yhdistymisavustuksiinosoitetaan 114 milj. euroa, jossa on vähennystä 28 milj. euroa.

Poikkeuksellisen harvaan asutuille ja saaristoisille kunnillekohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj.euroa.

Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen määräksiehdotetaan 20 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vuotta 2009 enemmän.

Valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan5 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinja -avustuksiin ehdotetaan 2 475 milj. euroa.

Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen kohdennetaan 8 milj.euroa lisärahoitusta henkilöstön ammatillista osaamista parantavanOsaava-ohjelman käynnistämiseksi.

Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettuja määrärahojalisätään 14 milj. euroa ja niiden kohdentamista tehostetaan muuttamallamääräraha avustukseksi. Vieraskielisten oppilaiden suomi/ruotsitoisena kielenä ja oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tarjontaatuetaan 6 milj. eurolla, joustavan perusopetuksen toiminnan tukea3 milj. eurolla sekä perusopetuksen tehostettua ja erityistä tukea8 milj. eurolla.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää kasvatetaan edellisestävarsinaisesta talousarviosta yhteensä 2 650 opiskelijalla,josta 1 250 opiskelijan lisäys toteutetaan vuoden 2009lisätalousarvioiden yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkonkokoamista jatketaan tavoitteena muodostaa alueellisia tai muutoinvahvoja ammattiopistoja. Valtionosuutta oppilaitosmuotoisen ammatillisenlisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien kasvattamiseksi lisätään yhteensä7,6 milj. eurolla, josta 4 milj. euroa sisältyi vuoden 2009 ensimmäisenlisätalousarvion päätöksiin. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksentarjontaa lisätään 1 250 opiskelijalla, josta 1 000opiskelijan lisäys toteutetaan jo vuoden 2009 toisen lisätalousarvionyhteydessä.

Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 56 milj. euroakouluhankkeille ja 5 milj. euroa kirjastohankkeille. Määrärahatasoalenee vuoden 2009 varsinaisen talousarvion tasolle; vuoden 2009ensimmäisessä lisätalousarviossa osana elvytystä myönnettiin 9 milj.euron lisärahoitus. Elvytykseen liittyen yleissivistävän koulutuksenjälkirahoitteista valtionavustusten myöntämisvaltuutta korotetaanyhteensä 48,5 milj. eurolla, kun vastaava myöntämisvaltuuden korotusvuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa oli 30,5 milj. euroa.Lisäksi osana elvytystä vuoden 2009 talousarvion yleissivistävänkoulutuksen valtionosuuksien myöntämisvaltuutta korotettiin 30 milj.eurolla.

Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuus kasvaan. 14 milj. eurolla, josta noin puolet kohdistuu kunnille. Lisäysjohtuu vuoden 2006 valtionosuusuudistuksesta, jonka yhteydessä päätetyllätavalla valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta lasketaankunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon toteutuneiden kustannustenperusteella. Loput lisäyksestä ohjautuu teatteri-, orkesteri- jamuseotoimintaa järjestäville yksityisille yhteisöille ja säätiöille kunnankulttuuripalveluiden tuottamiseksi.

Nuorten työpajatoiminnan tukea lisätään 0,5 milj. euroa, mikäsuunnataan pääosin kuntien ylläpitämille nuorten työpajoille toiminnanlaajentamiseksi kasvavan nuorisotyöttömyyden lievittämiseksi. Etsivääntyöparitoimintaan lisätään kunnille myönnettävinä avustuksina 2,15milj. euroa toiminnan laajentamiseksi. Kuntien nuorisotoimen valtionosuudenyksikköhintaa nostetaan 0,5 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kuntien työllistämistuki vähenee 9 milj. euroa v. 2010,koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseentyövoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen.Kuntien menot vähenevät vastaavasti.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa sosiaali- ja terveydenhuollonvaltionosuuden 21,25 milj. euron korotuksella toimeenpannaan hallitusohjelmassamääriteltyjä tavoitteita. Korotus kohdistetaan mm. 1.9.2009 voimaantulleen vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, koulu- jaopiskelijaterveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelujenparantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujenkehittämiseen.

Kuntouttavaa työtoimintaa laajennetaan siten, että työtoimintaanosallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan. Tämä lisää valtionosuuksiaja kuntien menoja 2,1 milj. euroa.

Työvoimakoulutuksessa olevan työttömän ylläpitokorvauksen korottamiseenliittyen korotetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuensaajalle maksettavaa toimintarahaa yhdellä eurolla päivässä. Tähänliittyvä kuntien kustannusten lisäys on 0,4 milj. euroa ja valtionosuudenlisäys 0,2 milj. euroa.

Osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan 1.1.2010 alkaen 90 euroon.Samalla laajennetaan oikeus osittaiseen hoitorahaan koskemaan myösyrittäjiä. Uudistuksen kokonaismenoiksi arvioidaan 3,1 milj. euroa,josta valtionosuus on 1,55 milj. euroa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaistentulkkauspalvelujen järjestäminen siirretään Kansaneläkelaitoksentehtäväksi 1.9.2010 lukien. Tulkkauspalvelujen määrärahan tarpeeksiv. 2010 arvioidaan 5,4 milj. euroa ja Kansaneläkelaitoksentoimintakuluiksi 0,54 milj. euroa. Vastaavat vähennykset on tehtykuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa jatketaan siten, ettälaitoshoidossa oleville vammaisetuuteen oikeutetuille maksetaanvammaisetuutta 1.1.2010 lukien. Kansaneläkevakuutuksen osalta lisämäärärahantarve on 62 milj. euroa. Valtionosuuksia kunnille vähennetään vastaavastikuntien peruspalveluiden valtionosuudesta. Uudistukseen liittyenlaitoshoidon enimmäismaksu nostetaan 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista.Kuntien asiakasmaksutulojen arvioidaan kasvavan tämän johdosta 62milj. euroa.

Valtionavustus kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiinon 26,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueeton määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa(KASTE) vuosille 2008—2011. Määrärahasta on tarkoitus käyttää4 milj. euroa pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen.

Terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien homekorjausavustuksialisätään yhteensä 10 milj. eurolla siten, että valtionavustus maksetaanjälkirahoitteisesti aikaisintaan v. 2012.

Vuonna 2010 valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri-ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan5,0 milj. euroa vuoteen 2009 verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollonyksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaanpysyy vuoden 2009 tasossa.

Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin on313 milj. euroa, mikä on 41 milj. euroa enemmän kuin v. 2009.

Vuonna 2009 arvioidaan takautumissaatavan korvaukseksi perittyjäelatusapuja kertyvän 47,7 milj. euroa. Tästä kuntien osuus on 31,9milj. euroa, joka maksetaan kunnille peruspalvelujen valtionosuudenkautta v. 2010. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuodenajan (2010—2014) niiden osuus saatavista, jotka Kela onsaanut edeltävän vuoden aikana perittyä elatusvelvollisilta.

Indeksikorotukset

Vuonna 2010 valtionosuuksiin tehdään 2,4 prosentin suuruinenindeksikorotus, johon sisältyy 0,4 prosenttiyksikköä vuoden 2008tason korjausta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 209 milj.eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 183 milj. euroa.

Taulukko 24. Indeksikorotukset v. 2010, milj. euroa

  tulot
   
Yhteensä 209
— jostakunnat 183

Väestön ja ikärakenteen muutokset

Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen ja väestönmäärän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollonvaltionosuudet lisääntyvät n. 58 milj. eurolla v. 2010.Laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossan. 169 milj. euroa. Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäistenmäärä vähenee. Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvastavaltionosuuksien laskennallinen säästöstä kohdennetaan 25.5.2007kehyspäätöksen mukaan v. 2010 n. 22 milj. euroa koulutuksenlaadun kehittämiseen. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseensiirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä v. 2010 nykytasolla.Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei myöskään tapahdu muutoksia.Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikillakoulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Taulukko 25. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteenmuutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2010,milj. euroa

  menot tulot
     
VM -65 -22
STM 169 58
Yhteensä 104 36
Netto   -68

Valtionosuuksien tasaukset

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetäänkuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkinkunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2010 tasaus perustuuverovuoden 2008 tietoihin.

Taulukko 26. Valtionosuuksien tasaukset 2008—2010,milj. euroa

  2008 2009 2010
       
Tasauslisät 722 764 785
Tasausvähennykset -698 -742 -790
Erotus /netto 24 22 -4

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määräon n. 785 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen on n. 21milj. euroa. Tasauslisää saa 265 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennystehdään 61 kunnalle, määrältään n. 790 milj. euroa.

Taulukot 27 ja 28 sisältävät arvioita kuntien rahoitusosuuksista.

Taulukko 27. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen(VM)1)

  2010
   
Asukasluku 5 298 858
Laskennallisetkustannukset, 1 000 euroa 20 679 405
Rahoitusosuusarvio,1 000 euroa 13 601 474
Rahoitusosuusarvio,euroa/asukas 2 566,45

1) Sisältää myös rahoitusosuuden opetusministeriönpääluokasta rahoitettavasta perusopetuksesta.

Taulukko 28. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksenosalta (OPM)

  2010
   
Asukasluku 5 298 858
Laskennallisetkustannukset, 1 000 euroa 3 169 770
Rahoitusosuusarvio,1 000 euroa 1 841 953
Rahoitusosuusarvio,euroa/asukas 347,61

6.7. Tuottavuuden parantaminen

Hallitus käsitteli politiikkariihessään 24.2.2009 Paras-uudistustaja linjasi, että toteuttamista vauhditetaan palvelurakenteiden uudistamistakorostaen kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.Politiikkariihessä velvoitettiin 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensakehittämiseksi tuottavuusohjelmat. Tuottavuusohjelmien toimintaaarvioidaan ja niiden perusteella syntyneitä hyviä käytäntöjä sovelletaanmyös muissa kunnissa. Työn valmistelu on aloitettu ja sitä tehdäänyhteistyössä kuntien kanssa. Politiikkariihen linjausten mukaisestivaltio on käynnistänyt yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoidenvalmistelun. Normitalkoissa kartoitetaan ja pyritään poistamaantuottavuuden parantamista estäviä ja palvelurakenteiden jäykkyyksiäylläpitäviä normeja. Lisäksi politiikkariihessä linjattiin, ettäkunnille ja kuntayhtymille asetetaan tuottavuuden parantamista koskevatvaltakunnalliset tavoitteet hyödyntäen kehitettäviä tuottavuus-ja kustannuslaskentamittareita. Kuntien ja kuntayhtymien sekä muidenopetuksen järjestäjien on laadittava suunnitelma tuottavuuden parantamistakoskevista toimenpiteistä. Peruspalveluohjelmamenettelyssä on sovittuarvioitavan valtakunnallista peruspalvelujen tuottavuuskehitystäyhteisesti päätettyjen tuottavuusmittareiden avulla.