Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (24.) Tiehallinto
            (30.) Merenkulkulaitos
            (41.) Rautatievirasto
            (50.) Ilmailulaitos
         50.  (31.80 ja 81) Tutkimus
            (51.) Ilmailuhallinto
            (70.) Viestintävirasto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2009

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat viestintäpolitiikka ja liikennepolitiikka sekä näitä tukevat liiketoiminta, tutkimus ja hallinto.

Viestinnän toimintaympäristö

Suomi on siirtymässä yhteiskuntakehityksessä niin kutsuttuun ubiikkiaikaan. Ubiikkiyhteiskuntaa voidaan kutsua myös uudeksi arjen tietoyhteiskunnaksi, sillä siinä toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tieto- ja viestintäpalveluihin. Nopea teknologinen kehitys tuo väistämättä tullessaan isoja muutoksia viestintämarkkinoille ja viestintäpolitiikkaan. Eri tekniikoiden konvergenssi, uudet langattomat verkkotekniikat, uusi ip-pohjainen verkkoarkkitehtuuri ja itseohjautuvat päätelaitteet ovat osa käynnissä olevaa toimintaympäristön muutosta, joka tulee huomioida viestintäpolitiikan valmistelussa. Erityisen haasteellista on koko viestintäelinkeinon kilpailukyvyn parantaminen sekä uuteen eurooppalaiseen lainsäädäntökehykseen ja globalisaatioon sopeutuminen.

Viestintäpolitiikka

Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa. Lähivuosien liikenne- ja viestintäpolitiikasta haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan ja tehoa yritysten toimintaan. Teknisen kehityksen myötä viestintäpolitiikan merkitys korostuu.

Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskitytään edellisen hallituksen aikana valmistellun tietoyhteiskuntastrategian käytännön toteutukseen. Toteutusta johtamaan on asetettu ministerijohtoinen neuvottelukunta, jonka tavoitteena on luoda Suomesta kansainvälisesti vetovoimainen, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen osaamis- ja palveluyhteiskunta. Toteutettaviksi valittavilla toimenpiteillä helpotetaan arjen palveluiden saatavuutta, lisätään kilpailukykyä ja tuottavuutta, edistetään alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä turvataan julkisten palveluiden saatavuus ja laatu.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Viestinnän infrastruktuuria rakennetaan ensisijaisesti kaupallisin ehdoin kilpailevilla verkkoteknologioilla.
  • Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintäpalveluita on saatavilla koko maassa.
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiolähetysten kustannusten korvaamiseen osoitettava tuki. Näihin ehdotetaan yhteensä 9,3 milj. euroa.

Liikenteen toimintaympäristö

Lähivuosina liikenteen toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävällä tavalla toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Väylänpitoon ja liikenteen palveluihin vaikuttavia tekijöitä tulevat olemaan myös aluerakenteen muutos ja väestön ikääntyminen. Väylänpidon ja liikenteen tarpeisiin tuovat oman haasteensa kaksijakoinen aluekehitys, toisaalta kasvavat väestökeskukset ja toisaalta harvaanasutut alueet. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on noin neljännes, tieliikenteen noin 65 % ja vesiliikenteen noin 10 % koko maan kuljetussuoritteesta. Tavaraliikenteen lähivuosien vuosikasvuksi ennustetaan noin 1—2 % kaikilla liikennemuodoilla. Henkilöliikenteen lähivuosien vuosikasvuksi ennustetaan noin 2 %.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan linjaukset on esitetty huhtikuussa 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa. Selonteossa linjataan rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys, otetaan kantaa alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen, väestön sujuvaan liikkumiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tulevien vuosien liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu selontekoon. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä viedään eteenpäin hallituksen kehityspäätöksen mukaisesti metsäteollisuuden toimintaedellytysten parantamista puukuljetuksia turvaamalla.

Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta. Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan logistiikkaa tehostamalla, edistämällä joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja sekä yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Liikennepoliittisen selonteon mukaan investointiohjelma on raidepainotteinen. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki otetaan käyttöön.

Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä.

Liikennehallintoa kehitetään. Väylävirastojen yhdistämistä väylävirastoksi ja liikennealan turvallisuusvirastojen ja väylävirastojen turvallisuustoimintojen yhdistämistä turvallisuusvirastoksi koskevat selvitykset laaditaan 2009 kevääseen mennessä. Tavoitteena on tehdä ehdotus virastojen uudelleen organisoinnista siten, että väylä- ja turvallisuusvirasto voivat aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto järjestetään uudelleen vuoteen 2010 mennessä.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia selvittämään on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotus siitä, miten rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuudet erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella järjestetään.

Yhteysalus- ja maantielauttaliikennepalvelujen kilpailun avaamista ja hankinnan kehittämistä selvittämään on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on 2008 syksyyn mennessä määritellä saariston matkojen ja kuljetusten kohtuullinen, tavoitteellinen peruspalvelutaso ottaen huomioon asukkaiden liikkumistarpeet ja elinkeinotoiminnan kuljetustarpeet sekä laatia saariston yhteysalus- ja maantielauttaliikennepalvelujen hankintastrategia.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa.
  • Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa.
  • Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään. Liikenteen terveyteen ja luontoon aiheuttamia haittoja minimoidaan.
  • Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee.

Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto. Muita liikennepolitiikkaan käytettäviä määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet sekä tienpidon valtionavut. Liikennepolitiikkalohkolle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 760,8 milj. euroa.

Lisäksi valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle seuraavat (poikkihallinnolliset) yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista.
  • Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
  • Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan.

Tutkimus

Hallinnonalan tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos. Merentutkimuslaitoksen uudelleen organisointiin liittyen osa Merentutkimuslaitoksen tehtävistä siirtyy Ilmatieteen laitokseen ja osa Suomen ympäristökeskukseen vuoden 2009 alusta.

Liiketoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa liikelaitosten ohjausta corporate governance -ohjeistuksen sekä ministeriössä hyväksyttyjen omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 66 henkilötyövuotta.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottamilla suoritteilla ja julkishyödykkeillä sekä hallinnonalan maksamilla tuilla ja avustuksilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia. Hallinnonalan toiminnalla on sen sijaan välillisiä sukupuolivaikutuksia. Suoritteiden ja julkishyödykkeiden käytössä naisten ja miesten kesken voidaan havaita eroja, vaikka ne ovat tasapuolisesti molempien sukupuolten saatavilla.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 159,5 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 348,8 milj. euroa, liikenneverkko 1 532,8 milj. euroa, liikenteen turvallisuus ja valvonta 24,0 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 203,9 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 9,3 milj. euroa sekä tutkimus 40,6 milj. euroa. Liiketoiminta -politiikkalohkolle ei ehdoteta määrärahaa.

Hallinnonalan maksutuloista ja veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 75,4 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu (43,4 milj. euroa) ja ratavero (20,6 milj. euroa). Ilmailuhallinto saa veronluoteisina maksutuloina 6,7 milj. euroa ja Viestintävirasto 4,7 milj. euroa. Lisäksi Viestintävirasto saa muina maksutuloina 27,2 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen maksutulot ovat yhteensä 72,4 milj. euroa. Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan noin 7,5 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 16,2 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU- ja kansallisia varoja noin 9,6 milj. euroa.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2008
varsinainen talousarvio
2009
varsinainen talousarvio
       
31.10.78 Eräät väylähankkeet (arviomääräraha)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 24,0 549,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009

    v. 2007
tilinpäätös
1000 €
v. 2008
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2009
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2008—2009
    1000 € %
             
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 318 405 323 243 348 763 25 520 8
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 799 19 115 20 047 932 5
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 34 34 0
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 287 085 302 313 327 740 25 427 8
40. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 942 942 942
(62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha) 11 578 873 - 873 - 100
10. Liikenneverkko 1 336 726 1 521 530 1 532 846 11 316 1
01. Tiehallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 77 311 82 445 83 110 665 1
02. Ratahallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 566 28 048 29 557 1 509 5
03. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 241 33 952 35 768 1 816 5
21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) 524 427 524 536 530 822 6 286 1
22. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) 305 002 327 820 316 820 - 11 000 - 3
23. Vesiväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 61 074 61 409 62 002 593 1
34. Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) 1 500 6 750 6 750
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 500 3 000 2 947 - 53 - 2
50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 14 200 18 000 23 000 5 000 28
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 34 622 28 570 29 870 1 300 5
77. Väyläverkon kehittäminen ja radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 17 568
78. Eräät väylähankkeet (arviomääräraha) 217 515 381 700 354 700 - 27 000 - 7
79. Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 21 200 25 300 57 500 32 200 127
20. Liikenteen turvallisuus ja valvonta 23 537 24 554 24 019 - 535 - 2
01. Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 856 12 756 12 113 - 643 - 5
02. Rautatieviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 081 4 198 4 306 108 3
03. Ilmailuhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 600 7 600 7 600
(24.) Tiehallinto
(25.) Tienpidon valtionavut
(30.) Merenkulkulaitos
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 157 097 194 186 203 906 9 720 5
42. Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha) 841 841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 55 750 95 223 39 473 71
(44.) Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten ja kolmansien maiden välillä liikennöivien matkustaja-alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) 34 447 19 100 - 19 100 - 100
(45.) Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) 26 214 15 700 - 15 700 - 100
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) 749 953 800 - 153 - 16
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 53 059 58 175 63 175 5 000 9
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 767 8 067 8 267 200 2
65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) 29 820 31 400 31 400
(32.) Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
(33.) Varustamoliikelaitos
(34.) Luotsausliikelaitos
(40.) Ratahallintokeskus
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 20 150 26 590 9 345 - 17 245 - 65
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 219 6 090 6 845 755 12
42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 14 264 18 500 500 - 18 000 - 97
44. Valtionavustus suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha) 667 2 000 2 000
(41.) Rautatievirasto
(50.) Ilmailulaitos
50. Tutkimus 39 338 40 217 40 646 429 1
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 453 31 422 40 646 9 224 29
(02.) Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 885 8 795 - 8 795 - 100
(51.) Ilmailuhallinto
(52.) Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
(60.) Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
60. Liiketoiminta
87. Varustamoliikelaitos
88. Luotsausliikelaitos
89. Ilmailulaitos
(70.) Viestintävirasto
(72.) Viestinnän korvaukset ja avustukset
(80.) Ilmatieteen laitos
(81.) Merentutkimuslaitos
(99.) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot
  Yhteensä 1 895 253 2 130 320 2 159 525 29 205 1

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 296 3 229 3 163