Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 116/2008 vp, HE 199/2008 vp)

Talouskehitys

Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt talouskriisi on levinnyt laajasti kansainväliseen talouteen ja suhdanteet ovat heikentyneet voimakkaasti eri puolilla maailmaa. Euroalue on ensimmäisen kerran kohta kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana taantumassa, sillä talous on supistunut 0,2 prosenttia kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana. Laskusuhdanne on levinnyt myös nopeasti kehittyvän talouden maihin.

Maailmantalouden jyrkkä laskusuhdanne on heijastunut nopeasti myös Suomen talouskehitykseen. Vielä talousarvioesitystä laadittaessa talouskasvun arvioitiin olevan ensi vuonna 1,8 prosenttia ja työttömyysasteen arvioitiin laskevan 5,9 prosenttiin. Suhdanteiden heikennyttyä ennusteita korjattiin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä siten, että ensi vuoden talouskasvun ennustetaan jäävän 0,5 prosenttiin ja työttömyyden arvioidaan nousevan 7 prosenttiin.

Ensi vuoden talousnäkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat ja talouskehitys voi olla vielä ennustettua heikompaa ja työttömyys arvioitua suurempaa. Tilastokeskuksen 8.12.2008 julkaisemien tietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu pysähtyi lähes kokonaan jo kesällä, sillä vuoden 2008 heinä—syyskuussa talous kasvoi vain 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kansantuotteen kasvua hidasti varsinkin pienentynyt ulkomaankauppa. Syksyn aikana irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet; työ- ja elinkeinoministeriön 5.12.2008 laatiman arvion mukaan lomautukset koskevat jo noin 36 000 henkilöä.

Yleisen laskusuhdanteen myötä julkisen talouden tila on heikkenemässä, mikä näkyy selvimmin verotulojen supistumisena. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä ja valtio ottaa uutta velkaa 2,4 mrd. euroa. Koko julkisen talouden rahoitusasema pysyy vuonna 2009 kuitenkin vielä ylijäämäisenä, mutta ylijäämä pienenee ja se on pelkästään työeläkerahastojen varassa. Talouden heikkenemisestä huolimatta Suomen julkisen talouden rahoitusasema on euromaiden ja koko EU:n vahvimpia. Velanoton lisääntymisestä huolimatta valtionvelan arvioidaan edelleen jäävän alle 30 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Valiokunta pitää tässä tilanteessa erittäin tärkeinä niitä toimia, joihin hallitus on jo ryhtynyt talouden elvyttämiseksi. Vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa finanssipolitiikkaa kevennetään määrällä, joka vastaa noin yhtä prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta. Sen lisäksi talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy useita elvyttäviä toimia, mm. asunto- ja korjausrakentamiseen suunnattuja panostuksia. Ensi vuoden alusta toteutettavat veronkevennykset parantavat työnteon kannattavuutta ja ylläpitävät kotimaista kulutuskysyntää. Yhdessä inflaation hidastumisen kanssa niiden arvioidaan lisäävän kotitalouksien ostovoimaa noin 4 prosentilla.

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan lisäämällä riskipääoman saamista ja viennin edistämiseen tarvittavaa rahoitusta. Valiokunta on myös tyytyväinen tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan suunnattuihin lisäpanostuksiin, jotka ovat tärkeitä tieto- ja osaamispohjan vahvistamiseksi ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi.

Valiokunta korostaa, että odotettavissa olevien talousnäkymien valossa on kuitenkin selvää, että jatkossa tarvitaan vielä lisää elvyttäviä toimenpiteitä. Työttömyyden kasvun hillitsemiseksi onkin välttämätöntä, että hallitus toimii nopeasti ja määrätietoisesti taloutta ja työllisyyttä parantavien toimien lisäämiseksi.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan. Yrityksillä oli aiemmin runsaasti vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, mutta finanssikriisin seurauksena rahoituksen saatavuus on vaikeutunut, yritysten tarvitseman rahoituksen ehdot ovat tiukentuneet ja lainanhoitokustannukset ovat nousseet. Yritysten toimintamahdollisuuksien turvaamisella on keskeinen merkitys työllisyyden ja talouden kasvun edistämisessä.

Tuottavuusohjelma

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimenpiteet johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen 2011 mennessä noin 9 600 henkilötyövuodella. Lisäksi maaliskuun 2008 kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, jotka edelleen vähentävät henkilöstötarvetta yhteensä 4 800 henkilötyövuodella vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2009 tuottavuustoimenpiteet pienentävät valtion henkilöstötarvetta noin 1 940 henkilötyövuodella.

Valiokunta toteaa, kuten aiemminkin, että tuottavuusohjelma on perusteltu ja tarpeellinen. Väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen edellyttävät julkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä.

Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelman toteuttamisessa on pyrittävä ottamaan huomioon suhdannetilanne ja sen mukaan mahdollisesti muuttuvat henkilöstötarpeet. Henkilöstöresurssit ovat jo tällä hetkellä monin paikoin niukat ja heikentyvä taloustilanne voi johtaa joidenkin hallinnonalojen tehtävien lisääntymiseen. Valiokunta painottaa, että ohjelman toteuttamisessa tulee käyttää tarvittaessa myös hallinnonalakohtaista harkintaa.

Valiokunta korostaa, että tuottavuusohjelman toteuttamisessa on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista ja uudistettava työhön liittyviä prosesseja ja toimintatapoja. Ohjelman onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä muutosjohtamista ja hankkeiden hallintaan liittyvää osaamista. Valiokunta pitää tärkeänä myös riittävän hankerahoituksen turvaamista toiminnan kehittämiseksi ja muistuttaa, että kehittämishankkeiden kautta on löydettävissä todellisia tuottavuutta lisääviä keinoja.

Tuomioistuinten ja sosiaalietuuksien käsittelyajat

Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat pysyneet kohtuullisina, mutta ongelmana ovat alueelliset käsittelyaikaerot sekä liian pitkät käsittelyajat muun muassa vaativissa rikosasioissa ja veroasioissa. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita, joiden käsittely vie runsaasti aikaa ja jotka samalla hidastavat muiden asioiden käsittelyä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut Suomen rikkoneen oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevaa velvoitetta 26 tapauksessa vuosina 2000—2007.

Valiokunta toteaa, että pitkät käsittelyajat heikentävät kansalaisten oikeusturvaa ja vähentävät myös kansalaisten tuntemaa luottamusta oikeuslaitosta kohtaan. Valiokunta korostaa toimia, joilla käsittelyaikoja voidaan lyhentää sekä alueellisia käsittelyaikaeroja supistaa. Hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle.

Samat ongelmat korostuvat myös sosiaalietuuksia koskevien valitusten käsittelyaikojen jatkuvasti pidentyessä. Pitkät käsittelyajat aiheuttavat kansalaisille myös taloudellisia ongelmia.

Eduskunnan tekemät budjettilisäykset

Eduskunta on tehnyt talousarvioesitykseen vuosittain lisäyksiä, joista eräitä voidaan pitää pysyväisluonteisina, eikä pelkästään yhteen budjettivuoteen kohdistuvina. Valiokunta toteaa, että samoille momenteille ja samaan tarkoitukseen osoitettavia toistuvia määrärahalisäyksiä on esimerkiksi opetusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen pääluokissa. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että hallitus ottaa aiempaa paremmin huomioon eduskunnan tekemät määrärahalisäykset.

Valiokunta pitää turhauttavana, että se joka vuosi joutuu korjaamaan samoja talousarvioesityksen puutteita ja ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 1:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon eduskunnan pysyväisluonteisiksi tarkoittamat määrärahalisäykset ja vakiinnuttaa ne sellaiselle tasolle, ettei eduskunnan tarvitse korjata tilannetta vuosittain talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Tällaisia määrärahoja ovat ainakin maatalousmuseo Saran, metsämuseo Luston, 4H-toiminnan, harjoittelukoulujen ja yliopistokeskusten määrärahat.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 46 291 482 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 68 780 000 euroa, joka on vastaavasti lisätty momentille 15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta.

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus Osasto Esitys € Valiokunta €
       
Os. 11 Verot ja veronluonteiset tulot 37 294 799 000 37 294 799 000
Os. 12 Sekalaiset tulot 4 410 869 000 4 410 869 000
Os. 13 Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 940 500 000 1 940 500 000
Os. 15 Lainat 2 576 534 000 2 645 314 000
Yhteensä   46 222 702 000 46 291 482 000

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus Pääluokka Esitys € Valiokunta €
       
Pl. 21 Eduskunta 125 070 000 125 070 000
Pl. 22 Tasavallan presidentti 13 038 000 13 038 000
Pl. 23 Valtioneuvoston kanslia 79 167 000 79 167 000
Pl. 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 175 109 000 1 176 309 000
Pl. 25 Oikeusministeriön hallinnonala 796 971 000 797 371 000
Pl. 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 185 161 000 1 188 161 000
Pl. 27 Puolustusministeriön hallinnonala 2 777 221 000 2 777 521 000
Pl. 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 7 293 444 000 7 293 444 000
Pl. 29 Opetusministeriön hallinnonala 7 553 058 000 7 560 258 000
Pl. 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 836 473 000 2 844 523 000
Pl. 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 122 125 000 2 159 525 000
Pl. 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 681 961 000 2 684 011 000
Pl. 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 074 516 000 15 080 196 000
Pl. 35 Ympäristöministeriön hallinnonala 336 388 000 339 888 000
Pl. 36 Valtionvelan korot 2 173 000 000 2 173 000 000
Yhteensä   46 222 702 000 46 291 482 000

Eduskunnan lausuma 1:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon eduskunnan pysyväisluonteisiksi tarkoittamat määrärahalisäykset ja vakiinnuttaa ne sellaiselle tasolle, ettei eduskunnan tarvitse korjata tilannetta vuosittain talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Tällaisia määrärahoja ovat ainakin maatalousmuseo Saran, metsämuseo Luston, 4H-toiminnan, harjoittelukoulujen ja yliopistokeskusten määrärahat.