Talousarvioesitys 2003

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 519 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää 465 255 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 20 145 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2003 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Vuonna 2003 saa tehdä Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi (Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen ohjelma, STALVA) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2003—2008 enintään 201 600 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2003 menojen maksatuksiin varataan 33 600 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 168 000 000 euroa (STALVA-tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 33 600 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 67 200 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 100 800 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 134 400 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 168 000 000 euroa.

Uuden tilausvaltuuden enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2003 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella.

Selvitysosa:Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan 10 552 595 euron menot vuonna 2003.

Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 524,5 milj. euroa vuonna 2004, 489,6 milj. euroa vuonna 2005, 349,0 milj. euroa vuonna 2006 sekä yhteensä 393,0 milj. euroa vuoden 2006 jälkeen.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Päätösosaan lisätään kohdentamista koskeva kappale talousarvioesityksen momentin päätösosan kuudenneksi kappaleeksi.

Kyseinen perustelujen täydennys aiheutuu talousarvioesityksen menojen ja tulojen kohdentamismääräyksistä.

Lisäksi tilausvaltuuksia koskevaa taulukkoa on korjattu vuoden 2002 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyvien muutosten johdosta.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 519  miljoonaa euroa, missä on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 3,5 miljoonaa euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy uutena puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuutena 201,6 miljoonan euron suuruinen tilausvaltuus Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi (STALVA) vuosille 2003—2008. Uuden tilausvaltuuden painopiste on raskaissa ampumatarvikkeissa, ja sen avulla pyritään nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa. Tässä on tarkoitus osaltaan toteuttaa eduskunnan vuosi sitten lisätalousarvion yhteydessä hyväksymää lausumaa, jossa edellytettiin hallituksen laativan pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman ruuti- ja ammustarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa. Tämän kehittämissuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2001 lopulla, jolloin asetettiin työryhmä valmistelemaan raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon rakennejärjestelyjä STALVA-ohjelman puitteissa. Työryhmä esitti, että puolustushallinnon ja teollisuuden yhteistyönä perustetaan Patria Vammas -osakeyhtiöön osaamiskeskus, johon keskitetään raskaita ampumatarvikkeita koskevaa tietotaitoa ja vastuuta niiden toimittamisesta Suomessa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että STALVA-tilausvaltuus tarkoittaa noin 32—33 miljoonan euron panostusta vuositasolla. Alan rationaalisen tuotannon kannalta tarvittava taso tarkoittaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin 50 miljoonan euron tasoa vastaavia vuositilauksia, joten STALVA-tilausvaltuuteen ehdotettu taso jää noin 17—18 miljoonaa euroa vuositasolla tämän alle. Edellä todettu osaamiskeskus pyrkii osaltaan vastaamaan alhaisen määrärahatason tuottamiin haasteisiin keskittämällä tällä hetkellä Suomessa hajallaan olevaa tuotantoa, jolloin resurssien käyttö olisi helpommin optimoitavissa.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että niukka määrärahataso huomioon ottaen STALVA-tilausvaltuus tulee kohdistaa mahdollisimman pitkälle ruuti- ja ammustuotannon tarpeisiin. Ruuti- ja ammustuotannon jatkuminen Suomessa on useissa yhteyksissä todettu ehdottoman tarpeelliseksi jo huoltovarmuudenkin kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusministeriö jatkaa suunnittelua vuoden 2008 jälkeisille hankinnoille niin, että STALVAn avulla käynnistetty tuotekehitystyö johtaa myös tuotannollisiin tilauksiin.

Lukuperusteluissa on todettu, että ulkomailta hankittavien tuotteiden tai järjestelmien on oltava valmiita ja niiden toiminnallisesta luotettavuudesta on oltava riittävä näyttö. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan ja kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.

Lukuperusteluissa esitetyt linjaukset on nähtävä pyrkimyksenä kansainväliseen yhteistoimintakykyyn, joka tarve on selvästi lisääntymässä. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin toteaa, etteivät nämä linjaukset saa johtaa alan kotimaisen teollisuuden aliarviointiin. Lähtökohtana ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen, jopa kansallisista erityisvaatimuksista tinkien. Hankintapäätösten perustana ovat teknisten vaatimusten lisäksi aina myös hintatekijät. Vaikka pääosa uusista, suuremmista järjestelmistä voi olla saatavissa vain ulkomailta, myös alan kotimaisella teollisuudella voi olla merkittävä rooli hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa, samoin osajärjestelmien toimittamisessa. Valtiovarainvaliokunta kiinnittääkin huomiota puolustustarvikealan kotimaisen teollisuuden osallistumismahdollisuuksiin lähiaikojen uusissa, merkittävissä ulkomaisissa järjestelmähankinnoissa. Riittävillä tuotekehityspanostuksilla kotimaisen puolustustarviketeollisuuden mahdollisuuksia osallistua tähän yhteistyöhön voidaan parantaa.