Talousarvioesitys 2003

10. Puolustusvoimat

Selvitysosa:Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Päämäärän toteuttamiseksi ylläpidetään turvallisuusympäristöä vastaava strategisen iskun ennaltaehkäisykyky ja kehitetään strategisen iskun torjuntakykyä. Lisäksi parannetaan edellytyksiä osallistua kriisinhallintaan osana eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja.

Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puolustusvoimille vuodelle 2003 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet:

• Puolustusvoimien valmius- ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen.
• Puolustusvoimien tilannekuva ylläpidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa oikea-aikaisen puolustussuunnittelun ja päätöksenteon.
• Maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien valmiusyhtymiä kehitetään valtioneuvoston selonteon mukaisesti tavoitteena operatiivinen käyttövalmius 2008.
• Vuonna 2004 tehtävälle puolustusselonteolle laaditaan tutkimuksiin, selvityksiin ja arvioihin pohjautuvat perusteet.
• Kertausharjoituksissa koulutettavien määrä on 35 000.
• Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvalmiuden lähtökohdista siten, että tuetaan erityisesti paikallispuolustuksen valmiutta.
• Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Henkilöstövoimavarat tasapainotetaan vastaamaan puolustusvoimien tehtäviä ja kehitettäviä osaamisalueita.
• Puolustusvoimat aloittaa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton.
• Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpidetään ja kehitetään vastaamaan Euroopan unionin joukkotavoitteita, PARP:n (Planning and Review Process) mukaisia suoritevaatimuksia ja NORDCAPS:n (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support) yhteydessä sovittuja periaatteita.
• Puolustusvoimat jatkaa kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamisohjelmaan sisältyvien hankintojen toteuttamista siten, että Euroopan unionille ilmoitettu joukkojen valmius toteutuu.
• Kaikissa puolustusmateriaalihankkeissa ryhdytään soveltamaan käytäntöä, jonka mukaisesti materiaalin on oltava vaatimuksiltaan NATO-yhteensopivaa, tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö. Hankittavan ulkomaisen materiaalin kotimainen modifiointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan tarjouspyynnön asettamisessa, hankkeen aikautuksessa sekä elinkaaren hallinnassa huoltovarmuus mukaan lukien. Materiaalihankkeissa on hyödynnettävä täysimääräisesti muiden suorittamia testejä. Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita on sovellettava mahdollisuuksien mukaan myös jo käynnissä oleviin ulkomaisiin hankkeisiin.
• Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen, hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.
• Puolustusvoimien materiaalihankintamäärärahojen käytön valvontaa ja uudelleenkohdistamista on tehostettava siten, että käytettävissä olevat määrärahat saadaan nopeasti vastaamaan hyväksyttyjä käyttösuunnitelmia. Tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien muutoksista on neuvoteltava puolustusministeriön kanssa silloin, kun muutoksen arvo on yli 3,64 milj. euroa.
• Käytettävissä olevista materiaalihankintamäärärahoista vuodelle 2004 siirtyvien erien määrä voi olla enintään 15 % ja sitomattomien määrärahojen osuus enintään 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista.
• Valtioneuvoston selonteossa hyväksytyt rauhan ajan hallintojärjestelmän rationalisointipäätökset toteutetaan. Puolustusvoimien käytössä oleva kiinteistökanta sopeutetaan toiminnallisten vaatimusten mukaisesti.
• Puolustusvoimien maksullisen toiminnan liiketaloudellinen käyttöjäämä on vähintään 10 prosenttia tuotoista.

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 519 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää 465 255 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 20 145 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2003 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Vuonna 2003 saa tehdä Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi (Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen ohjelma, STALVA) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2003—2008 enintään 201 600 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2003 menojen maksatuksiin varataan 33 600 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 168 000 000 euroa (STALVA-tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 33 600 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 67 200 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 100 800 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 134 400 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 168 000 000 euroa.

Uuden tilausvaltuuden enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2003 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella.

Selvitysosa:Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan 10 552 595 euron menot vuonna 2003.

Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 524,5 milj. euroa vuonna 2004, 489,6 milj. euroa vuonna 2005, 349,0 milj. euroa vuonna 2006 sekä yhteensä 393,0 milj. euroa vuoden 2006 jälkeen.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Päätösosaan lisätään kohdentamista koskeva kappale talousarvioesityksen momentin päätösosan kuudenneksi kappaleeksi.

Kyseinen perustelujen täydennys aiheutuu talousarvioesityksen menojen ja tulojen kohdentamismääräyksistä.

Lisäksi tilausvaltuuksia koskevaa taulukkoa on korjattu vuoden 2002 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyvien muutosten johdosta.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 519  miljoonaa euroa, missä on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 3,5 miljoonaa euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy uutena puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuutena 201,6 miljoonan euron suuruinen tilausvaltuus Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi (STALVA) vuosille 2003—2008. Uuden tilausvaltuuden painopiste on raskaissa ampumatarvikkeissa, ja sen avulla pyritään nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa. Tässä on tarkoitus osaltaan toteuttaa eduskunnan vuosi sitten lisätalousarvion yhteydessä hyväksymää lausumaa, jossa edellytettiin hallituksen laativan pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman ruuti- ja ammustarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa. Tämän kehittämissuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2001 lopulla, jolloin asetettiin työryhmä valmistelemaan raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon rakennejärjestelyjä STALVA-ohjelman puitteissa. Työryhmä esitti, että puolustushallinnon ja teollisuuden yhteistyönä perustetaan Patria Vammas -osakeyhtiöön osaamiskeskus, johon keskitetään raskaita ampumatarvikkeita koskevaa tietotaitoa ja vastuuta niiden toimittamisesta Suomessa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että STALVA-tilausvaltuus tarkoittaa noin 32—33 miljoonan euron panostusta vuositasolla. Alan rationaalisen tuotannon kannalta tarvittava taso tarkoittaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin 50 miljoonan euron tasoa vastaavia vuositilauksia, joten STALVA-tilausvaltuuteen ehdotettu taso jää noin 17—18 miljoonaa euroa vuositasolla tämän alle. Edellä todettu osaamiskeskus pyrkii osaltaan vastaamaan alhaisen määrärahatason tuottamiin haasteisiin keskittämällä tällä hetkellä Suomessa hajallaan olevaa tuotantoa, jolloin resurssien käyttö olisi helpommin optimoitavissa.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että niukka määrärahataso huomioon ottaen STALVA-tilausvaltuus tulee kohdistaa mahdollisimman pitkälle ruuti- ja ammustuotannon tarpeisiin. Ruuti- ja ammustuotannon jatkuminen Suomessa on useissa yhteyksissä todettu ehdottoman tarpeelliseksi jo huoltovarmuudenkin kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusministeriö jatkaa suunnittelua vuoden 2008 jälkeisille hankinnoille niin, että STALVAn avulla käynnistetty tuotekehitystyö johtaa myös tuotannollisiin tilauksiin.

Lukuperusteluissa on todettu, että ulkomailta hankittavien tuotteiden tai järjestelmien on oltava valmiita ja niiden toiminnallisesta luotettavuudesta on oltava riittävä näyttö. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan ja kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.

Lukuperusteluissa esitetyt linjaukset on nähtävä pyrkimyksenä kansainväliseen yhteistoimintakykyyn, joka tarve on selvästi lisääntymässä. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin toteaa, etteivät nämä linjaukset saa johtaa alan kotimaisen teollisuuden aliarviointiin. Lähtökohtana ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen, jopa kansallisista erityisvaatimuksista tinkien. Hankintapäätösten perustana ovat teknisten vaatimusten lisäksi aina myös hintatekijät. Vaikka pääosa uusista, suuremmista järjestelmistä voi olla saatavissa vain ulkomailta, myös alan kotimaisella teollisuudella voi olla merkittävä rooli hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa, samoin osajärjestelmien toimittamisessa. Valtiovarainvaliokunta kiinnittääkin huomiota puolustustarvikealan kotimaisen teollisuuden osallistumismahdollisuuksiin lähiaikojen uusissa, merkittävissä ulkomaisissa järjestelmähankinnoissa. Riittävillä tuotekehityspanostuksilla kotimaisen puolustustarviketeollisuuden mahdollisuuksia osallistua tähän yhteistyöhön voidaan parantaa.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 203 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 5 200 000 euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2003 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 60 000 000 euroa ja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 75 000 000 euroa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella.

Sen johdosta, että vuoden 2002 talousarviossa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2003 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkausmenot 664,5 milj. euroa, varusmiesten päivärahat sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 40,2 milj. euroa, vuokrat 183,0 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 121,8 milj. euroa, palvelujen ostot 108,3 milj. euroa, muut kulut 71,5 milj. euroa ja investoinnit 23,4 milj. euroa. Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän tuloja 9,4 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 680 000 euroa puolustusvoimien kiinteistöjen omistajille maksamiin käyttöoikeuskorvauksiin ja 60 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 27.01.21. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu vähennyksenä huomioon 250 000 euroa puolustusvoimien elokuva-arkiston siirron johdosta kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 29.90.26 sekä 92 000 euroa siirtona momentille 26.01.21 siviilikriisinhallinnan koordinoinnin kehittämistä varten perustettavan viran palkkaus- ja muihin menoihin.

Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2003 enintään 65 259 598 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Päätösosaan lisätään kohdentamista koskeva kappale talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi. Nykyinen kolmas kappale siirtyy neljänneksi kappaleeksi.

Kyseinen perustelujen täydennys aiheutuu talousarvioesityksen menojen ja tulojen kohdentamismääräyksistä.

Valtiovarainministeriön pääluokan luvussa 28.60 todetulla tavalla valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyä on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 siten, että kasarmi- yms. rakennusten ja -alueiden hallinta siirtyy Senaatti-kiinteistöille ja Ilmavoimien lentokenttäalueiden hallinta Ilmailulaitokselle. Valtion kiinteistövarallisuutta on tarkoitus siirtää noin 1 009 miljoonan euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Maa- ja vesialueet muodostavat tästä talousarvioesityksen mukaan 54 miljoonaa ja rakennukset ja rakennelmat 955 miljoonaa euroa.

Momentin määrärahamitoituksessa on saadun selvityksen mukaan otettu huomioon noin 45 miljoonaa euroa kiinteistöuudistuksen aiheuttamana lisäyksenä. Uudistuksen yhteydessä on sovittu 3 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien vuokranlisäysten maksamiseen vuosille 2004—2006.

Kiinteistöhallintouudistuksen keskeisenä tavoitteena on saattaa puolustushallinnon nykyinen kiinteistökanta asianmukaiselle tasolle sekä turvata kiinteistökannan kunto ja tarvittavat investoinnit. Tältä kannalta olennaista on myös se, että puolustushallinnolla on käytettävissään tarvittava lisämääräraha rakennusten ja rakenteiden kunnossapitotason kohottamiseksi tavoitetasolle. Samalla voidaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ko. henkilöstö työllistää tarkoituksenmukaisella tavalla siirtymäkauden ajaksi.

Valiokunnan varsinaiset kannanotot kiinteistöuudistukseen sisältyvät lukuun 28.60.