Talousarvioesitys 2003

97. Avustukset kunnille

Selvitysosa:Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa niiden tehtäviin ja velvoitteisiin. Valtionosuudet ovat lähes 60 prosentissa kuntia vähintään kolmannes verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärästä.

Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta ja yleisestä valtionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionosuutta perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamiskustannusten ja kehittämishankkeiden valtionosuudet on budjetoitu sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloille. Yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Lisäksi sisäasiainministeriö voi myöntää kuntajaon muutosten tukemiseksi investointi- ja kehittämishankkeiden tukea.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien oman tulopohjan eroja ja edellytyksiä selviytyä tehtävistään tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Tasauksesta osa on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle samoin kuin yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus. Valtionosuuksien tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo alittaa koko maan tasausrajan, joka on 90 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vuoden 2003 valtionosuuksien tasauslaskelma perustuu verovuoden 2001 verotustietoihin. Noin 350 kuntaa kuuluu tasauslisää saaviin kuntiin. Muiden kuntien valtionosuuksiin tehdään tasausvähennys. Tasaukset muuttuvat vuosittain kuntien verotietojen perusteella.

Kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukainen tasaus on jaettu kolmelle edellä mainitulle hallinnonalalle siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on 57 %, opetus- ja kulttuuritoimen 37 % ja sisäasiainministeriön yleisen valtionosuuden määrärahan momentilta maksettavan tasauksen osuus 6 % tasausten kokonaismäärästä. Tasauslisät ovat vuonna 2003 yhteensä 889,9 milj. euroa ja -vähennykset 895,7 milj. euroa. Tasaus vähentää nettomääräisesti valtionosuuksia 5,9 milj. euroa. Tasauksen nettovaikutus edelliseen vuoteen verrattuna muuttuu siten, että valtionosuusmenot kasvavat 48,2 milj. euroa.

Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan tai alennetaan verontilityslain 12 §:n mukaisesti sen perusteella, miten kuntakohtaisten yhteisövero-osuuksien muutos vuonna 1999 voimaan tulleesta uudistuksesta johtuen vuoteen 2001 verrattuna lisää tai vähentää valtionosuusmenoja. Muutos lasketaan vertaamalla verovuoden 2001 perusteella laskettua tasausta verovuoden 2000 vastaavaan laskelmaan. Laskelman perusteella valtionosuusmenojen arvioidaan kasvavan 115,5 milj. eurolla, jota vastaavasti on 2,02 prosenttiyksiköllä alennettava yhteisöveron jako-osuutta.

Valtionosuuksia korotetaan vuonna 2003 puolella täysimääräisestä indeksikorotuksesta eli 1,4 prosenttia. Tämä lisää valtionosuuksia 89 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 78 milj. euroa. Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämistukeen tarkoitetut määrärahat kasvavat vuonna 2003 kahden voimaantulevan yhdistymisen johdosta. Investointi- ja kehittämistukeen esitetään lisäksi varattavaksi valtuutta vuodelle 2004 viidelle yhdistymishankkeelle 8,4 milj. euroa. Kuntien harkinnanvarainen avustus on 47,1 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2002.

Valtiovarainvaliokunta on vuosittain budjettimietintöjen yhteydessä kiinnittänyt huomiota kunnallistalouden tilaan ja valtion harjoittamaan kuntapolitiikkaan. Kuntatalous on kokonaistasolla ollut viime vuosina tasapainossa ja on useina vuosina jopa vahvistunut. Samanaikaisesti leimaa-antavana ovat olleet useina peräkkäisinä vuosina kasvaneet kuntien kehityserot — tarkastellaanpa asiaa kunnittain, maakunnittain tai kuntakoon mukaan. Kahtena viime vuotena kehityserot ovat kuitenkin supistuneet.

Valtion ja Suomen Kuntaliiton yhteisen kehitysarvion mukaan kuntien rahoitusasema heikkenee vuonna 2003. Rahoitusaseman heikkeneminen johtuu ennen kaikkea menojen kasvusta ja verotulojen supistumisesta. Verotuoton alenemaa lisäävät talousarvioon sisältyvät kunnallisverotuksen kevennykset ja kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen.

Kunnallistaloutta koskevan kehitysarvion mukaan kuntien vuosikate putoaa ensi vuonna 1,78 miljardista eurosta 0,98 miljardiin euroon, eli lähes puolittuu. Kuntien talous muuttuu samalla kokonaisuutena alijäämäiseksi, koska vuosikate ei riitä kattamaan poistoja — nettoinvestoinneista puhumattakaan. Kuntakoon mukaan tarkastellen kaikkien kuntien, lukuun ottamatta yli 100 000 asukkaan kuntia, vuosikate/asukas oli vuonna 2001 alemmalla tasolla kuin vuonna 1995. Kehitysarvion mukaan tilanne heikkenee edelleen vuosina 2004—2006.

Vuoden 2003 talousarvioesitys on täydentävien esitysten jälkeen myönteinen kuntataloudelle 151 miljoonan euron verran. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän ennakoidaan vähenevän. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on ollut viime vuosina tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä selvästi pienemmille kunnille. Huolestuttavaa näiden kuntien kannalta on, että investointien vähenemisestä huolimatta niiden lainakanta on lisääntynyt. Rahoitusongelmien lisääntyessä käyttömenoja katetaan yhä useammin lainarahalla.

Viime aikoina myös pääkaupunkiseudun suurten kuntien kuntatalous on kiristynyt. Tämän katsotaan johtuneen siitä, että valtio on supistanut useaan otteeseen kuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta. Talousarvioesityksessä verovuodelle 2003 kuntien yhteisövero-osuutta esitetään alennettavaksi 19,75 prosenttiin, minkä jälkeen yhteisövero-osuus jäisi pysyväksi. Helsingissä yhteisöveron jako-osuus on pienentynyt alle puoleen vuoden 1999 tasosta.

Saadun selvityksen mukaan ensi vuonna 93 kuntaa nostaa kunnallisveroprosenttiaan. Samanaikaisesti kunnallisveron ansiotulovähennystä korotetaan. Kansalaisten keskinäistä tulonjakoa ajatellen tämä on ymmärrettävää, koska se huojentaa kaikkein pienituloisimpien verotusta. Ellei kuntien menetyksiä kompensoida, kiristyy kuntien taloudellinen tilanne, joka osaltaan saattaa muuttaa verotusta jakoverotuksen suuntaan.

Valtiovarainvaliokunta viittaa hallintovaliokunnan talousarvioesityksestä antamaan lausuntoon HaVL 25/2002 vp ja lausuntoon yhtyen katsoo, että taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien ja yleisesti heikkenevän kuntatalouden tilan vuoksi valtion tulee toimillaan turvata kuntien edellytyksiä pitää yllä riittävät peruspalvelut. Nykyisen tilanteen parantamiseksi on välttämätöntä luoda vähintäänkin vaalikauden kattava kuntien ja valtion yhteinen, koordinoitu sekä kuntien eri tehtävät ja erilaiset olosuhteet huomioon ottava, kokonaisvaltainen kuntapolitiikkaa koskeva linjaus. Osana pysyvämpiä ratkaisuja valiokunta kiirehtii valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

Kunnat voivat esimerkiksi keskinäistä yhteistyötään lisäämällä myös itse parantaa edellytyksiään suoriutua peruspalveluista. Kuntien yhdistyminen on joissakin tapauksissa paras tapa turvata kansalaisten tarvitsemat palvelut. Valtion olisikin edelleen tehostettava toimenpiteitä kuntarakenteen kehittämiseksi.

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 167 459 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen kuntien yleisen valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan tasauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnan yleinen valtionosuus määräytyy etukäteen vahvistettavan keskimääräisen asukasta kohden myönnettävän euromäärän ja kuntakohtaisten määräytymisperusteiden mukaisena. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yleisen valtionosuuden perusteena oleva vuodenvaihteen 2001/2002 asukasluku sekä sen ja keskimääräisen euromäärän perusteella määräytyvä yleisen valtionosuuden perusosa sekä valtionosuuslain mukainen saaristolisä, syrjäisyyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä.

Yleisen valtionosuuden keskimääräiseen euromäärään on tehty 1,4 %:n kustannustason tarkistus, mikä on otettu huomioon 2 325 000 euron lisäyksenä määrärahan mitoituksessa. Yleisen valtionosuuden asukasta kohti laskettava keskimäärä on 27,55 euroa.

Luvun perusteluihin viitaten momentin laskelmassa on otettu huomioon verotuloihin perustuvat tasauslisät sekä -vähennykset, nettomäärältään -351 970 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon verotuloihin perustuvan tasauksen muutos siten, että valtionosuusmenot kasvavat 2 891 000 euroa vuoteen 2002 verrattuna. Luvun perusteluihin viitaten verotuloihin perustuvat tasauslisät ja -vähennykset tehdään tämän momentin lisäksi talousarvion momenteille 29.40.30, 29.90.30 ja 33.32.30.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 095 000 euroa hätäkeskustoiminnan menojen siirtona momentille 26.80.21.

32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 429 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntajaosta annetun lain (1196/1997) mukaisten yhdistymisavustusten ja kuntajakoselvitysten kustannusten maksamiseen.

Vuoden 2003 aikana tehtävien ja vuoden 2004 alusta voimaan tulevien kuntajaon muutosten yhteydessä voidaan vuonna 2003 sitoutua maksamaan vuonna 2004 investointi- ja kehittämishankkeiden tukea enintään 8 410 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kahden, vuoden 2003 alusta voimaan tulevan kokonaisia kuntia koskevan kuntajaon muutoksen perusteella maksettavat laskennalliset yhdistymisavustukset, 4 485 012 euroa, valtionosuuden vähenemisen korvaus 243 976 euroa, investointien kehittämisen tuki 3 364 000 euroa ja kuntajakolain mukaiset selvityskustannukset 336 000 euroa. Vuonna 2003 tehtävien ja vuoden 2004 alusta voimaan tulevien kuntajaon muutosten perusteella myönnettävien investointi- ja kehittämistukien perusteena on arvio viiden yhdistymisen voimaantulosta vuoden 2004 alusta.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 47 092 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain 13 §:n mukaisten harkinnanvaraisten avustusten maksamiseen kunnille. Avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Siihen vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasiainministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Tarkoituksena on, että avustusta voidaan aikaisemman käytännön mukaisesti myöntää myös kunnille, joilla valtionosuuksien siirtymätasauksen päättyminen aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia.

Momentille on ehdotettu 47 092 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan kuntatalouden vakautuspaketin yhteydessä 15.5.2001 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että määräraha pidetään 50 456 000 eurona vuonna 2003. Momentin määrärahaa on vähennetty kuluvasta vuodesta 7,065 miljoonaa euroa.

Valiokunta viittaa lukuperusteluissa todettuun ja katsoo, että heikkenevä kuntatalous edellyttää vuonna 2003 panostusta myös harkinnanvaraisiin avustuksiin. Suurin osa kuntien menojen kasvusta aiheutuu tekijöistä, joihin ne itse eivät voi vaikuttaa. Erityisiä ongelmia aiheutuu kunnissa, joissa asukasluku vähenee voimakkaasti. Tällöin asukaslukuperusteiset valtionosuudet vähenevät nopeammin kuin kunnat pystyvät sopeuttamaan talouttaan. Myös yhteisöveron voimakas väheneminen heikentää eräiden kuntien tulorahoitusta. Valtionosuuksien tasausten viiveen vaikutuksesta saattavat samanaikaisesti verotulot vähentyä ja valtionosuuksien tasausvähennys kasvaa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että harkinnanvarainen rahoitusavustus on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi, vaikka lain säännös ei nimenomaisesti rajoita avustuksen myöntämistä useina peräkkäisinä vuosina. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa harkinnanvaraisiin avustuksiin käytettävissä olevan määrärahan riittävyyttä vuonna 2003 ja tuo tarvittaessa eduskunnalle esitykset lisämäärärahoiksi avustusten maksamiseen.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa harkinnanvaraisiin avustuksiin käytettävissä olevan määrärahan riittävyyttä vuonna 2003 ja tuo tarvittaessa eduskunnalle esitykset lisämäärärahoiksi avustusten maksamiseen.

35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 742 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvonnan järjestämisestä annetun lain (443/1999) 6 §:ssä tarkoitettuihin edunvalvontapalvelun tuottajille maksettaviin korvauksiin.

Selvitysosa:Edunvalvontapalveluiden tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Korvaus maksetaan lähtökohtaisesti asukaslukupohjaista perustetta käyttäen, jolloin korvaus on 0,50 euroa/asukas, kuitenkin siten, että korvaus on vähintään 135 euroa ja enintään 201 euroa edunvalvontaa kohden.

80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain (658/1994) mukaisten korkotukien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla on varauduttu tehtyjen korkotukipäätösten mukaisiin menoihin.