Talousarvioesitys 2002

50. Lähialueyhteistyö

Selvitysosa:Luvun nimike on muutettu. Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivaliokunnan vuonna 2000 hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. Suomen lähialueyhteistyön keskeinen tavoite on poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukeminen lähialueilla. Pyrkimyksenä on edistää vakautta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten ympäristö- ja ydinturvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviämistä, pyritään lievittämään ja ehkäisemään. Yhteistyöllä pyritään myös edistämään kauppaa ja talouselämän etuja.

Lähialueyhteistyön pääkohdealueet ovat Euroopan unionin poliittisen linjauksen määrittelemällä pohjoisen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Kaliningradissa. Rahoitusta kohdennettaessa otetaan huomioon erityisesti EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet, Suomen kansalliset edut sekä kohdealueiden kokonaisvaltaiset tarpeet. Hankekohtaisesti tärkeistä poliittisista ja taloudellisista syistä voidaan rahoitusta ohjata myös muille KIE- ja IVY-maille sekä muillekin Venäjän alueille.

Suomen kahdenvälisen yhteistyön painopisteet Baltian maissa ovat EU-integraation edistäminen, ympäristön suojelun ja ydinturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden edistäminen. Suomen taloudellinen tuki Venäjälle keskitetään demokratian vakiinnuttamiseen ja oikeusvaltion kehittämiseen, hallinnon ja lainsäädännön uudistamisen sekä talousuudistuksen tukemiseen, ympäristö- ja ydinturvariskien vähentämiseen sekä turvallisuuden edistämiseen. Kansalaisjärjestötoiminnan tukemiseen demokratiaa ja tasa-arvoa vakiinnuttavana instrumenttina tullaan kiinnittämään huomiota.

Monenkeskisessä yhteistyössä pääpaino on osallistumisessa yhteisrahoitushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamissa infrastruktuurihankkeissa erityisesti ympäristö-, energia-, ydinturva- ja liikennesektoreilla. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyhteistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Suomen tavoitteena on ohjata monenkeskiseen yhteistyöhön noin puolet lähialuevaroista. Tavoitteena ovat laajemmat, monivuotiset ja tarvittaessa monisektoriset ohjelmat.

Suomi osallistuu EU-jäsenmaksuosuudestaan EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettavien Phare- ja Tacis-ohjelmien rahoitukseen. Raja-alueyhteistyöhön sekä Tacis- ja Interreg-ohjelmien yhteensovittamiseen ja yhteisrahoitukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suomen etujen mukaista on edistää ja rohkaista suomalaisia toteuttajia osallistumaan Phare- ja Tacis-hankkeisiin kaikissa näiden ohjelmien kohdemaissa.

Suomenlahden tilan parantamiseksi osallistutaan Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon loppuunsaattamiseen. Kansainvälisen ilmastosopimuksen toimeenpanoa edistävien ns. Kioton mekanismien kokeiluvaihetta Suomen lähialueilla (yhteistoteutushankkeet -joint implementation) jatketaan tähän tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Lähialueyhteistyötä pidetään siirtymäajan toimintana, joka lakkaa aikanaan. Nykymuotoinen yhteistyö Baltian maiden kanssa jatkuu vähitellen supistuen, kunnes maat liittyvät EU:n jäseniksi. Tämän jälkeen yhteistyömuodot harkitaan uudelleen tarpeen mukaan. Venäjän osalta Suomen tulee varautua jatkamaan taloudellista yhteistyötä vielä useiden vuosien ajan.

Suomi on vuoden 2001 loppuun mennessä sitoutunut toimintaohjelmansa puitteissa Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edistämiseen yhteensä noin 1 013 milj. eurolla, josta valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on noin 554 milj. euroa.

Vuodesta 1997 lähialueyhteistyömäärärahat on pääosin keskitetty ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Sektoriministeriöiden vastuulla ovat normaalit kansainväliseen yhteistyöhön käytettävät hallintomenot, virkamiesvaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä pienimuotoiset seminaari- ja koulutushankkeet.

Vuonna 2002 ehdotetaan momentille 24.50.66 Lähialueyhteistyö 21 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia.

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 35 320 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yhteydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan maiden kehitystä tukevien investointi-, teknisen avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen sekä kahdenvälisten hankkeiden suunnitteluun ja toteutuksen rahoittamiseen Venäjän federaatiossa ja Baltian maissa. Määrärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukaisiin ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden kannalta tärkeisiin hankkeisiin sekä Suomelle ulko- ja kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin myös niissä KIE- ja IVY-maissa, jotka eivät kuulu Suomen kahdenvälisen avun varsinaisiin painopistealueisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä kohdemaissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin.

Vuoden 2002 aikana saa tehdä Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden avustamista koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2002 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 21 000 000 euron arvosta.

Selvitysosa:

Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 364 000 euroa Pietarin lounaisen puhdistamon loppuunsaattamiseen. Suomi osallistuu ko. hankkeeseen 10,091 milj. eurolla (vuonna 2002 3,364 milj. euroa, vuonna 2003 3,364 milj. euroa ja vuonna 2004 3,364 milj. euroa).

Suomen rajoitettujen resurssien takia voi olla tarkoituksenmukaista pyrkiä yhteisrahoitushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa, jotka suunnittelevat maissa useampivuotisia luotto- ja kehityshankkeita. Tämä voi toteutua teknisen avun ja investointien yhteisrahoituksena (cofinancing) ja rinnakkaisrahoituksena (parallel financing). Pääosa määrärahasta arvioidaan käytettävän osallistumiseen kansainvälisten rahoituslaitosten hankkeisiin ja muuhun monenkeskiseen yhteistyöhön. Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus käyttää pääosa suomalaisen teknologian käytön edistämiseen pohjoisen ulottuvuuden alueen ympäristöinvestoinneissa, energia-, ydinturva-, liikenne- sekä muissa infrastruktuurihankkeissa.

Venäjä

Kahdenvälisessä toiminnassa prioriteettisektoreina tulevat olemaan ympäristö, energia, ydinturva, metsä- ja liikennesektorit, maaseudun ja elintarvikehuollon kehittäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen.

Baltia

Suomen kahdenvälinen apu koordinoidaan EU:n rahoitusohjelmien kanssa ja suunnataan tukemaan Baltian maiden integraatiota. Ympäristöhankkeita yhteistyössä EU-ohjelmien ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa jatketaan asteittain supistaen.

Täydentävän esityksen (HE 206/2001 vp) selvitysosa:Lisäys 841 000 euroa talousarvioesityksen 34 479 000 euroon nähden aiheutuu Suomen maksuosuudesta Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastolle vuoden 2001 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyneen 6 728 000 euron valtuuden johdosta.