Talousarvioesitys 2002

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

Selvitysosa:Arpajaislain (491/1965) nojalla annetun raha-automaattiasetuksen (676/1967) mukaan on julkisoikeudellisella Raha-automaattiyhdistyksellä yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan varojen hankkimiseksi terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan ja hankkeisiin. Raha-automaattiyhdistys käsittelee avustushakemukset, laatii avustusten jakoehdotuksen ja hallinnoi avustusten maksatusta ja käytön valvontaa raha-automaattiasetuksen ja valtioneuvoston päätöksen (929/1998) mukaisesti. Avustukset myöntää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin vuonna 2001 avustuksia 254,5 milj. euroa yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kun lisäksi erityislakien nojalla osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 57,72 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 32,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 2,0 milj. euroa eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen, oli Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 346,8 milj. euroa. Vuoden 2000 tuottoa jäi myöhemmin käytettäväksi 37,2 milj. euroa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2002 yhteensä 357,3 milj. euroa. Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 259,5 milj. euroa momentilta 33.92.50. Lisäksi osoitetaan Valtiokonttorin käyttöön 59,7 milj. euroa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, 35,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 2,45 milj. euroa eräiden sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen. Vuoden 2001 tuottoa jäisi myöhemmin käytettäväksi 62 milj. euroa.

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 279 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiasetuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen näkövammaisten kirjaston käyttöön tarkoitettujen toimitilojen perustamiskustannuksiin.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti sopinut Raha-automaattiyhdistyksen kanssa seuraavista tulostavoitteista avustustoiminnalle yleisesti ja tulosalueittain vuodelle 2002:

Avustuksia suunnataan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien tukeen, palveluihin ja omaehtoisen aktiivisuuden edistämiseen. Keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, pitkäaikainen työttömyys, päihde- tai mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet kasaantuvat. Kohderyhmiin kuuluvat myös paljon apua ja tukea tarvitsevat ikääntyvät kansalaiset. Lasten ja nuorten elinoloihin ja turvallisuuteen sekä perheiden selviytymisen edistämiseen kiinnitetään lisääntyvää huomiota.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa tukemalla edistetään tuen ja palvelujen saatavuuden turvaamista ja toimintamallien kehittämistä sellaisiksi, että ne entistä paremmin vastaavat moniongelmaisten kansalaisten ja perheiden tarpeisiin, auttavat estämään tai katkaisemaan syrjäytymiseen johtavien ongelmien kasaantumisen ja luovat edellytyksiä perheiden itsenäiselle selviytymiselle ja elämänhallinnalle. Avustuksilla tuetaan ja varmistetaan maan eri osissa sosiaali- ja terveystyön kehittämistoiminnan, palveluiden ja paikallisen ja alueellisen koordinoinnin ja erityisosaamisen tehostamiseen tähtääviä kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Avustuksia suunnataan myös terveyttä edistävään toimintaan, työ- ja toimintakyvyn edistämiseen sekä toimintoihin, joilla luodaan edellytyksiä huono-osaisuuden havaitsemiselle, syrjäytymisen ehkäisyyn ja jo passivoituneiden kansalaisten ja perheiden saamiselle palvelujen ja tukijärjestelmien piiriin.

Yleisten arvioiden mukaan yksityinen yrityspohjainen palvelutuotanto lisääntyy lähivuosina merkittävästi varsinkin niissä asiakassegmenteissä, joissa palveluita voidaan helpommin tuotteistaa yksityiseen tuotantoon ja markkinointiin sopiviksi. Yksityisen tuotannon lisääntyminen ja sen aiheuttama kilpailutilanteen kehittyminen otetaan huomioon avustuksia myönnettäessä.

Järjestötoiminta

Avustuksilla turvataan järjestötoiminnan keskeiset toimintaedellytykset ja edunvalvonnan, asiantuntijuuden ja muun vaikuttamistoiminnan kehittäminen. Alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämistä edistetään, samoin järjestöjen yhteistoiminnan lisäämistä. Avustuksia lisätään erityisesti syrjäytymisen sekä suurten kansansairauksien kuten sydän ja verisuonitautien, syöpäsairauksien, diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, neurologisten sairauksien, mielenterveysongelmien ja päihteiden väärinkäytön ehkäisyyn liittyviin toimintoihin ja projekteihin.

Palvelu- ja tukiasuminen

Vanhusten palveluasuntojen lisärakentamista tuetaan nykyisellä tasolla, jolloin käytettävissä olevien vanhusväestöennusteiden mukaan palveluasuntojen tarve voidaan tyydyttää. Jo rahoitettujen kohteiden peruskorjauksia tuetaan, mutta myös palveluasumisen uusien ratkaisujen kehittämistä edistetään lisäavustuksin. Alueelliset ja kuntakohtaiset sekä yksityiseen tarjontaan liittyvät seikat otetaan avustuksia kohdennettaessa huomioon. Palveluasuntoja lisätään myös paljon apua tarvitseville vammaisille, mielenterveysongelmaisille ja päihdeongelmaisille. Tukiasumisessa keskeisimmät kohderyhmät ovat päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja itsenäistymisvaiheessa olevat nuoret. Tukiasuntojen hankinnan lisäksi avustetaan erityisesti asumisen tukemiseen liittyviä uusien toimintamallien kehittämishankkeita.

Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen

Palvelurakennemuutoksen myötä hoidon vastuuta on siirtynyt pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja vanhusten omaisille ja lähiyhteisöille. Avustuksia kohdennetaan hoitavan omaisen tai perheen tukemiseen sekä runsaasti apua tarvitsevien perheiden ja vanhusten tukimuotojen kehittämiseen. Itsenäistä asumista tukevassa toiminnassa painotetaan järjestöjen erityisosaamista. Järjestöjen toiminnassa kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen liittyy usein läheisesti tukihenkilö- ja vapaaehtoistoimintaan, jonka organisointi, koordinointi ja työnohjaus ovat kansalaisjärjestöjen perinteisiä tehtäviä. Vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu.

Kriisipalvelut

Kriisipalveluilla reagoidaan nopeasti akuutteihin ongelmatilanteisiin, jotka voivat liittyä perhekriiseihin, päihteiden liikakäyttöön, mielenterveyshäiriöihin, äkillisiin sairastumisiin, onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi joutumiseen, väkivaltaan tai sen uhkaan, prostituutioon jne. Palvelujen helpon saatavuuden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi edistetään järjestöjen ja kuntien yhteistoimintaa ja monipuolisten palveluverkostojen kehittämistä paikallistasolla. Kriisipalvelujen kehittämisessä painotetaan sosiaali- ja terveystyön hallinnolliset rajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön lisäämistä.

Kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta

Kuntoutuksessa painotetaan väliinputoajaryhmien palvelujen turvaamisen lisäksi avokuntoutuksen ja aiempaa kokonaisvaltaisempien kuntoutusmallien kehittämistä. Avustuksia suunnataan ikääntyvän väestön, mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten, moniongelmaisten perheiden sekä pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena toimintakykyään menettäneiden toimintakykyä edistävien toimintamuotojen ja vaihtoehtoisten työllistymismuotojen kehittämiseen. Kurssi-, leiri- ja lomatoimintaa kehitetään entistä tavoitteellisempaan ja perheiden elämänhallintaa lisäävään suuntaan.

Päiväkeskus- ja työtoiminnat

Toiminnat ovat merkittävä osa vajaakuntoisten avopalvelujen verkostoa ja pitkäaikaisen työttömyyden myötä niiden merkitys on korostunut. Avustuksia lisätään mielenterveys- ja päihdeongelmaisten sekä muiden vajaakuntoisten työllistymishankkeisiin, työtoimintoihin ja toimintakeskuksiin, nuorten työpajoihin ja toimintakeskuksiin sekä vanhusten päivätoimintapaikkoihin.

Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä sekä päivä- ja työtoimintojen niveltymistä asumiseen liittyviin tukipalveluihin sekä muihin paikkakunnan palveluihin tehostetaan riittävän kattavan ja yhtenäisen palvelu- ja tukiverkostokokonaisuuden aikaansaamiseksi.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2002 yhteensä 357,3 milj. euroa (2 124 milj. mk). Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 259,5 milj. euroa (1 542 milj. mk) ja lisäksi sotainvalidien asumis- ja kuntoutumispalveluiden ylläpitämiseen ja veteraanien kuntoutukseen ym. käytettäisiin vajaat 100 milj. euroa. Avustuksina jaettava määräraha nousisi tähän vuoteen verrattuna vain 2 prosenttia.

Tuotosta on viime vuosina vuosittain siirtynyt myöhemmin jaettavaksi vaihteleva määrä, keskimäärin 100 milj. markkaa, mutta vuoden 2000 tuottoa jäi myöhemmin käytettäväksi n. 220 milj. mk ja kuluvan vuoden tuottoa jäisi hallituksen esityksen mukaan myöhemmin käytettäväksi 62 milj. euroa (369 milj. mk). Hakemusten määrä sekä myönnettyjen kohteiden määrä ovat kasvaneet tasaisesti jo useita vuosia.

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla on keskeinen merkitys kehitettäessä sosiaalityön uusia toimintamalleja, järjestettäessä terveyttä edistävää toimintaa sekä turvattaessa palvelujen saatavuutta maan eri alueilla. Järjestökenttä täydentää merkittävästi julkisen sektorin palveluita ja tukee sosiaalityölle ja terveyden edistämiselle asetettuja tavoitteita. On siksi tärkeää, että Raha-automaattiyhdistyksen monopoliasema säilyy myös tulevaisuudessa. Valiokunta katsoo, että Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin harjoitetun toiminnan tukeminen on tarpeen talousarvioesityksessä ehdotettua laajemmin. Valiokunta korostaa mm. päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen kehittämistarvetta. Valiokunta ehdottaa, että avustuksina myönnettävää määrärahaa korotetaan 20 milj. eurolla. Tarkoituksena ei ole muuttaa Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa koskevaa arviota, vaan tulouttaa siitä talousarvioon 20 milj. euroa ehdotettua enemmän.

55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 59 707 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Sotainvalidien laitosten perustamiskustannukset sekä niistä vuonna 2002 aiheutuvat lainojen lyhennykset ja korot rahoitetaan ylläpitäjäyhteisöjen pääsääntöisesti 10 prosentin omavastuuta lukuun ottamatta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla.

Sotainvalidien laitosten hoitopaikkoja arvioidaan olevan yhteensä 1 600 ja sotainvalidien ja heidän aviopuolisoiden kesken jaettuja hoitopäiviä yhteensä 441 000. Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään laitosten hoitopäivä- ja hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huolehtimaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista. Korvaus käyttökustannuksiin suoritetaan hoitopäivä- ja hoitokäyntikertahinnoista tehtävän sopimuksen perusteella.

58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kuntoutusta järjestetään laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti samoissa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa kuin veteraanikuntoutustakin. Kuntoutuksen laatu ja kustannukset ovat samaa tasoa veteraanikuntoutuksen kanssa. Kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 2 000 henkilöä vuonna 2002. Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään laitosten hoito- ja hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huolehtimaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista.

59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 35 628 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalisäys kohdennetaan avokuntoutukseen. Määräraha vähentää vastaavasti määrärahan tarvetta momentilta 33.22.59.