Talousarvioesitys 2002
50. Kansainvälistymispolitiikka
Valtion omistamat Nord Info GmbH Nordeuropa Marketing -nimisen yhtiön sekä Finnova Scandinavia Ab -nimisen yhtiön osakkeet saadaan myydä.
Selvitysosa:Nord Info GmbH Nordeuropa perustettiin kesäkuussa 1993 ja sen DEM 140 000 suuruisen osuuspääoman merkitsi kokonaan Suomen valtio. Yhtiö on huolehtinut pääosasta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) Saksassa tapahtuvasta maksullisesta palvelutoiminnasta, koska Saksassa vieras valtio ei saa harjoittaa liiketoimintaa. Yhtiön merkittävimpiä liiketoimintoja ovat olleet MEK:n Saksan toimiston yleisöpalvelutehtävät. Yhtiön jatkaminen valtion omistuksessa ei ole enää perusteltua, koska toiminta on kesästä 2000 lukien kuulunut keskitetylle call centerille ja MEK:n Saksan toimistokin voi harjoittaa pienimuotoista maksullista palvelua.
Finnova Scandinavia Ab perustettiin syksyllä 1995. Sen osakepääoma on SEK 100 000 ja sen alun perin perusti Nord Info GmbH. Suomen valtio osti Finnovan osakkeet vuonna 1997 tytäryhtiöltään Nord Infolta. Finnovan pääasiallinen tehtävä on ollut huolehtia MEKin Tukholman toimiston yleisöpalvelutehtävistä. Lisäksi yhtiö on toteuttanut vähäisen määrän erilaisia Ruotsista Suomeen suuntautuvaa matkailua edistäviä projekteja. Valtion omistukselle ei enää ole perusteita, koska yleisöpalvelutehtävät ovat Ruotsissakin siirtyneet call centerille.
Kansainvälistymispolitiikan lähtökohtana on lisätä työllisyyttä ja taloudellista kasvua vientiä edistämällä. Kansainvälistymispolitiikalla luodaan kasvukykyisille teollisille sekä matkailu- ja muille palveluyrityksille hyvät edellytykset vientiin ja maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tarkoituksena on lisätä pk-yritysten onnistumismahdollisuuksia ulkomaantoimissa ja markkinoinnissa nopeuttamalla markkinoille pääsyä ja madaltamalla viennin aloituskynnystä.
Toimialakohtaiset kansainvälistymishankkeet ovat osoittautuneet tehokkaaksi toimintamalliksi verkottuneen toimintatavan lisäämisessä. Kansainvälistymistuella avustetaan valtakunnallisesti koottujen yritysryhmien kansainvälistymishankkeita uusilla tai kaukaisilla markkina-alueilla. Yhteisesti toteutettuihin kansainvälistymishankkeisiin osallistuu aiempaa enemmän vientiään aloittavia pk-yrityksiä. Aloittavien vientiyritysten osallistumisen hyödyt moninkertaistuvat niiden saadessa konkreettista tukea ja ohjausta vakiintuneemmilta vientiyrityksiltä.
Taloudellisen kasvun ja työllisyyden paranemista voidaan tehokkaasti tukea panostamalla nopeasti kehittyville kasvualoille, joita ovat hyvinvointiteknologian ja bioteknologian toimialat sekä muut korkean teknologian ja informaatioteknologian toimialat. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon myös Puu-Eurooppa -hankkeen monien toimialojen menekinedistämishankkeet.
Matkailuyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan matkailualan uusien elinkeinopoliittisten linjausten mukaisesti. Linjaukset on laadittu yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja matkailuelinkeinon kanssa. Matkailun edistämiskeskus vastaa Suomeen suuntautuvan matkailun käytännön edistämistyöstä ja tukee matkailupalvelujen kehittämistä Suomessa yhteistyössä matkailuyritysten ja järjestöjen sekä matkailun viranomaisten kanssa.
Kansainvälistymispolitiikan sisältöä ja julkisesti rahoitettujen palvelujen rakennetta on selvitetty viennin ja kansainvälistymisen edistämistä koskevassa toimikunnassa. Toimikunnan suositukset pyritään soveltuvin osin ottamaan huomioon kansainvälistymispolitiikan kehittämisessä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut kansainvälistymispolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:
- Verkottumista edistävien yhteishankkeiden ja vientirenkaiden osuus toimialoittaisen tuen käytöstä kasvaa.
- Kasvukykyisten ja teknologiaintensiivisten toimialojen osuus tuen käytöstä kasvaa ja viennin rakenne monipuolistuu.
- Kansainvälistymispolitiikkaa toteuttava organisaatio on toimiva.
- Tukien vaikuttavuutta voidaan aiempaa selkeämmin arvioida.
- Ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja Finpro ry:n kansainvälistymistuen käyttöä ohjaava säädöstö on yhdenmukaistettu.
Ministeriön kansainvälistymispolitiikalle asetettavia tulostavoitteita toteuttavat ministeriön ohella Matkailun edistämiskeskus sekä ulkomaankauppaa edistävät järjestöt.
Kansainvälistymispolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 euroa): |
||||
---|---|---|---|---|
v. 2000 | v. 2001 | v. 2002 | ||
tilinpäätös | varsinainen talousarvio | esitys | ||
21. | Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 15 837 | 15 879 | 16 081 |
40. | Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha) | 20 127 | 17 660 | 17 500 |
41. | Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry:lle (kiinteä määräraha) | 24 741 | 24 219 | 23 546 |
Yhteensä | 60 706 | 57 758 | 57 127 |
21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 081 000 euroa.
Matkailun edistämiskeskuksessa johtajan virka (A29) muutetaan ylijohtajan viraksi (A30).
Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) tekee Suomea tunnetuksi, kehittää ja markkinoi Suomen matkailupalveluja ulkomailla, vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä sekä edistää kotimaanmatkailua. MEK pyrkii mahdollisimman laajapohjaiseen työskentelyyn, jossa keskeistä on olemassa olevien tutkimusaineistojen hyödyntäminen, uusien tutkimustarpeiden toteuttaminen, tiivis keskustelu- ja yhteistyö suomalaisen matkailuelinkeinon ja matkailuviranomaisten kanssa, tavoiteasetannan jatkuva täsmentäminen ja toiminnan mittaamismenettelyjen parantaminen. MEK suuntaa toimintaansa erityisesti niille kohdemarkkinoille, joilla ulkomaisten matkailijamäärien ja matkailutulon kasvupotentiaali on suuri.
Matkailuelinkeinon panostusosuuden MEK:n kampanjoissa arvioidaan vuonna 2002 olevan 7,7 milj. euroa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:
- Asiakastyytyväisyys ja ulkoinen kuva ovat korkealla tasolla.
- Ulkopuolinen rahoitus MEK:n kampanjoissa on 10 milj. euroa.
Matkailun kokonaiskehitystä kuvaavat tavoitteet, joihin MEKin toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus:
- Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset kasvavat 7 %.
- Ulkomaisesta matkailusta saatavat tulot kasvavat 5,5 %.
- Matkailusta kansantaloudelle saatava tulo on 6,91 mrd. euroa.
- Markkinaosuus ulkomaisissa yöpymisissä verrattuna muihin Pohjoismaihin on 14,2 %.
Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 28 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
Bruttomenot1) | 19 806 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 2 514 000 |
Kampanjamenot | 1 180 000 |
Muut toimintamenot | 16 112 000 |
Bruttotulot1) | 3 725 000 |
Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet | 2 523 000 |
Kampanjatulot | 1 180 000 |
Muut tulot | 22 000 |
Nettomenot | 16 081 000 |
---|
1) Bruttomenot ja -tulot sisältävät maksullisen toiminnan tulojen ja menojen lisäksi hyvityksenä momentille kirjattavat kampanjatoiminnan tulot sekä niitä vastaavat menot.
2002 talousarvio | 16 081 000 |
2001 talousarvio | 15 878 790 |
2001 lisätalousarvio | 124 291 |
2000 tilinpäätös | 15 837 484 |
40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yritysryhmien toteuttamiin kansainvälistymishankkeisiin, joihin voivat osallistua eri toimialojen teollista tuotantoa harjoittavat yritykset sekä palvelualojen yritykset. Kansainvälistymishankkeiden toteuttajia voivat yritysten lisäksi olla ulkomaankauppaa edistävät järjestöt sekä muut yhdistykset ja yhteisöt. Määrärahaa saa käyttää myös Puu-Eurooppa -hankkeessa toteutettaviin yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaista markkinointia tukeviin hankkeisiin, joihin osallistuu yrityksiä. Avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti.
Avustusta voidaan myöntää korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos tapahtuman hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.
Uusia avustuksia saa vuonna 2002 myöntää 17 492 000 euroa.
Selvitysosa:Toimialakohtaisella kansainvälistymistuella lisätään yritysten verkottumista ohjaamalla yrityksiä osallistumaan yhteishankkeisiin tai vientirenkaisiin. Myönnettävällä avustuksella lisätään kasvualoilla toimivien yritysten kansainvälistymistä sekä julkisin tuotekehityspanostuksin aikaansaatujen tuotteiden kaupallistamista ja ulkomaan markkinointia. Tuella avustetaan erityisesti riskialttiissa viennin käynnistysvaiheessa olevia pk-yrityksiä. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon viennin laajentuminen ja monipuolistuminen. Tuen vaikuttavuutta seurataan arvioimalla viennin kehitystä ja kasvunäkymiä eri toimialoilla.
Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): | ||||
---|---|---|---|---|
2002 | 2003 | 2004 | 2005 | |
Ennen vuotta 2002 tehdyt sitoumukset | 10,4 | 5,6 | 3,0 | 1,5 |
Vuoden 2002 sitoumukset | 7,1 | 5,1 | 3,4 | 1,9 |
Yhteensä | 17,5 | 10,7 | 6,4 | 3,4 |
Vuonna 2002 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 16,6 milj. euroa.
2002 talousarvio | 17 500 000 |
2001 talousarvio | 17 659 732 |
2000 tilinpäätös | 20 127 427 |
41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry:lle (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 23 546 000 euroa.
Momentin määrärahaa saa käyttää ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen tarjoaman neuvonnan ja muiden asiantuntijapalveluiden tuottamiseen valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää korkeammin prosenttiosuuksin tavanomaista riskialttiimpaan osaan ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen toiminnoista.
Selvitysosa:Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt ja Finpro ry toteuttavat ministeriön kansainvälistymispolitiikan tavoitteita tarjoamalla pk-yrityksille neuvonta- ja asiantuntijapalveluita kansainvälisessä kilpailutilanteessa toimimiseen. Tuen käytön painopisteenä ovat lisäksi järjestöjen oman palvelutarjonnan sisällön kehittämishankkeet. Kehittämishankkeissa etusijalle asetetaan uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät parannukset. Toimintojen kehittämisessä huomioidaan soveltuvin osin viennin ja kansainvälistymisen edistämistä selvittäneen toimikunnan suositukset palveluiden järjestämisestä. Finpro ry:n valtionavustuksen osuus on 75 %. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa vuosittain kunkin järjestön toiminnan tulostavoitteet ja seuraa säännöllisesti tulostavoitteiden toteutumista.
Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: |
€ |
---|---|
Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra | 2 187 000 |
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari | 400 000 |
Suomalais-venäläinen kauppakamari | 403 000 |
Tietotekniikan kehittämiskeskus Tieke | 142 000 |
Osuuskunta Viexpo | 240 000 |
Hankeneuvontapalvelut | 756 000 |
Helsinki - Finland Congress Bureau | 218 000 |
Finpro ry | 19 200 000 |
Yhteensä | 23 546 000 |
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut tälle tehtäväalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:
- Neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden tehokas hyödyntäminen parantaa kansainvälistyvien yritysten toimintaedellytyksiä kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla.
- Neuvontapalvelut suunnataan pääsääntöisesti pienten ja keskisuurten kasvukykyisten yritysten käyttöön.
- Järjestöjen palvelutarjontaa uudistetaan uuden teknologian vaatimusten mukaiseksi.
- Soveltuvin osin otetaan huomioon organisatorisissa uudistuksissa viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimikunnan suositukset.
- Järjestöjen yleisavustuksen käyttöä ohjaava säädöspohja uudistetaan.
2002 talousarvio | 23 546 000 |
2001 talousarvio | 24 219 061 |
2000 tilinpäätös | 24 741 257 |