Talousarvioesitys 2002

20. Teknologiapolitiikka

Selvitysosa:Teknologiapolitiikan päämääränä on kehittää innovaatioympäristöä siten, että elinkeinotoiminnan kilpailukyky paranee ja edellytykset uuden liiketoiminnan syntymiselle ovat hyvät. Ministeriö yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ennakoi ja analysoi teknologian kehitysmahdollisuuksia, kehittää teknologiapolitiikan välineitä elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä toteuttaa teknologiapolitiikan toimenpiteitä.

Teknologiapolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja kehitysrahoituksen riittävyys, innovaatioympäristön sisäinen tehokkuus ja verkottuminen, kilpailukykyä tukeva kansainvälinen yhteistyö sekä toimiva tekninen infrastruktuuri ja turvallisuusjärjestelmä sekä laatupolitiikka.

Menestyminen globaaleilla markkinoilla edellyttää niin teknologisen kuin liikkeenjohdollisen osaamisen kehittämistä sekä laajaa ja jatkuvaa hyödyntämistä. Teknologiapoliittiset toimenpiteet kohdistetaan keskeisesti osaamisintensiivisille aloille. Tietämys on keskeinen elementti myös kehitettäessä perinteisen teollisuuden ja palvelujen kilpailukykyä.

Innovaatioympäristön toimivuuteen ja teknologiapanostuksesta saatavan hyödyn arviointiin kiinnitetään jatkossa yhä enemmän huomiota. Entistä syvällisempää tietoa on saatava siitä, millä tavoin tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k-toiminta) vaikuttaa kokonaisuudessaan innovaatioiden syntymiseen ja hyödyntämiseen. Arvioinneilla pyritään löytämään keinoja, joilla toimia voidaan tehostaa ja sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin. Uudet tietoon ja osaamiseen perustuvat työpaikat edellyttävät yhä parempaa osaamista ja korkeampaa koulutustasoa. Tietoon ja osaamiseen perustuvassa taloudessa korostuvat verkottuminen ja nopea reagointikyky, mikä edellyttää uudenlaista ajattelua, toimintatapoja ja otetta kehittämistyöhön.

Momentille 32.10.24 on lisäksi varattu määräraha teknologia-, turvallisuus- ja laatupoliittisiin selvityksiin, teknologian elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vuorovaikutuksia tutkivaan ohjelmaan sekä innovaatioympäristön toimivuuden ja vaikutusten arviointiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Määrätietoinen ja pitkäjänteinen teknologiapolitiikka tukee innovaatioympäristön kehittymistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
• Julkinen t&k-panostus on riittävä varmistamaan elinkeinotoiminnan ja muun yhteiskunnan tarvitseman teknologisen perustietämyksen.
• T&k-panostuksen laadusta, tuloksista, hyödynnettävyydestä ja vaikuttavuudesta saadaan tutkittua ja analysoitua tietoa.
• Tutkimustulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi kiinnitetään erityistä huomiota teknologian siirtoon ja alkavan yritystoiminnan pullonkauloihin.
• Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa etsitään keinoja, joilla voidaan edistää teknologian ja osaamisen hyödyntämistä eri puolilla Suomea.
• Uuden talouden rinnalla aktivoidaan myös perinteisiä aloja hyödyntämään uutta tietoa ja osaamista.
• Kansainvälinen yhteistyö edistää kansallisten teknologiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja myös EU:n teknologiapolitiikan toteuttamista. Yhteistyötä maailman johtavien teknologiamaiden kanssa vahvistetaan konkreettisilla yhteistyöhankkeilla.
• Tekninen turvallisuus ja laatupolitiikka parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Teknisen infrastruktuurin sekä turvallisuus- ja luotettavuusjärjestelmän rakennetta ja lainsäädäntöä uudistetaan.

Ministeriön teknologiapolitiikalle asetettavia tulostavoitteita toteuttavat ministeriön ohella seuraavat hallinnonalan yksiköt ja sopimusyhteisöt: Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus, Turvatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä alan yhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ja Suomen Laatuyhdistys. Toimia suunnataan ja parannetaan kehittämällä laitosten johtamista ja tulosohjausta, teettämällä kansainvälisiä arviointeja sekä tehostamalla teknologian tutkimusta ja ennakointia.

21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 37 850 000 euroa.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana arvona on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Raaka-ainehuollon alueella varmistetaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö sekä minimoidaan ympäristöhaitat.
• Tutkimuskeskuksen malminetsintä suunnataan strategisten painotusten mukaisesti perusmetallien, kullan ja platinaryhmän metallien etsintään sekä teollisuusmineraaleihin. Tutkimuskeskus keskittyy ensi vaiheen malminetsintään, jolla on tutkimukseen ja mallintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. Maankamaran raaka-ainevarojen etsinnässä hyödynnetään uusia yhteistyömalleja.
• Maankäyttö- ja ympäristökysymyksiin liittyvän geologisen kartoituksen ja tutkimuksen osuutta vahvistetaan. Ympäristösektorilla tutkimuskeskus etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden ympäristöongelmiin kestävän kehityksen periaatteen pohjalta. Tutkimuskeskuksen roolia maankamaraan liittyvien ympäristökysymysten puolueettomana asiantuntijana vahvistetaan.
• Tiedonhallinnassa tavoitteena on tutkimuskeskuksen tietoaineistojen järjestäminen numeerisiin geologisen paikkatiedon varastoihin. Päivitetyt tiedot välitetään tietoverkon kautta digitaalisina tuotteina palveluja käyttäville sidosryhmille.
• Monivuotista laatujärjestelmän käyttöönottohanketta jatketaan. Yhtenäisellä laatupolitiikalla varmistetaan toiminnan korkeatasoisuus ja palvelukyky.
• Maksullista toimintaa ja yhteisrahoitteisista hankkeista saatavan muun toiminnan tulorahoituksen osuutta lisätään.
• Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite vuodelle 2002 on 425 000 euroa, joka on 7 % tuotoista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 253 000 euroa siirtona momentille 32.20.70.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 176 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

¹⁾ Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.

22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 095 000 euroa.

Selvitysosa:Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tehtävänä on luomalla ja soveltamalla teknologiaa lisätä aktiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia.

VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kilpailukykyisempien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaampien, turvallisempien ja ympäristöystävällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen sekä yritysten tietopohjan ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen. VTT:n tuotosten kautta syntyy myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnonvarojen käytön, energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen sekä koulutukseen, yritysten kasvuun ja työllisyyteen.

VTT toteuttaa kansallisia teknologiapoliittisia toimia kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vahvistetaan teknologialähtöisissä strategisissa tutkimushankkeissa ja sitä hyödynnetään uusien käytännön sovellusten kehittämisessä. VTT:n osaamista kehitetään myös siten, että entistä paremmin hallitaan elinkeinoelämän vaatimuksia yhdistää muita tieteitä ja johtamista teknologiaan. Osaamisen korkea taso varmistetaan kansainvälisillä arvioinneilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä.
• Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti uusiin teknologioihin ja kohdistetaan suhteellisesti eniten tutkimusintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan sekä biotekniikan toimialoille. Budjettirahoitusta käytetään myös perinteisten teollisuudenalojen t&k-toiminnan kilpailukykyä ja uusiutumista kannustaviin hankkeisiin. Resursseja lisätään erityisesti haasteellisiin teknologiateemoihin. Vuonna 2002 käynnistetään teemat tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologiat, älykkäät tuotteet ja järjestelmät, puhdas maailma sekä turvallisuus ja käyttövarmuus.
• Energiatutkimuksessa painoalueita ovat uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti bioenergian käytön edistäminen, energiansäästö, energian ympäristövaikutukset sekä energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät ilmastoasiat.
• Kansainvälistä toimintaa vahvistetaan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja teknologiatarpeiden mukaisesti. Yhteistyötä lisätään erityisesti johtavien teknologiamaiden, USA:n ja Japanin, kanssa. Kansainvälistä verkottumista tehostetaan ja teknologian siirtoa ja tutkijoiden liikkuvuutta lisätään. Toimenpiteiden seurauksena ulkomaiset tuotot nousevat noin 15 % ja ovat vähintään 27 milj. euroa.
• Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yritysten ja yhteiskunnan muihin tarpeisiin lisätään. Viestintää VTT:n osaamisesta, teknologian mahdollisuuksista sekä tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista tehostetaan. Tavoitteena on lisätä palveluja myös palvelusektorille. Yksityiseltä sektorilta saatuja tuottoja lisätään vähintään 7 %.
• EU-tutkimushankkeista saatavan tiedon hyödyntäminen varmistetaan siten, että kotimaisen yrityksen tai muun hyödyntäjän on oltava mukana vähintään puolessa hankkeista.
• VTT edistää aluekehitystä aktiivisella palvelutarjonnalla ja yhteistyöllä alueella toimivien yritysten, ammattikorkeakoulujen, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. VTT lisää alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömuotoja, jotka tehostavat palvelutarjontaa myös pk-yrityksille.
• Toimintamenoista noin 70 % katetaan maksullisesta toiminnasta ja yhteisrahoitteisesta sopimustutkimuksesta saatavilla tuloilla.
• Maksullisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vähintään 40 %. Maksullinen toiminta pidetään jatkuvasti kannattavana. Mahdollisella ylijäämällä vahvistetaan tutkimusvalmiuksia.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 470 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

¹⁾ Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.

23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 408 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnan luonteisiin hankkeisiin saatava talousarvion ulkopuolinen rahoitus.

Selvitysosa:Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja laitteistoihin, painelaitteisiin, terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, ce-merkkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvää turvallisuutta, mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti korkeaa turvallisuustasoa ja samalla edistää elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Tuotteiden ja laitosten turvallisuus- ja luotettavuustaso säilyy korkeana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vähentää vaatimustenmukaisuutta koskevia vakavia puutteita ja onnettomuustapausten vakavuutta ja määriä.
• Elinkeinoelämän edellytykset ja kansalaisten mahdollisuudet tunnistaa, hallita ja ennaltaehkäistä turvallisuus- ja luotettavuusriskejä parantuvat. Kansalaisten turvallisuusmyönteisyys sekä laitteiden, laitteistojen ja laitosten turvallinen käyttö ja kunnossapito lisääntyvät.
• Toimialan säännöstö on ajan tasalla, velvoitteet on suhteutettu oikein ja säädösten soveltamiskäytännöt ja -menettelyt ovat tarkoituksenmukaiset.
• Teknillisen turvallisuuden ja luotettavuuden edistämiseksi on kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 46 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 866 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää,  tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Toiminnan kehittämisessä edetään kansallisten mittanormaali- ja akkreditointitoiminnoille vahvistettujen strategisten linjausten mukaisesti.
• Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat vahvistettujen linjausten mukaisesti sekä julkishallinnon että markkinoiden tarpeita ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset.
• Keskuksen tiedot, osaaminen ja menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia ja vastaavat toimialan kansainvälisiä vaatimuksia ja sopimuksia.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 18 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 051 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin kurssivaihteluihin.

Selvitysosa:Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tekesin vaikuttavuus syntyy asiantuntemuksen ja teknologiarahoituksen kohdentamisesta sellaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin, joiden tuloksena syntyy merkittävää teknologista osaamista, kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluita ja joiden kautta suomalainen innovaatioympäristö vahvistuu.

Tavoitteiden saavuttamiseksi Tekes:

• Kohdistaa teknologiarahoitusta kokonaisvaikutuksiltaan parhaimpiin hankkeisiin.
• Suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kanssa laajoja kansallisia teknologiaohjelmia.
• Suunnittelee ja toteuttaa aktivointitoimia ja edistää uusien yritysten ja liiketoimintojen syntymistä ja kansainvälistymistä.
• Vaikuttaa yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden laatuun ja luonteeseen siten, että niiden haasteellisuus ja vaikuttavuus kasvavat, aikajänne pitenee sekä verkottuminen vahvistuu.
• Kehittää aktiivisesti uusia rakenteita sekä rahoitus- ja asiantuntijapalveluita yhteistyössä muiden julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa.
• Vaikuttaa kansainvälisen teknologiayhteistyön kehittymiseen ja vahvistaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kykyä hyödyntää yhteistyötä.

Tekes toimii kattavasti koko maassa siten, että kaikki rahoitusta hakevat ovat sijainnistaan riippumatta tasa-arvoisessa asemassa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut Teknologian kehittämiskeskukselle seuraavat pitkän aikavälin tulostavoitteet:

• Kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja tärkeissä klustereissa.
• Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä on aiempaa enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin.
• Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat nykyistä haasteellisempia ja pitkäjänteisempiä.
• Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja nämä tulokset kyetään hyödyntämään entistä nopeammin.
• Teknologiapolitiikka tukee alueiden omaehtoista kehittymistä.
• Teknologiapanostusten todellinen vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja viestimään siitä eri kohderyhmille.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Teknologian kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelut kohdistetaan siten, että ne aktivoivat ja kannustavat yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita toteuttamaan riskipitoisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, joiden taloudellinen potentiaali on korkea ja jotka
• • lisäävät useita teknologioita ja osaamista yhdistelevää lähestymistapaa tutkimus- ja kehittämishankkeissa,
  • edistävät asiantuntijoiden liikkuvuutta kansallisesti ja kansainvälisesti,
  • edistävät osaamisintensiivisten palveluiden teknologisen kilpailukyvyn kehittymistä ja kansainvälistymistä,
  • edistävät korkeatasoisten julkisten ja yksityisten innovaatiopalveluiden kehittymistä,
  • edistävät ja aktivoivat alueita ja niiden teknologista kehittymistä alueilla tunnistettujen vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa,
  • edistävät eri kokoisten yritysten verkottumista kotimaassa ja kansainvälisesti yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa,
  • parantavat työllisyyttä teknologiaa kehittävillä ja hyödyntävillä aloilla,
  • edistävät kestävää kehitystä, ympäristönsuojelua sekä hyvinvointipalvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden kehittymistä ja turvaavat energian taloudellista saantia,
  • kehittävät toimintaympäristöä yhdessä innovaatioympäristön muiden toimijoiden kanssa siten, että edellytykset innovaatioiden syntymiselle paranevat ja että toimintaympäristö on kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeaa teknologiaa ja osaamista vaativan yritystoiminnan sijoittumispaikkana,
  • edistävät kansallista etua Tekesin vastuulla olevassa kansainvälisessä teknologiayhteistyössä,
  • parantavat yritysten kansainvälisiä liiketoimintavalmiuksia,
  • lisäävät kansainvälistä teknologiayhteistyötä johtavien teknologiamaiden, erityisesti USA:n ja Japanin kanssa.

Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 177 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 133 885 000 euroa.

Rahoituspäätöksiä saa vuonna 2002 tehdä enintään 133 709 000 eurolla.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellaiseen teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen perusosaamisen syntymistä ja kehittymistä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavilla alueilla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

• Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä hankkeiden valmisteluun.
• Viranomaisten välisenä yhteistyönä toteutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön.
• Ammattikorkeakoulujen ja muiden kunnallisten organisaatioiden tutkimushankkeisiin.
• Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien ja hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin.
• Valtion ja kuntasektorin laitosten uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen.
• EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen.

Selvitysosa:

Vuonna 2002 myönnettävien rahoitusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 130,1 milj. euroa.

28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 11 996 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä edistävien palvelujen ja hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten, asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 364 000 euroa, jota vastaavasti momentin 32.20.40 valtuudesta on vähennetty 3 364 000 euroa. Muutos johtuu tiettyjen toimintojen siirtämisestä momentille liittyen uusien teknologiayritysten ja -liiketoimintojen synnyttämiseen sekä pienyrityksille kohdistuvaan teknologian siirtoon.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 689 000 euroa sen johdosta, että osaamiskeskusten menot rahoitetaan momentilta 26.98.43 ja 270 000 euroa siirtona momentille 32.10.22.

Määrärahaa käytetään hanke- ja ohjelmatoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Menojen välittömänä vastikkeena Tekes saa palveluja oman toiminnan täydennykseksi. Tällaisia palveluita ovat:

• Tilaustutkimukset, joilla   hankitaan tärkeää tietoa Tekesin omaan ja muiden käyttöön.
• Selvitykset ja asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan teknologiaohjelmien ja hankkeiden valmisteluun ja koordinointiin sekä uusien teknologiayritysten synnyttämiseen tähtääviin ja muihin aktivointitoimenpiteisiin.
• Arviointipalvelut, joita käytetään ohjelmien ja toiminnan arvioinnissa.
• Tiedotuspalvelut, jotka koskevat teknologiaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta palvelevia erityisprojekteja.

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 135 317 000 euroa.

Avustuspäätöksiä saa vuonna 2002 tehdä enintään 149 687 000 eurolla.

Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston päätöksen (461/1998) mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluiden kehittämistä koskevaan teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Avustuksilla edistetään elinkeinorakenteen ja yritysten tuotevalikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpailun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla sekä tuetaan tuotannollisten ja palveluyritysten uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä. Avustuksia saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen.

Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 364 000 euroa, jota vastaavasti momentille 32.20.28 on määrärahaa lisätty 3 364 000 euroa.

Avustuksilla kannustetaan yrityksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan sekä suuret että pienet yritykset mukaan teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden vaativuus, uuden teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alkuvaiheessa, uuden teknologialiiketoiminnan kehittämisen tarpeet sekä alkavien, pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä hankkeiden valmisteluun.

Avustuksia myönnetään:

• Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
• Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana.
• Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun.
• Uusia teknologiayrityksiä ja liiketoimintoja koskeviin selvityksiin ja asiantuntijapalveluihin.
• EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.

Vuonna 2002 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 122,7 milj. euroa.

41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 656 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan tukemiseen ja niiden edistämisen hallintomenoihin. Keksintötoiminnan tukemisesta ja edistämisen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan erityisissä tapauksissa palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Selvitysosa: Määräraha maksetaan avustuksena Keksintösäätiölle, Suomen Standardisoimisliitto ry:lle ja Suomen Laatuyhdistys ry:lle. Keksintötoiminnan avustus ohjataan keksintöjen ja keksinnöllisyyden edistämiseen ja niihin liittyviin hallintomenoihin. Standardisointitoiminnan avustuksella edistetään eri tahojen standardien valmistelutyötä. Laatutoiminnalla edistetään teollista laatutoimintaa sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden valmistelua. Kaikista kolmesta toiminta-alueesta tehdään erilliset päätökset, joissa määrätään avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta. Mainitut yhteisöt ovat ministeriön tulosohjauksessa.

70. Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 253 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merigeologisessa kartoitus- ja tutkimustoiminnassa käytettävän aluksen hankintaan yhteishankintana merivoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Geologian tutkimuskeskus saa vuonna 2002 tehdä 841 000 euron sitoumuksen aluksen hankinnasta.

Selvitysosa:Vuonna 2002 tilattavan aluksen hankintamenot mukaan lukien tutkimus- ja mittauslaitteistohankinnat ovat geologian tutkimuskeskuksen osalta 841 000 euroa. Sitomisvaltuuden käytöstä aiheutuu valtiolle menoja 253 000 euroa vuonna 2002, 336 000 euroa vuonna 2003, 168 000 euroa vuonna 2004 ja 84 000 euroa vuonna 2005.

Määräraha on siirretty momentilta 32.20.21.

83. (32.20.83 ja 85) Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 72 798 000 euroa.

Vuonna 2002 uusia lainoja saa myöntää enintään 79 890 000 euroa, josta vieraanpääoman ehtoisena 46 252 000 euroa ja oman pääoman ehtoisena 33 638 000 euroa.

Lainoja saa myöntää joko vieraan pääoman ehtoisina (riskilainat) tai oman pääoman ehtoisina (pääomalainat) yrityksille ja yhteisöille teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista. Lainoja saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti konkreettiseen riskipitoiseen tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, teknologian kehittämiskeskuksella on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston päätöksen (461/1998) määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavasta syystä.

Selvitysosa:

Rahoitusta myönnetään:

• Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
• Pk-yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana.
• Korkean teknologian tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa.
• Pääomalainaa myönnetään erityisesti yrityksille, jotka ovat perustamisvaiheessa ja joiden toiminnan tulorahoitus on vielä vähäistä tai olematonta.
• EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.

Pääomalainaa myönnetään ehdoin, että lainan pääoma ja pääomalle maksettava korko maksetaan takaisin vain edellyttäen, että sidotulle pääomalle jää täysi kate. Pääomalainalla on myös huonompi etuoikeus kuin velallisyrityksen vieraan pääoman ehtoisilla lainoilla yrityksen mahdollisessa konkurssissa.

Vuonna 2002 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 22,1 milj. euroa.