Talousarvioesitys 2008

40. Ratahallintokeskus

Selvitysosa:Ratahallintokeskus turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee liikenteen ympäristöhaittoja.

Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on noin neljännes koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2006 tavaraa kulki rautateitse 43,6 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen lähivuosien vuosikasvuksi ennustetaan noin 2 %. Oulun ja Kokkolan välillä kasvu oli noin 40 % vuonna 2006. Kuormitetuimman osan Ylivieska—Kokkola välityskyky rajoittaa liikenteen kasvua. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2006 65,0 miljoonaa matkaa. Henkilöliikenteen lähivuosien vuosikasvuksi ennustetaan noin 2 %. Oikoradan valmistumisen ja uuden aikataulurakenteen käyttöönoton jälkeen 1.9.2006 pääkaupunkiseudun matkustajamäärät ovat kasvaneet; huhtikuuhun mennessä Lahdesta kaksinkertaistuneet ja Kuopiosta lisäys 20 %.

Koko rataverkon pituus vuonna 2008 on 5 924 km. Kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten määrä vuodesta 2006 vuoteen 2008 nousee 302 km:stä 633 km:iin.

Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Korvausinvestointeihin kohdistetaan noin 172 milj. euroa, josta 5 milj. euroa käytetään pieniin palvelutasoa parantaviin hankkeisiin ja 42,0 milj. euroa rataosuuden Savonlinna—Huutokoski perusparannukseen. Rataverkon ylläpitäminen turvallisena liikenneväylänä edellyttäisi vuosittain 190 milj. euron korvausinvestoinnit. Korvausinvestointien toteuttamiskustannuksia ovat nostaneet huomattava radanrakennusmateriaalien kustannustason nousu, esimerkiksi ratakiskojen kustannukset ovat nousseet yli 50 % vuodesta 2004. Liikenne joudutaan turvallisuussyistä lopettamaan 223 km:llä vuoteen 2011 mennessä.

Tasoristeysturvallisuus on riippuvainen tasoristeyksen ylitysten määrästä, tasoristeyksen varustuksesta ja olosuhteista sekä autoilijoista. Ratahallintokeskus parantaa tasoristeysten turvallisuutta rakentamalla varoituslaitteita ja merkkejä, huolehtimalla näkemäalueista sekä poistamalla tasoristeyksiä.

Hoidon ja käytön kustannuksia nostavat tulevaisuudessa rataverkon laajentuminen, radioverkon käyttökustannukset, turvalaitteiden lisääntymisestä aiheutuvat turvalaitesiirtoyhteyksien käyttökustannukset ja radanpidon sähköenergiakustannukset.

Kehäradan suunnittelua jatketaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ratahallintokeskukselle vuodelle 2008 seuraavat pääluokkaperusteluja tukevat toiminnalliset tulostavoitteet, jotka on esitetty taulukossa vahvennettuna.

¹⁾ ennakkotieto

Korvausinvestoinnilla korvataan yli-ikäinen rakenne nykytekniikan mukaisella rakenteella. Ne kohdentuvat seuraavasti:

01. (31.40.21, osa) Ratahallintokeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 048 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hallinnon, hallinnoinnin, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja liikennejärjestelmäsuunnittelun menoihin sekä kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 398 000 euroa talousarvioesityksen 27 650 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

21. (31.40.21, osa) Perusradanpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 327 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rataverkon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta, liikenteen hallinnasta, kiinteistönpidosta ja muista radanpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien radanpidon menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja.

Määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina 51,8 milj. euroa, josta Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksun perusmaksu on 44,6 milj. euroa.

Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, josta osa määrätään rautatielaissa säädetyin perustein. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista perittävän ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, joita liikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle. Toimintamenomomentille tuloutettavien tulojen lisäksi Ratahallintokeskus tulouttaa rataverolain perusteella momentille 11.19.03 Ratavero 21 milj. euroa, josta 17 milj. euroa on otettu huomioon toimintamenomomentin mitoituksessa. Loput 4 milj. euroa ovat Kerava—Lahti -oikoradan käytöstä kannettavaa investointiveroa.

VR-konsernista siirretään valtakunnallinen junaohjaus -toiminto Ratahallintokeskukseen perustettavaan liikenteenhallintakeskukseen 1.1.2008 lukien. Siirrettävän toiminnon henkilöstömäärä on 15 henkilötyövuotta.

Ratahallintokeskuksen rakennetut kiinteistöt on siirretty vuoden 2006 aikana valtiovarainministeriölle edelleen Senaatti-kiinteistöille siirrettäväksi. Ratahallintokeskuksen hallintaan on jäänyt rakennuksia, jotka ovat rautatiejärjestelmien osia tai keskeisessä merkityksessä rautatiejärjestelmän käytössä.

Perusradanpitoon ehdotetaan 327,8 miljoonan euron määrärahaa, josta suunnataan korvausinvestointeihin 172,3 miljoonaa euroa.

Määrärahaa käytetään myös Savonlinna—Huutokoski-radan peruskorjaukseen, jonka kustannusarvio on 42 miljoonaa euroa. Rata olisi huonon kuntonsa vuoksi jouduttu sulkemaan, mutta peruskorjauksella radan liikennöitävyys turvataan vuosikymmeniksi eteenpäin. Radan kantavuuden parantuessa on myös odotettavissa, että liikennemäärät lisääntyvät.

Valiokunta pitää hanketta perusteltuna, sillä rataosuuden kunnostuksella voidaan selvästi parantaa puutavarakuljetusten sujuvuutta.

Savonlinna—Huutokoski-radan kunnostusta lukuun ottamatta rataverkon korvausinvestointeihin jää noin 130 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rataverkon ylläpitäminen turvallisena liikenneväylänä edellyttäisi, että korvausinvestointeihin osoitettaisiin vuosittain 190 miljoonaa euroa. Kustannuksia ovat viime aikoina nostaneet huomattava radanrakennusmateriaalien hintatason nousu. Esimerkiksi ratakiskojen kustannukset ovat nousseet yli 50 prosenttia vuodesta 2004 ja ostovoima on pienentynyt 100 miljoonalla eurolla vuoteen 1996 verrattuna.

Mikäli rahoitustasoa ei nosteta merkittävästi, seurauksena on liikennöinnin kannalta välttämättömien korvausinvestointien siirtyminen ja rataverkon kunnon heikkeneminen. Rataverkon liikennerajoitukset lisääntyvät nopeasti, jolloin rautatieliikenteen kilpailukyky kuljetusmuotona heikkenee. Ensi vuonna rataverkon kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten määrä nousee jo noin 630 kilometriin, kun se vielä viime vuonna oli noin puolet vähemmän.

Myös rataverkon kunnossapidon rahoitustasoa arvioidaan liikennepoliittisessa selonteossa. Valiokunta korostaa, että rataverkon kunnossapito ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteistä rahoitusta. On niin ikään tärkeää, että rahoitus ei perustu lisätalousarvioihin, vaan että suunniteltuihin korjauksiin tarvittava rahoitus sisältyy jo varsinaiseen talousarvioon.

Savonlinna—Huutokoski-rataa lukuun ottamatta vähäliikenteisten rataosien parantamisesta ei ole tehty päätöksiä. Ratahallintokeskuksen arvion mukaan ratojen huonokuntoisuuus johtaa siihen, että ilman lisärahoitusta liikenne joudutaan lähivuosina lopettamaan yli 200 kilometrillä.

Valiokunta katsoo, että perusradanpidon rahoitustasoa arvioitaessa on jatkossakin kiinnitettävä huomiota puutavaran kasvaviin kuljetustarpeisiin; merkittävä osa raakapuun rautatiekuljetuksista alkaa vähäliikenteisiksi luokitelluilta rataosilta.

76. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rautatielain (198/2003) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.

Momentille ehdotetaan 700 000 euron määrärahaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu määräraha ei ole riittävä, sillä jo käynnissä olevista lunastuksista ja niiden loppuunsaattamisesta aiheutuu 900 000 euron kustannukset. Lisäksi Seinäjoki—Oulu- ja Lahti—Luumäki-ratojen peruskorjauksiin liittyvät maa-alueiden hankinnat edellyttävät 600 000 euron rahoitusta. Maanhankintaan tarvitaan ensi vuonna siten yhteensä 1,5 miljoonan euron määräraha.

Valiokunta toteaa, että maa-alueiden hankintaan osoitetun määrärahan mahdollinen puute ei saa olla esteenä hankkeiden etenemiselle. Rahoitus on tarvittaessa otettava huomioon vuoden 2008 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 146 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2009 noin 150,2 milj. euroa, vuonna 2010 noin 112,1 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 26,4 milj. euroa.

Ensi vuonna on käynnissä viisi tärkeää rataverkon kehittämishanketta: Ilmalan ratapiha, Seinäjoki—Oulu-hankkeen I vaihe, Lahti—Luumäki, Keski-Pasilan palvelutason parantaminen sekä Talvivaaran kaivoshankkeeseen liittyvä ratatyö. Lisäksi Kehäradan teknistä suunnittelua jatketaan.

Seinäjoki—Oulu-hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa ja vuoden 2007 talousarviossa sille on myönnetty 110 miljoonan euron sopimusvaltuus. Varsinainen rakentaminen alkaa vuonna 2008 ja ensi vuodelle on esitetty 54 miljoonan euron rahoitusta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan jo nyt on nähtävissä, että ehdotettu 54 miljoonan euron rahoitus ei ole riittävä, vaan käytännössä töitä voitaisiin tehdä 90 miljoonalla eurolla. Myös sopimusvaltuutta tulisi nostaa pikaisesti, jotta vuoden 2009 töiden ja työurakoiden suunnittelu voidaan käynnistää ajoissa. Liian alhainen rahoitustaso johtaa tehottomaan rakentamiseen ja hankkeen pitkittymiseen.

Myös hankkeen sisältöä ja laajuutta on vielä syytä arvioida. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan liikenne on lisääntynyt erittäin voimakkaasti rataosuudella Kokkola—Ylivieska ja kyseiselle rataosalle olisi tarvetta rakentaa kaksoisraide. Tästä aiheutuu 250 miljoonan euron lisäkustannukset, jolloin koko hankkeen kustannukset nousevat 800 miljoonaan euroon.

Hankkeen toteuttamiseen ja rahoitukseen otetaan kantaa liikennepoliittisessa selonteossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeelle osoitetaan rahoitus, joka antaa mahdollisuuden mahdollisimman kustannustehokkaaseen toteutukseen.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin ratojen sähköistyksen jatkamista ministerityöryhmän ehdotusten mukaisesti. Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan ja pitää edelleen tärkeänä, että ratojen sähköistysohjelmaa jatketaan.