Talousarvioesitys 2008

32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä sisäasiainministeriön pääluokkiin aiemmissa talousarvioissa sisältyneiden momenttien, jotka siirtyvät 1.1.2008 työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan, käyttämätön osuus voidaan siirtää vuoden 2007 tilinpäätöksessä uuden ministerön vastaavien momenttien käyttöön vuoden 2008 alusta. Tämä koskee siirtomäärärahoja ja niitä myöntämisvaltuusmomentteja, joiden valtuuksien käyttämättömän osuuden siirto seuraavalle vuodelle on nykysäädösten mukaan mahdollista.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa 1.1.2008. Uudessa ministeriössä yhdistyvät kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön nykyiset tehtävät lukuun ottamatta pakolais- ja siirtolaisuusasioita sekä kuntouttavan työtoiminnan, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisten etujen ja työmarkkinatuen määrärahoja. Lisäksi uuteen ministeriöön kuuluu aiemmin sisäasiainministeriöön kuulunut alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä.

Toimintaympäristö

Maailmantalouden globalisoituminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja kestävä kehitys — erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen — heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Näiden aiheuttamat rakennemuutokset jatkuvat myös tulevaisuudessa voimakkaina. Yritykset ovat aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista, mikä helpottaa niiden mahdollisuuksia valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Globalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toisaalta työmarkkinoita, joilla työntekijän siirtyminen entisestä työpaikasta uuteen on nykyistä helpompaa ja turvallisempaa. Globaalistumisen myötä korostuu myös huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta.

Hyvinvoinnin kasvu Suomessa perustuu korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuden kasvuun. Innovaatioympäristön tulee tukea suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan mahdollisuuksia yhä paremmin sekä hyödyntää osaamisen ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi. Kasvuyrittäjyys, palveluyritysten edellytysten parantaminen ja markkinaehtoisen yritystoiminnan edellytysten luominen julkisissa palveluissa ovat keskeisiä haasteita. Työmarkkinoiden toimivuutta tulee parantaa, jotta työvoimavarat saadaan täyskäyttöön ja osaavan työvoiman saatavuus kyetään turvaamaan. Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen ja kestävä energia edellyttävät uudenlaisia painotuksia yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Elinkeino- ja energiapolitiikan tulee tasapainoisesti tukea toisiaan pyrittäessä kestävään kehitykseen.

Rahoituksen painopisteet

Vuonna 2008 työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitus kasvaa aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti yli 5 %:lla. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä, vahvistetaan osaamista ja avataan innovaatioille liiketoimintamahdollisuuksia.

Työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja näin helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Alueiden kehittämisen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat tasapainoinen alueellinen kehitys, alueellisen kilpailukyvyn vahvistuminen sekä kansalaisten alueellisesti tasavertainen hyvinvointi. Tavoitteeseen pyritään alueiden osaamista, innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä valtion palvelurakennetta kehittämällä.

Alueellisten kehittyneisyyserojen tasapainottumista seurataan muuttoliikkeellä ja työllisyys- ja työttömyystiedoilla. Alueellisen kilpailukyvyn vahvistumisen mittareina käytetään kilpailukykyindeksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet täsmentyvät strategiatyön myötä kesän 2007 aikana.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä roolissa. Sukupuolivaikutuksiltaan merkittävä rahoitusmuoto on naisyrittäjälainat, jotka sisältyvät Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin. Naisyrittäjälainoja myönnetään yritykselle, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainoja arvioidaan myönnettävän vuonna 2008 noin 25 milj. euroa. Lisäksi tietyissä avustuksissa naisyrittäjyys on yhtenä kohdennusperusteena.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on 2000-luvulla ollut keskimäärin 47—50 prosenttia (52 % vuonna 2006). Rakenteelliseen työttömyyteen kuuluvista miehiä vuonna 2006 oli noin 53 %.

Koko 2000-luvun ajan työvoimakoulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin 51—52 prosenttia on ollut naisia (vuonna 2006 osuus oli 52,8 %). Naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista on ollut hieman suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Kohtaanto-ongelman helpottamiseksi naisia pyritään ohjaamaan miesvaltaisille työvoimapulasta kärsiville aloille kuten rakennus-, metalli- ja kuljetusaloille.

Vuonna 2006 palkkatuella työssä olleista noin 56 % oli naisia. Keskimääräistä suurempi naisten osuus oli kuntasektorilla (noin 64 %). Koska osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, naisten osuus oli lähes 90 %. Työmarkkinatuen työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus vuonna 2006 oli noin 60 %. Starttirahan saajista oli vuonna 2006 naisia noin 47 %. Naisten osuus palkkatuetussa työssä on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Palkkatuettuja työpaikkoja hankittaessa pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että työpaikkoja löytyisi nykyistä paremmin miesten palvelutarvetta vastaavista tehtävistä.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 238 henkilötyövuotta.

Lisäksi muun muassa rakennerahastotoimintojen organisointiin kohdistuvilla tuottavuustoimilla saadaan aikaan 43 henkilötyövuoden vähennys.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2008 alussa toimintansa aloittavan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahat ovat noin 2,4 mrd. euroa, jossa on lisäystä tämän vuoden talousarvioon noin 162 miljoonaa euroa. Uuden ministeriön määrärahoihin sisältyvät nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahat, osa työministeriön määrärahoista sekä aiemmin sisäasiainministeriön vastuualueella olleet EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus sekä kansalliset alueiden kehittämisen määrärahat.

Työ-, elinkeino- ja aluepolitiikan keskittäminen yhteen ministeriöön antaa uusia mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja alueiden kehittämisen haasteisiin. Merkittävä uudistus on myös siirtyminen teknologiapainotteisesta lähestymistavasta laajempaan, innovaatioita edistävään politiikkaan, jossa otetaan nykyistä laaja-alaisemmin huomioon myös palvelusektori ja kuluttajien tarpeet.

Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, jonka tavoitteena on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta, edistää yrittäjyyden ja yritysten kasvua ja parantaa työelämän laatua ja työn tuottavuutta.

Valiokunta pitää politiikkaohjelmaa hyvänä ja ajankohtaisena työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähetessä on niin ikään välttämätöntä löytää keinot työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelman toteuttamiseen tarvittavien resurssien riittävyydestä huolehditaan.

Hallitusohjelman mukaan julkista tutkimusrahoitusta lisätään tavoitteena nostaa kansallinen tutkimuspanos vaalikauden kuluessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Talousarvioesityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaan keskeiset julkiset tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat ensi vuonna 74 miljoonaa euroa; lisäpanostuksia suunnataan mm. Suomen Akatemialle ja Tekesille.

Tilastokeskuksen vuoden 2006 virallisen tutkimustilaston mukaan t&k-menojen osuus bkt:sta oli 3,45 prosenttia vuonna 2006 ja 3,48 prosenttia vuonna 2005. Vaikka ensi vuodelle esitetyt panostukset ovat merkittäviä, tutkimusrahoituksen lisäys saattaa kuitenkin olla liian hidasta asetettuun tavoitteeseen nähden. Bruttokansantuotteen voimakkaasti kasvaessa näyttääkin siltä, että asetettu neljän prosentin tavoite on pikemminkin etääntymässä kuin lähenemässä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että t&k-panostukset säilyvät riittävällä tasolla ja että ne vastaavat mahdollisimman hyvin myös pk-yritysten kehitystarpeisiin.