Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2008 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2008

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 62/2007 vp, HE 157/2007 vp)

Talous- ja työllisyyskehitys. Ensi vuoden talousarvioesitys on valmisteltu tilanteessa, jossa talousnäkymät ovat monella tavalla suotuisat. Suomen talouden voimakas kasvu on jatkunut poikkeuksellisen pitkään ja taloudellinen kehitys on pysynyt viime vuodet selvästi parempana kuin euroalueella keskimäärin. Myös kansainvälisen talouden kehitys on ollut jo pitkään hyvää ja kansainvälisen talouden korkeasuhdanteen arvioidaan vielä jatkuvan. Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen arvioidaan näkyvän maailmantalouden kehityksessä vain lievänä. Euroalueen kasvu on pysynyt verraten vahvana, ja sen arvioidaan jatkuvan ensi vuonna kuluvan vuoden tasolla, noin 2,5 prosentissa.

Myös työllisyys on kehittynyt hyvin. Työllisyysaste on noussut noin 70 prosenttiin ja työttömyysasteen arvioidaan olevan ensi vuonna 6,3 prosenttia, mikä on selvästi alle euroalueen keskiarvon. Vuonna 2008 työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän vielä jonkin verran, joskin paheneva työvoimapula alkaa rajoittaa uusien työpaikkojen syntymistä. Myös rakennetyöttömyyden arvioidaan alenevan, mutta sen osuus on yhä runsas kaksi kolmannesta kaikista työttömistä.

Talousennusteiden mukaan korkeasuhdanteen arvioidaan jatkuvan Suomessa vuoden 2008 puolelle, mutta kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan. Talouteen tuovat epävarmuutta mm. jonkin verran kiihtynyt inflaatio sekä ammattitaitoisen työvoiman puute, joka rajoittaa enenevässä määrin tuotannon kasvua monella toimialalla. Myös pienten ja keskisuurten yritysten suhdannehuippu näyttäisi kääntyvän laskuun, jolloin samaan aikaan toteutuvat suhteellisen suuret palkankorotukset saattavat heikentää kilpailukykyä. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisen arvioidaan hidastavan kotimaisen kysynnän kasvua. Talouden kasvumahdollisuuksia heikentää jatkossa erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan vähentyminen.

Valiokunta toteaa, että työikäisen väestön väheneminen on keskeinen riski talouskasvulle. Samalla kun julkiset menot lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä, työllisten määrän supistuminen uhkaa hidastaa kokonaistuotannon ja verotulojen kasvua. Ikärakenteen muutos alkaa näkyä talouskehityksessä varsin pian, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle vuosikymmenen vaihteessa. Myös vanhusten hoito- ja hoivamenot kasvavat nopeasti, vaikkakin nopein kasvuvaihe ajoittuu 2020-luvulle.

Valiokunta pitää hyvinä ja tärkeinä niitä toimia, joilla väestön ikääntymisestä aiheutuviin rahoitus- ja menopaineisiin on varauduttu. Muun muassa valtion velan vähentämisellä, eläkerahastojen kartuttamisella ja eläkejärjestelmien uudistamisella on parannettu mahdollisuuksia selviytyä tulevista haasteista. On myös tärkeää, että valtiontalouden menojen kasvu pysyy maltillisena.

Valiokunta korostaa niin ikään toimia, joilla helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ja parannetaan työmarkkinoiden toimintaa. Myös sosiaaliturvan uudistuksessa on tärkeä löytää keinoja työn kannustavuuden parantamiseen.

Valiokunta pitää lisäksi hyvänä, että työllisyyttä pyritään edistämään myös pitkäjänteisellä veropolitiikalla keventämällä työn verotusta ja edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja kohtaantoa. Tässä mielessä on perusteltua, että hallitus arvioi hallituskauden puolivälissä tuloverokevennysten mitoitusta myös palkkaratkaisut huomioon ottaen. Valiokunta pitää vakaan suhdannekehityksen varmistamiseksi perusteltuna, että veronkevennykset painottuvat hallituskauden loppupuolelle.

Julkinen talous. Nopea talouskasvu ja hyvä työllisyystilanne ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa tuntuvasti viime ja tänä vuonna. Koko julkisen talouden ylijäämä on tänä vuonna 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen arvioidaan pienenevän ensi vuonna, mutta pysyvän selvästi ylijäämäisenä. Seuraavan neljän vuoden aikana julkisen talouden ylijäämän arvioidaan olevan keskimäärin 3,1 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Suomi täyttää EU-maita koskevan vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteet julkisen talouden ylijäämäsuhteen ja velkaantuneisuuden osalta myös keskipitkällä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä julkinen talous kokonaisuutena ei näyttäisi olevan kestävällä pohjalla. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin missään muussa EU-maassa. Ikääntyminen tuo siten suuria haasteita julkisen talouden kestävälle rahoitukselle.

Ikääntyminen on nopeampaa kuin EU:n Suomea koskevassa vuoden 2004 väestöennusteessa ennakoitiin. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee vuoteen 2050 mennessä noin 265 000 henkeä. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy noin 713 000 hengellä, mikä on 124 000 henkeä enemmän kuin ennustettiin.

Talousennusteiden mukaan julkisyhteisöjen ylijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2011. Vakausohjelman tarkistuksessa (valtiovarainministeriön julkaisu 4a/2007) todetaan, että vuoden 2004 väestöennusteeseen perustuvan laskelman mukaan julkisen talouden kestävyyden turvaavan ylijäämän tulisi olla 4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaje olisi siten 1,5 prosenttia kokonaistuotantoon suhteutettuna. Jos laskelma tehdään uudella väestöennusteella, arvio julkisen talouden kestävyydestä on kuitenkin edellä todettua heikompi. Vuoden 2007 väestöennusteeseen pohjautuva alustava arvio kestävyyden turvaavasta julkisen talouden ylijäämäsuhteesta keskipitkällä aikavälillä olisi runsas 4,5 prosenttia.

Hallituksen tavoitteena on, että valtiontalouteen muodostuu 3,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2011. Tavoite on erittäin haasteellinen ja sen toteutuminen edellyttää ennakoitua vahvempaa talouskasvua. Uusimpien ennusteiden mukaan sekään ei olisi vielä riittävä turvaamaan julkisen talouden kestävyyttä.

Valiokunta toteaa, että näin pitkän ajan ennusteisiin on niihin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi syytä suhtautua varauksella. On kuitenkin joka tapauksessa selvää, että julkisen talouden kestävä rahoitus joutuu koetukselle tilanteessa, jossa eläke- ja hoivapalvelujen menopaineet kasvavat samanaikaisesti, kun työvoima vähentyy ja kansantuotteen sekä veropohjan kasvuvauhti hidastuu.

Valiokunta korostaa, että jatkossa on löydettävä keinoja, joilla aidosti parannetaan julkisen sektorin tuloksellisuutta. Tuottavuusohjelmassa ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on yhä enemmän keskityttävä palvelurakenteiden ja palveluiden tuottamisen uudistamiseen. Kuntien väliset suuret tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat osoitus siitä, että tehokkaimpien rakenteiden ja toimintamallien kattavalla käyttöön ottamisella tuottavuutta voidaan lisätä paljonkin laadusta ja vaikuttavuudesta tinkimättä. Vaikka tuottavuuden kohottaminen on työvoimavaltaisissa hyvinvointipalveluissa vaikeaa, pitkällä aikavälillä pienikin vuotuinen muutos vähentää selvästi palvelujen kustannuksia. Tuottavuuden parantamiseksi on myös tärkeää, että tuottavuutta koskevat tilastotiedot ovat ajan tasalla ja että tilastoilla ja mittareilla arvioidaan ja mitataan oikeita asioita.

Tulevien talouspoliittisten haasteiden kannalta on tärkeää, että valtion velka on alentunut voimakkaasti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion velka oli edellisen vaalikauden alussa 43,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta ensi vuoden loppuun mennessä sen arvioidaan alenevan runsaaseen 29 prosenttiin. Ensi vuoden talousarvio on noin 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä käytetään valtionvelan lyhentämiseen. Velan vähenemisestä huolimatta korkomenojen osuus on edelleen runsaat 5 prosenttia budjetin loppusummasta.

Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Tuottavuutta pyritään parantamaan mm. vähentämällä valtion henkilöstöä. Edellisen hallituksen päätösten mukaan tuottavuutta lisäävät toimenpiteet vähentävät valtion henkilöstömäärää vuoteen 2011 mennessä yhteensä noin 9 600 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2005 henkilöstömäärään. Hallitusohjelman mukaan tuottavuuden parantamista jatketaan käynnistämällä uusia tuottavuutta lisääviä hankkeita ja tarkoituksena on, että hallitus päättää tuottavuutta lisäävistä toimista kevään 2008 kehyspäätöksen yhteydessä. Uusien toimenpiteiden myötä valtion henkilöstöä on tarkoitus vähentää edelleen 4 800 henkilötyövuodella. Ensi vuotta koskeva vähennysvaatimus on 1 870 henkilötyövuotta.

Kuten jo edellä on todettu, julkisen talouden ja valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Myös tuottavuusohjelman ajoitus on perusteltu ja tarkoituksenmukainen, koska henkilöstön eläköityminen antaa hyvän mahdollisuuden toteuttaa laajojakin tuottavuutta parantavia uudistuksia vaarantamatta voimassa olevia palvelussuhteita.

Valiokunnan mielestä on myös sinänsä tarpeellista, että tuottavuusohjelmaan sisältyy numeraalisia tavoitteita. Ohjelman toteuttaminen ei saa kuitenkaan painottua kaavamaiseen henkilötyövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen, vaan siinä on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista. Valiokunta viittaa myös tarkastusvaliokunnan mietintöön (TrVM 1/2007 vp), jonka mukaan tuottavuusohjelman näkökulmaa tulee laajentaa laatutekijöihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Henkilöstöä voidaan monin paikoin vähentää lisäämällä esim. tietotekniikkaa ja teknisten apuvälineiden käyttöä sekä arvioimalla uudelleen työtapoihin liittyvää lainsäädäntöä. Vähennyksiä ei kuitenkaan tule tehdä kaavamaisesti eikä samalla tavalla kaikilla hallinnonaloilla. Esim. poliisin ja pelastustoimen tehtävät vaativat jatkossakin riittäviä henkilöresursseja. Tuottavuusohjelma ei myöskään saa olla esteenä kehitysyhteistyövarojen järkevälle käytölle eikä se saa heikentää yliopistokoulutuksen laatua eikä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päätettäessä henkilöstön lisävähennyksistä kiinnitetään aidosti huomiota hallinnon mahdollisuuksiin selviytyä tehtävistään. Henkilöstöresurssit ovat jo tällä hetkellä monin paikoin erittäin niukat. Henkilöstön supistuessa on vaarana, että palvelujen laatu ja kansalaisten oikeusturva heikkenevät samalla kun henkilöstön työuupumus ja sairauspoissaolot lisääntyvät; samalla mahdollisuudet työurien pidentämiseen heikkenevät.

Valiokunnan mielestä on myös tärkeää, että henkilöstön vähenemiseen tarvittavaan sopeutumiseen varataan riittävästi aikaa, jotta organisaatioita ja toimintoja voidaan kehittää hallitusti. On myös otettava huomioon, että henkilöstön eläköityminen ei toteudu välttämättä tuottavuustoimien aikataulussa, mikä hidastaa ja vaikeuttaa voimavarojen uudelleen kohdentamista.

Valiokunta toteaa, että jo tähän mennessä tehtyjen päätösten toimeenpano on monilla tahoilla erittäin haasteellista. Valiokunta arvioi lisävähennyksiä ja niiden ajoitusta seuraavan kehyskäsittelyn yhteydessä, mutta toteaa jo tässä vaiheessa, että lisävähennysten täytäntöönpano tulee aloittaa vasta vuoden 2011 jälkeen.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 45 521 675 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 44 347 000 euroa, joka on vastaavasti vähennetty momentilta 37.01.94 (nettokuoletukset ja velanhallinta).

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusOsastoEsitys €Valiokunta €
    
Os. 11Verot ja veronluonteiset tulot38 490 047 00038 490 047 000
Os. 12Sekalaiset tulot4 795 198 0004 795 198 000
Os. 13Korkotulot ja voiton tuloutukset1 994 430 0001 994 430 000
Os. 15Lainat242 000 000242 000 000
Yhteensä 45 521 675 00045 521 675 000

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusPääluokkaEsitys €Valiokunta €
    
Pl. 21Eduskunta122 078 000122 078 000
Pl. 22Tasavallan presidentti9 548 0009 548 000
Pl. 23Valtioneuvosto61 530 00061 530 000
Pl. 24Ulkoasiainministeriön hallinnonala1 134 673 0001 134 873 000
Pl. 25Oikeusministeriön hallinnonala747 378 000748 428 000
Pl. 26Sisäasiainministeriön hallinnonala1 112 924 0001 117 774 000
Pl. 27Puolustusministeriön hallinnonala2 417 695 0002 418 895 000
Pl. 28Valtiovarainministeriön hallinnonala6 870 229 0006 870 229 000
Pl. 29Opetusministeriön hallinnonala6 979 629 0006 989 663 000
Pl. 30Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala2 805 775 0002 812 975 000
Pl. 31Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala2 122 120 0002 130 320 000
Pl. 32Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala2 431 831 0002 434 831 000
Pl. 33Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala14 124 199 00014 128 949 000
(Pl. 34)Työministeriön hallinnonala
Pl. 35Ympäristöministeriön hallinnonala325 463 000329 326 000
Pl. 36Valtionvelan korot2 364 000 0002 364 000 000
Pl. 37Valtionvelan vähentäminen1 892 603 0001 848 256 000
Yhteensä 45 521 675 00045 521 675 000