Talousarvioesitys 2008

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös liikenne- ja viestintäpoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta sekä omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen hallinnonalan liikelaitosten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta.

Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

Viestintäpalvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille ja tarjota käyttäjille mahdollisuutta käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Kansalaisten tasavertaisuuden turvaamista palveluiden saatavuuden ja käytön suhteen pidetään tärkeänä.

Hallituskaudella tavoitteena on langattoman viestinnän kehittyminen ja lisääntyminen. Erilaisten verkkojen ja palveluiden yhteentoimivuutta, helppokäyttöisyyttä, turvallisuutta sekä luotettavuutta edistetään aktiivisesti. Viestintätoimialan kehittymisen kannalta on keskeistä, että uusia teknologioita, innovatiivisia liiketoimintamalleja sekä palveluntarjontamuotoja kehittyy ja niiden tarjonta ja käyttö lisääntyy.

Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskitytään edellisen hallituksen aikana laaditun tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanemiseen. Toimeenpanossa korostetaan arjen tietoyhteiskunnan näkökulmaa, jotta kansalaiset ja yritykset voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyötyä teknologisesta kehityksestä ja sen luomista mahdollisuuksista.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

• Suomen viestintäala on elinvoimainen ja kilpailukykyinen ja viestintäpolitiikka palvelee sekä alan elinkeinoelämän että kansalaisten tarpeita.
• Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet:

• Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintäpalveluita syntyy ja on saatavilla koko maassa.
• Viestintäverkot ja -palvelut ovat helppokäyttöisiä, turvallisia ja luotettavia kaikissa oloissa.
• Viestinnän infrastruktuuria rakennetaan kilpailevilla verkkoteknologioilla ja langaton viestintä edistyy.
• Taajuuspolitiikka uudistuu maltillisesti ja lisääntyvään taajuustarpeeseen on varauduttu.
• Suomalaisen mediakulttuurin vahvuudet, kuten kansallisesti omaleimaiset sisällöt, viestinnän moniarvoisuus, julkinen palvelu ja monipuolinen lehdistö säilyttävät vahvan asemansa ja kehittyvät.
• Postin yleispalvelu on turvattu ja lehtien fyysiset jakelukanavat säilyvät koko maan kattavina.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n ulkomaille suunnattujen radio- ja televisiolähetysten kustannusten korvaamiseen osoitettava tuki. Näihin esitetään yhteensä 26,6 milj. euroa.

Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka edistävät maan kilpailukykyä ja ylläpitävät hyvinvointia. Pitkäjänteisellä ja luovalla liikennepolitiikalla huolehditaan liikennejärjestelmästä ja sen riittävästä rahoituksesta.

Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä.

Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muutos ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Eriytyvä aluekehitys lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä.

Hallitusohjelman mukaan merenkulun väylämaksujen ylikatteellisuus poistetaan, lisätään maksujen läpinäkyvyyttä ja varmistetaan jäänmurtopalvelut nykytasolla. Meriturvallisuuden parantamiseksi Itämerellä laaditaan ohjelma. Itämeren alusliikenteen turvallisuutta edistetään kehittämällä kansainvälisessä yhteistyössä liikenteen valvontajärjestelmiä, jääluokitusjärjestelmän luotettavuutta ja turvallista navigointia. Yhteiskunnan kuljetusten kotimainen omavaraisuus turvataan kaikissa tilanteissa. Suomalaisen merenkulun kilpailukykyä parannetaan tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle EU:n sallimilla tukimuodoilla. Meripolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys sekä kansallinen huoltovarmuus.

Joukkoliikenteen sujuvuutta sekä seudullista suunnittelua ja ostoperiaatteita kehitetään. Julkisen liikenteen peruspalvelut turvataan haja-asutusalueella ja lentoliikenteen saatavuutta pyritään turvaamaan. Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla. Junien ostoliikennettä kehitetään vastaamaan paremmin alueellisia matkustustarpeita.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on osoittaa liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Raideliikennettä edistetään parantamalla rataverkon tasoa. Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta. Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan logistiikkaa tehostamalla, edistämällä joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja sekä yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tekemään E 18 Helsinki—Vaalimaa -osuuden kehittämisestä koko yhteysvälin kattavan toteutuspäätöksen. Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioi E 18 -osuuksien toteutusedellytyksiä ja aikataulua ja valmistelee asiasta ehdotuksen. E 18 -tienkäyttömaksukokeilun toteutuksesta, laajuudesta ja vaikutuksista laaditaan selvitys.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

• Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut.
• Parannetaan liikenneturvallisuutta.
• Vähennetään ympäristöhaittoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet:

• Liikenneverkon toimivuutta ja sujuvuutta parannetaan.
• Kehitetään eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen valintamahdollisuuksia.
• Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso turvataan.
• Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta kaupunkiseuduilla.
• Vähennetään liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia.
• Parannetaan liikenteen energiatehokkuutta.
• Selvitetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen eri toimien vaikutukset ja kustannukset.
• Huolehditaan liikenne- ja kuljetusmarkkinoiden toimivuudesta.
• Hallinnonalan tuottavuutta parannetaan.

Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 741,2 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin.

Liikennealan liikelaitokset ovat julkista tehtävää toteuttavia liiketoimintaorganisaatioita, jotka tuottavat julkista ja taloudellista arvoa. Julkinen arvo on kustannustehokkaasti tuotettua yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Hallitusohjelman mukaan liikennealan liikelaitosten omistajaperiaatteita kehitetään. Määritetään niiden erityistehtävät, valtion strategiset intressit ja tuottovaatimukset. Tieliikelaitoksesta muodostetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö vuoden 2008 alusta lukien. Selvitetään Varustamoliikelaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen toiminnan kehittämisvaihtoehtoja. Merenkulkulaitoksen tuotantotoimintojen eriyttämisen valmistelua jatketaan.

Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 40,2 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos.

Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 19,1 milj. euroa liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 130,3 milj. euroa.

Hallinnonalan arvonlisäveromenoihin esitetään 302,3 milj. euroa.

Hallinnonalan maksutuloista ja veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 75,0 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu (44,6 milj. euroa) ja ratavero (21,0 milj. euroa). Ilmailuhallinto saa veronluoteisina maksutuloina 6,7 milj. euroa ja Viestintävirasto 4,8 milj. euroa. Lisäksi Viestintävirasto saa muina maksutuloina 26,7 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen maksutulot ovat yhteensä 71,6 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 12 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU- ja kansallisia varoja noin 6,0 milj. euroa.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 67 henkilötyövuotta.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

Perusväylänpidon momenttien (perustienpito, vesiväylänpito ja perusradanpito) mitoituksessa on otettu huomioon toimintamenojen budjetointi toimintamenomomenteille (01).

Liikenne- ja viestintäministeriö on hallitusohjelman mukaisesti laatimassa liikennepoliittista selontekoa, joka on määrä antaa eduskunnalle helmikuussa 2008. Selonteossa linjataan liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat. Siihen sisältyy kuluvan vaalikauden väyläinvestointiohjelma sekä pitkäjänteinen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelma. Samalla selvitetään budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttöönotto väyläinvestointeihin. Selonteon aihealueita ovat mm. liikenneverkon ylläpito, kaupunkiliikenne, maaseudun liikenne, liikenneturvallisuus ja joukkoliikennepalvelut.

Valtiovarainvaliokunta on useaan kertaan edellyttänyt pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa. Vuonna 2004 valmistunut liikennepoliittisen ministerityöryhmän mietintö (LVM:n julkaisu 7/2004) sisälsi pitkäjänteisen investointiohjelman, mutta siihen ei liitetty sitovaa rahoitussuunnitelmaa eikä se siten tuonut toivottua parannusta päätöksentekoon.

Valiokunta on tyytyväinen, että liikennepoliittinen selonteko on nyt valmisteilla ja että siihen sisältyy pitkän aikavälin investointi- ja rahoitusratkaisuja. On myös erittäin tärkeää, että selonteon täytäntöönpanoon sitoudutaan ja että siihen liitetään konkreettinen rahoitussuunnitelma.

Useiden jo päätettyjen tiehankkeiden kustannusarviot ovat viime aikoina selvästi ylittyneet, mistä johtuen hyväksyttyjä sopimusvaltuuksia joudutaan talousarviossa korottamaan. Kustannustason noususta johtuen hankkeiden Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti ja Vt 14 Savonlinnan keskusta aloitus ehdotetaan siirrettäväksi vuoteen 2010. Lisäksi jo keväällä hyväksytyn menokehyksen yhteydessä päätettiin siirtää Lusi—Mikkeli-tien parannuksen aloitusta vuodella eli vuoteen 2009.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 7.8.2007 selvitysmiehen arvioimaan väylähankkeiden kustannusarvioiden ylityksiä ja ehdottamaan toimenpiteitä kustannusarvioiden luotettavuuden parantamiseksi. Selvitysmies on 22.11.2007 valmistuneessa raportissaan todennut mm., että suunnitelmat ovat olleet osittain puutteellisia ja että käytetty urakkamuoto on ollut joissakin tilanteissa virheellinen. Selvityksessä esitetään keinot kustannusarvioiden luotettavuuden parantamiseksi ja budjettikäytännön kehittämiseksi. Näitä ehdotuksia arvioidaan liikennepoliittisen selonteon valmistelussa.

Valiokunta ei ota tässä vaiheessa kantaa selvitysmiehen ehdotuksiin. Valiokunta viittaa kuitenkin aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 41/2006 vp sekä VaVM 6/2007 vp), joissa se on kiinnittänyt huomiota mm. budjetointijärjestelmän ja kehysmenettelyn uudistamiseen niin, että investointi- ja käyttömenot erotettaisiin nykyistä selkeämmin toisistaan.

Kuluvan vuoden talousarviossa päätettiin käynnistää ne vielä aloittamatta olleet kehittämishankkeet, jotka sisältyivät liikennepoliittisen ministerityöryhmän esittämään ns. ensimmäiseen koriin; ainoastaan Sepänkylän ohikulkutie (Vt 8) jäi käynnistämättä suunnitelmien vanhentumisen vuoksi. Hallitus ehdottaa kuitenkin kahden tiehankkeen lykkäämistä jo siirretyn Lusi—Mikkeli-hankkeen lisäksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ennen uusien hankkeiden aloittamista käynnistetään kaikki ne investointihankkeet, joiden toteuttamisesta eduskunta on jo kertaalleen päättänyt.