Talousarvioesitys 2002
30. Merenkulkulaitos
Selvitysosa:Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulkulaitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaistehtävistä.
Ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 397 km ja muiden väylien 10 159 km. Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella.
Liikenteen ja laitoksen suoritteiden määrän sekä vastaavan tulokertymän ennakoidaan kehittyvän seuraavasti: | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 | 2001 | muutos % | 2002 | muutos % | |
Väylämaksuilla katettava toiminta: | |||||
Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia | 80,6 | 82,4 | 2,2 | 83,9 | 1,8 |
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 16,0 | 16,0 | 0,0 | 16,3 | 1,9 |
Väylämaksut, milj. € | 66,3 | 67,1 | 1,3 | 67,7 | 0,9 |
Väylämaksun kustannusvastaavuus % | 99,1 | 94,5 | 93,9 | ||
Luotsausmaksuilla katettava toiminta: | |||||
Luotsausten määrä, kpl | 32 976 | 31 900 | -3,3 | 30 800 | -3,4 |
Luotsatut mailit | 701 778 | 664 300 | -5,3 | 641 000 | -3,5 |
Luotsaustulot, milj. € | 31,8 | 30,6 | -3,8 | 28,6 | -6,5 |
Luotsauksen kustannusvastaavuus %1) | 98,2 | 89,5 | 84,8 |
1) Rannikon kustannusvastaavuus % 2000: 107,3, 2001: 97,9, 2002: 93,2.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:
Palvelutaso
Odottamaan joutuneiden alusten keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Ilman odotusta läpipääsevien alusten osuusprosentti on välillä 90—95.
Luotsaustoiminnassa odotusaika on enintään kaksi tuntia.
Merenkulun turvallisuus
Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuvien onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee. Vuoden 2002 tavoite on, ettei ylitetä 50 onnettomuutta. Vuonna 2001 aloitetun Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmä (VTMIS) valmistuu Suomen osalta vuoden 2003 aikana. Järjestelmä otetaan käyttöön yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa vuonna 2004.
Kustannusvastaavuus
Väylämaksun kustannusvastaavuus on 94 % ja luotsausmaksun 85 %. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla.
Taloudellisuus
Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 1,15 euroa kuljetettua tonnia kohden. Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset ovat keskimäärin 2 523 euroa väyläkilometriä kohden ja luotsauksen kustannukset ovat 53 euroa/maili. Luotsauksen kustannukset alenevat reaalisesti 3 % vuodesta 2001.
Kehittäminen
Merenkulkulaitoksessa parannetaan väylien kunnon seurantaa ja otetaan käyttöön tätä koskeva kuntotavoite. Samoin otetaan käyttöön NAVI-kelpoisten väylien osuutta koskeva tavoite.
Laitoksen toiminnan, talouden ja organisaatiorakenteen kehittämistä jatketaan toimintokohtaisten selvitysten perusteella.
Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. euroa): | |||
---|---|---|---|
2000 | 2001 | 2002 | |
tilinpäätös | varsinainen | varsinainen | |
talousarvio | talousarvio | ||
Toimintamenot, netto (21) | 13,8 | 10,9 | 13,5 |
Tulot toiminnasta | 118,9 | 114,5 | 114,3 |
Toimintamenot | 132,7 | 125,4 | 127,8 |
Alusten hankinta (70) | 22,6 | 19,7 | 10,3 |
Väyläverkon kehittäminen (77) | 11,9 | 2,5 | 2,5 |
Maa- ja vesialueiden hankinta (87) | 0,02 | 0,1 | 0,1 |
LUVUN 31.30 NETTOMENOT | 48,3 | 33,2 | 26,4 |
Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin: |
|||||||
Tuotot | Toiminta-kustannukset | Poistot1) | Laskennalliset korot1) | Kustannukset yhteensä | Ylijäämä/Alijäämä | Kustannus-vastaavuus | |
1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | % | |
Väylämaksulla katettavat tehtävät yhteensä | 68 396 | 40 184 | 16 674 | 15 975 | 72 833 | -4 436 | 94 |
— väylänpito | 19 658 | 7 176 | 7 475 | 34 309 | |||
— jäänmurto | 20 526 | 9 498 | 8 500 | 38 523 | |||
Muun vesiliikenteen väylänpito rannikolla | 55 | 6 395 | 1 170 | 843 | 8 408 | -8 353 | 1 |
Sisävesien väylänpito | 706 | 14 614 | 4 346 | 4 423 | 23 383 | -22 677 | 3 |
Luotsaus | 28 833 | 30 719 | 1 766 | 1 510 | 33 996 | -5 162 | 85 |
Yhteysalusliikenne | 656 | 6 080 | 1 048 | 747 | 7 875 | -7 219 | 8 |
Alusturvallisuus | 1 454 | 5 178 | 129 | 37 | 5 344 | -3 890 | 27 |
Liiketoiminta | 13 893 | 12 237 | 714 | 730 | 13 681 | 211 | 102 |
— josta monitoimimurtajat | 11 487 | 9 885 | 695 | 716 | 11 296 | 191 | 102 |
Muut viranomaistehtävien kaltaiset tehtävät | 678 | 5 557 | 501 | 410 | 6 468 | -5 790 | 10 |
YHTEENSÄ | 114 671 | 120 964 | 26 349 | 24 675 | 171 988 | -57 316 | 68 |
---|
1) Poistot laskettu hankintahintaisista arvoista, jolloin käytetty korko on 5,3 %.
Laskelman luvut eroavat menomomenttien loppusummista, koska investoinnit näkyvät siinä poistoajan puitteissa poistoina ja laskennallisina korkoina. Toimintakustannukset sisältävät palkkakustannuksia, aine- ja tarvikehankintoja, palvelujen ostoja, muita lyhytvaikutteisia juoksevia kustannuksia sekä sisäisiä kustannuksia.
21. Toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 541 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia sekä yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 151 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 100 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 50 000 euroa Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmän kehittämiseksi. Hankkeen kustannusarvio on 269 000 euroa ja se on valmis vuonna 2004. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina väylämaksutulot, yhteysalusliikenteen tulot, luotsaustulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, monitoimimurtajien tulot, karttatuotannon tulot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamaksut. Momentilta maksetaan myös Saimaan kanavan hoitokunnan menot. Rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseuduilla.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 127 794 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 96 252 000 |
Muut toimintamenot | 31 542 000 |
Bruttotulot | 114 253 000 |
Maksullisen toiminnan tulot | 113 763 000 |
— julkisoikeudelliset suoritteet | 97 946 000 |
— muut suoritteet | 15 817 000 |
Muut tulot | 490 000 |
Nettomenot | 13 541 000 |
Täydentävän esityksen (HE 206/2001 vp) selvitysosa:Vähennys talousarvioesityksen 11 041 000 euroon nähden on 841 000 euroa, missä lisäyksenä on otettu huomioon bruttotulojen lisäys 3 364 000 euroa ja vähennyksenä bruttomenojen lisäys 2 523 000 euroa. Muutos aiheutuu monitoimimurtajan vuokrauksesta talvikaudeksi 2001—2002.
Vuoden 1991 ensimmäisessä lisämenoarviossa merenkulkulaitoksen momentin 31.30.70 perusteluissa on todettu, että vuoden 1993 alkupuolella valmistuva monitoimimurtaja tullaan työllistämään kesäkuukausina offshore-toiminnassa Pohjanmerellä, jolloin sen rahtitulojen lasketaan korvaavan osan talvikausien Itämerellä tapahtuvan jäänmurtotoiminnan käyttökustannuksista.
Monitoimimurtajia käytetään talvikausien ulkopuolella myös muualla kuin Pohjanmerellä. Monitoimimurtajien kapasiteetin tehokkaan käytön ja väylämaksurasituksen keventämisen vuoksi tarkoituksena on, että yhtä monitoimimurtajaa käytetään kertaluontoisesti ensi talvikauden aikana muualla kuin Pohjanmerellä rahtaustehtäviin. Järjestely sisältää vastaavan korvaavan murtajan osoittamisen samaksi ajaksi Suomeen sekä sen kustannukset. Talvikauden tuloina arvioidaan kertyvän 3 364 000 euroa. Tarkoituksena on, että rahtauksesta saatavasta noin 1 682 000 euron nettohyödystä käytetään 841 000 euroa mm. mataloituneiden väylien kunnostukseen sekä 841 000 euroa tuloutetaan valtion menojen katteeksi vähentämällä talousarvioesityksen nettomäärärahaa. Myös väylämaksulla katettavan toiminnan kustannukset alenevat.
Valtiovarainvaliokunta:Muun muassa maankohoamisesta johtuen eräät kauppamerenkulun väylät ovat madaltuneet. Ilman kunnostustoimenpiteitä väylien sallittua kulkusyvyyttä joudutaan alentamaan, mikä lisää kuljetuskustannuksia ja heikentää alueen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpailukykyä. Teollisuudelle aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia, jos laivojen täyttöastetta ei voida täysin hyödyntää. Nämä ongelmat ovat nousseet esille myös itäisellä Suomenlahdella, mm. Loviisan satamaan johtavalla väylällä. Myös sisävesikanavien rakenteet ovat monin paikoin huonoja ja peruskorjauksen tarpeessa. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2,5 milj. euroa väylien kunnostukseen. Määrärahasta tulee osoittaa 500 000 euroa sisävesikanavien parantamiseen ja kanavaperinteen vahvistamiseen.
Merenkulkulaitoksen tarkoituksena oli vuokrata monitoimimurtaja ulkomaille kertaluonteisesti ensi talvikaudeksi. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun tiedon mukaan hanke on kuitenkin peruuntunut. Edellä olevan johdosta valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 841 000 euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että jäänmurtajakapasiteettia käytetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Valiokunnan mielestä murtajien ns. talvirahtaus on kuitenkin ongelmallista. Monitoimimurtajaan on aikanaan tehty suuret investoinnit ja se on hankittu nimenomaan Suomen talvimerenkulun hoitamiseen. On myös kiinnitettävä huomiota Suomen merenkululle myönnettyjen EU-tukien jatkuvuuteen. Jatkoa varten on syytä selvittää, minkälaista jäänmurtajakapasiteettia Suomessa ylipäänsä tarvitaan huomioiden myös lisääntyvä öljyntorjuntakapasiteetin tarve.
Valiokunnan lausumaehdotus 9:Eduskunta edellyttää, että vuoden 2002 aikana arvioidaan Suomen jäänmurtajakapasiteetin ja jäänmurtajapalveluiden tarve sekä monitoimimurtajan toimintamalli.
Eduskunnan lausuma 9:Eduskunta edellyttää, että vuoden 2002 aikana arvioidaan Suomen jäänmurtajakapasiteetin ja jäänmurtajapalveluiden tarve sekä monitoimimurtajan toimintamalli.
2002 talousarvio | 13 541 000 |
2001 talousarvio | 10 905 810 |
2001 I lisätalousarvio | 546 611 |
2000 tilinpäätös | 18 181 115 |
70. Alusten hankinta(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 259 000 euroa.
Selvitysosa:Vuosina 1993 ja 1994 hankittujen jäänmurtajien hankinta- ja rahoitusmenot ovat 211 011 000 euroa ja niihin on aikaisemmin myönnetty 191 501 000 euroa. Kassamenoja jo suoritetuista hankinnoista aiheutuu 10,3 milj. euroa vuonna 2002 ja 9,3 milj. euroa vuonna 2003.
2002 talousarvio | 10 259 000 |
2001 talousarvio | 19 677 987 |
2001 I lisätalousarvio | 336 376 |
2000 tilinpäätös | 22 032 618 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 523 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioltaan merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajennus- ja uusinvestointien ja laitehankintojen sekä niitä vastaavien myöhemmin toteutettavien hankkeiden suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Vuoden 2002 määrärahaa on tarkoitus käyttää liikenteenohjaus- ja radionavigaatiojärjestelmähankintoihin.
2002 talousarvio | 2 523 000 |
2001 talousarvio | 2 522 819 |
2001 I lisätalousarvio | 2 102 349 |
2000 tilinpäätös | 12 193 625 |
87. Maa- ja vesialueiden hankinta(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 67 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen sekä vesilain (246/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.
2002 talousarvio | 67 000 |
2001 talousarvio | 67 275 |
2000 tilinpäätös | 16 262 |