Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 1 523 471 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 061 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2024 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2024—2028 enintään 116 910 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2024 -tilausvaltuus, PVKEH 2024).

PVKEH 2024 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2024 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2024 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin määrärahasta käytetään arviolta 10,3 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028— Yhteensä
vuodesta
2024
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 20 087 32 684       52 771
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 35 220 29 500 230     64 950
Laivue 2020 -tilausvaltuus 241 500 172 648 55 395 37 645 6 180 513 368
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 6 970 2 065 4 920 605   14 560
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 193 651 63 075 53 933 27 727 18 000 356 386
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus 49 298 47 070 66 550 40 480 10 000 213 398
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus 330 215 287 850 205 115 255 250   1 078 430
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus 129 217 134 420 124 120 101 780 221 900 711 437
Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus 258 562 225 400 276 082 295 000 259 182 1 314 226
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 1 264 720 994 712 786 345 758 487 515 262 4 319 526
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus 17 190 37 750 28 965 20 425 12 580 116 910
Uusi tilausvaltuus yhteensä 17 190 37 750 28 965 20 425 12 580 116 910
             
Valtuudet yhteensä 1 281 910 1 032 462 815 310 778 912 527 842 4 436 436

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä.

Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
  • — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.

  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
  • — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
  • — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
  • — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
  • — kehitetään informaatiopuolustusta.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
  • — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
  • — hankitaan taistelijan asuja sekä henkilöballistisia suojavarusteita
  • — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.

  • — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
  • — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
  • — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
  • — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
  • — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.

  • — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
  • — jatketaan Laivue2020-hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
  • — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
  • — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
  • — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hankitaan korvaavaa suorituskykyä. PVPAR 2022 -tilausvaltuus käytetään kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin hankintoihin.

Määrärahasta arvioidaan vuonna 2024 käytettävän 1 281 910 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 500 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 241 061 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutusten huomioiminen myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin yhdenmukaistaa hankintojen valuuttakurssikäsittelyä. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2024 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus
  • — kehitetään sotilastiedustelun tiedonhankintakykyä
  • — kehitetään Merivoimien tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä
  • — kehitetään Merivoimien raivaamiskykyä
  • — ylläpidetään Ilmavoimien lentokaluston ja koulutusjärjestelmän suorituskykyä
  • — kehitetään kykyä kansallisen avaruustilannekuvan luomiseen
  • — kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä sekä taistelijan taistelunkestävyyttä ja selviytymiskykyä
  • — parannetaan kriittisten järjestelmien käytettävyyttä varaosahankinnoilla sekä hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet
  • — kehitetään koulutuksessa käytettäviä maalilaitteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elvytysrahoituksen siirto vuodelle 2020 (LTA IV 2020) 1 000
Ennakollinen kustannustasotarkistus, 1,5 % 19 568
Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen -2 035
Laivue 2020 -hankkeen alkuperäisen menoajoituksen vaikutus vuosiin 2024-2026 -53 000
Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuden muutos 23 000
Laivue 2020 lisärahoitus (LTA IV 2020) -1 150
LTA II 2022 sisältyneet menoajoitusmuutokset -33 177
LTA III 2021 sisältyneet menoajoitusmuutokset -240
Määrärahatason vähennys 0,7 hoitajamitoituksen rahoittamiseksi 5 000
PVKEH 2021 maksatuksen siirto (LTA IV 2022)/TA 2023 -1 100
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTAE II 2023) 2 200
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) 1 020
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA IV 2022) 2 700
PVKEH 2022 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) 5 083
Siirto momentilta 27.10.01 7 476
Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen tasokorotus -323 450
Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA 2023) 180 749
Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA IV 2022) 61 013
Ukrainan tukipaketit 16 800
Vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus 37 552
Tasomuutos -6 103
Yhteensä -57 094

2024 talousarvio 1 523 471 000
2023 II lisätalousarvio 304 391 000
2023 I lisätalousarvio 41 564 000
2023 talousarvio 1 580 565 000
2022 tilinpäätös 1 289 500 000