Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Selvitysosa:Puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä on muodostaa ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke ja tarvittaessa torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena osana liittouman yhteistä puolustusta ja pelotetta.

Puolustusvoimat jatkaa Nato-jäsenyyteen liittyvää sotilaallista yhteensovittamista, jossa korostuu erityisesti yhteistoimintakyvyn kehittäminen. Puolustusvoimat valmistautuu osallistumaan Naton rauhan ajan tehtäviin ja valmiusvelvoitteisiin. Puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin kehittämisen ja Naton puolustussuunnittelun yhteensovittaminen on käynnistetty ja sen asettamat tavoitteet toteutuvat vaiheittain osana Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä.

Puolustusta kehitetään nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön kasvaneiden vaatimusten mukaisesti puolustukseen osoitettavilla lisäresursseilla. Lisämäärärahalla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä materiaalisen valmiuden puutteita, lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää ja nostetaan toiminnan ja valmiuden tasoa.

Puolustusvoimat kehittää yhteistoimintakykyä Suomen keskeisten kumppanien kanssa. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja luo edellytykset toimien koordinoinnille ja yhteensovittamiselle. Yhteistoimintakykyä kehitetään Naton jäsenenä ja osana muuta puolustusyhteistyötä.

Tuotokset ja laadunhallinta

Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustuskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien toiminnan tason ylläpitäviä resursseja vahvistetaan.

Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:

  • — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
  • — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
  • — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
  • — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
  • — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
  • — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
  • — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
  • — Puolustusvoimien omiin järjestelmiin kohdistuva kybervakoilu ja kybervaikuttaminen on havaittu, torjuttu ja raportoitu.
  • — Uusien sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
  • — Yhteistoimintakyky keskeisten puolustusyhteistyökumppanien kanssa sekä osana Naton liittokuntaa.

Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita

2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Tuotokset      
Koulutetut varusmiehet (lkm) 19 5581) 20 700 20 500
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) 29 30 28
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 29 623 29 500 28 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/
sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%)
10,6 10,5 10,0
HN-lentotunnit (lkm) 8 944 9 000 9 000
NH90-lentotunnit (lkm) 1 901 1 850 1 850
Alusvuorokaudet (lkm) 1 254 1 150 1 150
Laadunhallinta      
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,6 2,5 2,5
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) 4,2 4,2 4,2
Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) 4,4 4,0 4,0

1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (1 040 v. 2022).

Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että poikkeusolojen suorituskyky kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustuskyvyn vahvistamiseksi materiaalin kunnossapidon tasoa nostetaan. Lisämateriaalihankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin.

Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:

  • — Strategisten hankkeiden toimeenpano
  • — Materiaalisen valmiuden parantamisen ja suorituskykyjen oikea-aikaisen rakentumisen varmistaminen
  • — Kumppanuuksien palvelujen ja valmiuden varmistaminen kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
  • — Puolustuskykyä vahvistavan kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön syventäminen keskeisten kumppanien kanssa painopisteinä yhteistoimintakyky, tilannekuvan muodostaminen, kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen sekä suorituskykyjen rakentamisen ja ylläpidon tukeminen
  • — Digitalisaation, digitaalisen turvallisuuden ja tiedon hyödyntämisen kehittäminen.

Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 48 49 49
Reserviläispäivän hinta (euroa) 155 174 174
Henkilötyövuoden hinta (euroa) 60 559 61 072 61 735
Tuottavuus      
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 82 85 85
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 13 13 13
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 106 105 105
Henkilöstövoimavarojen hallinta

Puolustuskyvyn vahvistamiseksi Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään lähivuosien aikana 500 henkilötyövuodella. Lisäksi sopimussotilaiden määrä kasvatetaan vuosittain noin 500 henkilötyövuoteen. Vapaaehtoista maanpuolustusta tehostetaan osana paikallispuolustuksen kehittämistä ja reservin koulutusta.

Puolustusvoimien sotilaallinen liittoutuminen ja siihen liittyvät valmiusvaatimukset muodostavat merkittävän henkilöstön lisäresurssitarpeen yllä mainitun 500 henkilötyövuoden lisäksi. Lisähenkilöstön määrä tarkastellaan integraatioprosessissa.

Yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietinnössä kuvataan tavoitetiloja, jotka antavat perusteita kehittämiselle ja päätöksenteolle.

Puolustusvoimille asetetut henkilöstövoimavarojen hallinnan tulostavoitteet:

Puolustusvoimien henkilöstö
  • — Henkilöstövoimavaroja keskitetään toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin.
  • — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.
  • — Henkilöstön toimintakykyä sekä työkykyä ja -hyvinvointia kehitetään.
Asevelvollisuus
  • — Sodan ajan joukkojen vahvuutta ylläpidetään 280 000:ssa.
  • — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kehittämällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osallistumismahdollisuuksia, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus
  • — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus toteutetaan voimassaolevan lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
  • — Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta uudistetaan vastaamaan kehittyvän paikallispuolustuksen tarpeita.

Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat 12 458 12 552 12 690
Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) 12 477 12 986 12 698
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) 8,4 alle 8,0 alle 8,0
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) 4,2 4,1 4,1

Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
arvio
milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa %
             
Materiaalisen valmiuden menot (pl. F-35 ja Laivue 2020) 941 35,8 1 816 52,4 1 736 48
— Puolustusmateriaalihankinnat (pl. F-35 ja Laivue 2020) 521   1 338   1 281  
— Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) 22   39   23  
— Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) 398   439   432  
Kiinteät henkilöstömenot 756 28,8 787 22,7 829 23
Kiinteistömenot 267 10,2 285 8,2 306 8
Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot 660 25,2 577 16,7 775 21
Yhteensä (pl. F-35 ja Laivue 2020) 2 624 100 3 465 100 3 646 100
             
Monitoimihävittäjien hankinta (F-35) 702   1 406   1 502  
Laivue 2020 -hankinta 65   242   243  
Yhteensä 3 391   5 113   5 391  

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 357 200 000 euroa.

Perustetaan 1.1.2024 lukien kenraalimajurin ja prikaatikenraalin virat Puolustusvoimiin.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 2 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin

8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2024 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2025—2028 enintään 146 011 000 euroa (Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2024 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 2 372,8 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 890,3 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 454,9 milj. euroa, kiinteistömenot 306,5 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 185,9 milj. euroa sekä muut toimintamenot 535,2 milj. euroa. Momentilla on lisäystä 50,0 milj. euroa Puolustusvoimien tarpeisiin (HO 2023).

Määrärahasta käytetään arviolta 36,1 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Momentille perustetaan 1.1.2024 lukien kenraalimajurin ja prikaatikenraalin virat Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen. Nato-jäsenyyden myötä Puolustusvoimilta edellytetään kenraali-/amiraalitasoisten upseereiden asettamista Naton organisaatiorakenteisiin. Perustettavien erittelyvirkojen palkkausmenot ja hallinnolliset menot ovat vuonna 2024 yhteensä 0,45 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028— Yhteensä
vuodesta
2024
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus 9 790         9 790
Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus 125 692 125 692 125 692 125 692 125 692 628 460
Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus 12 400 12 205 3 500     28 105
Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus 41 074 13 122 6 470 2 183   62 849
Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus 101 539 26 913 7 164 7 805 1 900 143 421
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 290 495 177 932 142 826 135 680 127 592 872 625
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuus   92 591 34 400 12 365 6 655 146 011
Uusi tilausvaltuus yhteensä   92 591 34 400 12 365 6 655 146 011
             
Valtuudet yhteensä 290 495 270 523 177 226 148 045 134 247 1 018 636

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee noin 290 henkilötyövuodella vuoteen 2023 verrattuna. Henkilötyövuosimäärän väheneminen aiheutuu pääasiallisesti toimintaympäristön muutoksen johdosta palkatun lisähenkilöstön määräaikaisten tehtävien päättymisestä. Vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvan Puolustusvoimien pysyvän henkilöstölisäyksen osuus on 125 henkilötyövuotta vuonna 2024.

Vuoden 2024 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2024—2028.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 2 119 751 2 134 338 2 372 836
Bruttotulot 23 195 16 040 15 636
Nettomenot 2 096 556 2 118 298 2 357 200
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 216 977    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 272 841    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 606 1 964 1 940
— muut tuotot 1 648 2 076 1 696
Tuotot yhteensä 3 254 4 040 3 636
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 843 3 495 3 113
— osuus yhteiskustannuksista 234 350 335
Kustannukset yhteensä 3 077 3 845 3 448
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 177 195 188
Kustannusvastaavuus, % 106 105 105
       
Hintatuki 153 155 155
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 330 350 343

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustason tarkistus 1,5 % 20 500
Ilmav. tukikohtien kehittäminen, menoajoitusmuutos (LTA IV 2021) -11 750
Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen 2 035
Lentosotaharjoitus Kauhava -250
Monitoimihävittäjiin liittyvät kiinteistöjen ylläpitokustannukset 800
Nato-jäsenyydestä aiheutuvat muut kustannukset -1 000
Nato-jäsenyys 10 856
Puolustusvoimien tarpeet (HO 2023) 50 000
Siirto momentille 27.10.18 -7 476
TMTV 2020 uudelleenbudjetointi (LTA IV 2022) -7 523
Toimintaympäristön muutoksesta johtuva tasokorotus 71 000
Vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus 61 727
Palkkausten tarkistukset 49 983
Yhteensä 238 902

2024 talousarvio 2 357 200 000
2023 II lisätalousarvio 133 263 000
2023 I lisätalousarvio 1 730 000
2023 talousarvio 2 118 298 000
2022 tilinpäätös 2 152 420 000

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Momentille myönnetään 1 523 471 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 061 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2024 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2024—2028 enintään 116 910 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2024 -tilausvaltuus, PVKEH 2024).

PVKEH 2024 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2024 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2024 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin määrärahasta käytetään arviolta 10,3 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028— Yhteensä
vuodesta
2024
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 20 087 32 684       52 771
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 35 220 29 500 230     64 950
Laivue 2020 -tilausvaltuus 241 500 172 648 55 395 37 645 6 180 513 368
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 6 970 2 065 4 920 605   14 560
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 193 651 63 075 53 933 27 727 18 000 356 386
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus 49 298 47 070 66 550 40 480 10 000 213 398
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus 330 215 287 850 205 115 255 250   1 078 430
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus 129 217 134 420 124 120 101 780 221 900 711 437
Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus 258 562 225 400 276 082 295 000 259 182 1 314 226
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 1 264 720 994 712 786 345 758 487 515 262 4 319 526
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus 17 190 37 750 28 965 20 425 12 580 116 910
Uusi tilausvaltuus yhteensä 17 190 37 750 28 965 20 425 12 580 116 910
             
Valtuudet yhteensä 1 281 910 1 032 462 815 310 778 912 527 842 4 436 436

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä.

Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
  • — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.

  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
  • — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
  • — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
  • — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
  • — kehitetään informaatiopuolustusta.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
  • — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
  • — hankitaan taistelijan asuja sekä henkilöballistisia suojavarusteita
  • — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.

  • — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
  • — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
  • — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
  • — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
  • — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.

  • — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
  • — jatketaan Laivue2020-hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
  • — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
  • — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
  • — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hankitaan korvaavaa suorituskykyä. PVPAR 2022 -tilausvaltuus käytetään kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin hankintoihin.

Määrärahasta arvioidaan vuonna 2024 käytettävän 1 281 910 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 500 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 241 061 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutusten huomioiminen myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin yhdenmukaistaa hankintojen valuuttakurssikäsittelyä. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2024 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus
  • — kehitetään sotilastiedustelun tiedonhankintakykyä
  • — kehitetään Merivoimien tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä
  • — kehitetään Merivoimien raivaamiskykyä
  • — ylläpidetään Ilmavoimien lentokaluston ja koulutusjärjestelmän suorituskykyä
  • — kehitetään kykyä kansallisen avaruustilannekuvan luomiseen
  • — kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä sekä taistelijan taistelunkestävyyttä ja selviytymiskykyä
  • — parannetaan kriittisten järjestelmien käytettävyyttä varaosahankinnoilla sekä hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet
  • — kehitetään koulutuksessa käytettäviä maalilaitteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elvytysrahoituksen siirto vuodelle 2020 (LTA IV 2020) 1 000
Ennakollinen kustannustasotarkistus, 1,5 % 19 568
Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen -2 035
Laivue 2020 -hankkeen alkuperäisen menoajoituksen vaikutus vuosiin 2024-2026 -53 000
Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuden muutos 23 000
Laivue 2020 lisärahoitus (LTA IV 2020) -1 150
LTA II 2022 sisältyneet menoajoitusmuutokset -33 177
LTA III 2021 sisältyneet menoajoitusmuutokset -240
Määrärahatason vähennys 0,7 hoitajamitoituksen rahoittamiseksi 5 000
PVKEH 2021 maksatuksen siirto (LTA IV 2022)/TA 2023 -1 100
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTAE II 2023) 2 200
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) 1 020
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA IV 2022) 2 700
PVKEH 2022 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutos (LTA II 2022) 5 083
Siirto momentilta 27.10.01 7 476
Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen tasokorotus -323 450
Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA 2023) 180 749
Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus (LTA IV 2022) 61 013
Ukrainan tukipaketit 16 800
Vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus 37 552
Tasomuutos -6 103
Yhteensä -57 094

2024 talousarvio 1 523 471 000
2023 II lisätalousarvio 304 391 000
2023 I lisätalousarvio 41 564 000
2023 talousarvio 1 580 565 000
2022 tilinpäätös 1 289 500 000

19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 502 342 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen

2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon

3) varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan

4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin

5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin

6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin

7) enintään vuosittain 110 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen

8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

     
01. Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot 1 155 000
02. Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) 109 282
03. Indeksimenot 106 160
04. Valuuttakurssimenot 131 900
Yhteensä   1 502 342

Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.

Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.

Valtuus

1) Vuonna 2024 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Kohdassa 7) määräaikaisen lisähenkilöstön määrää kasvatetaan 30 henkilötyövuodella, jolla vastataan F-35 -hankkeen suorituskyvyn rakentamisen aikaiseen tarpeeseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028— Yhteensä
vuodesta
2024
lähtien
             
Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) 1 155 000 1 415 000 1 221 000 1 200 000 2 321 000 7 312 000
Menot yhteensä 1 155 000 1 415 000 1 221 000 1 200 000 2 321 000 7 312 000

Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:

Suorituskyky / Tavoite

Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.

  • — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
  • — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
  • — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
  • — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
  • — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
  • — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
  • — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
  • — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.

Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa mm. kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.

Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakoitu valuuttakurssimuutoksen vaikutus (tappio) -139 298
Ennakollinen indeksitarkistus 6 522
Maksuprofiilin mukainen muutos (aiemmat kehyspäätökset) 138 850
Menoajoitusmuutos (LTAE II 2023) 16 150
Ostovoimatarkistus (2024) 22 706
Vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus 51 715
Yhteensä 96 645

2024 talousarvio 1 502 342 000
2023 II lisätalousarvio 12 256 000
2023 talousarvio 1 405 697 000
2022 tilinpäätös 330 028 000

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 8 015 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin

4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.

Selvitysosa:

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnalliset tulostavoitteet

2022
toteutuma
2023
ennakoitu
2024
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutuspäivien määrä (euroa) 73 76 76
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä 1 300 1 250 1 235
Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus)      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä (pv) 89 712 100 000 100 000
Laadunhallinta      
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (pv) 4 222 4 000 4 000
MPK:n kurssityytyväisyys      
Oppilastyytyväisyys (asteikolla 1—5) 4,52 4,0 4,0
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) 4,16 4,0 4,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutus ja tukitoimet -200
Yhteensä -200

2024 talousarvio 8 015 000
2023 II lisätalousarvio -285 000
2023 talousarvio 8 215 000
2022 tilinpäätös 7 158 734