Talousarvioesitys 2023
30. Sairausvakuutus
Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.
Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.
Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksista. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.
Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa sekä työnantajille maksettavaa perhevapaakorvausta. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.
Toiminnan laajuus 2021—2023
| 2021 toteutunut |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Päivärahat | |||
| Sairauspäivärahan saajat | 304 974 | 306 800 | 310 100 |
| — miehiä | 119 798 | 120 800 | 121 300 |
| — naisia | 185 176 | 186 000 | 188 800 |
| Vanhempainpäivärahan saajat | 143 396 | 150 100 | 152 700 |
| — miehiä | 60 710 | 63 600 | 65 200 |
| — naisia | 82 686 | 86 500 | 87 500 |
| Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) | 58,02 | 59,50 | 61,10 |
| — miehillä | 60,18 | 61,60 | 63,20 |
| — naisilla | 56,39 | 57,90 | 59,40 |
| Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) | 71,35 | 73,90 | 76,80 |
| — miehillä | 86,24 | 93,00 | 103,30 |
| — naisilla | 69,45 | 71,60 | 73,20 |
| Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv) | 29,05 | 29,67 | 30,86 |
| Lääkkeet | |||
| Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) | 30 500 | 30 900 | 31 200 |
| Sairausvakuutuksen korvaama osuus lääkkeistä (%) | 76,0 | 76,0 | 77,0 |
| Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) | 579,78 | 592,16 | 615,87 |
| Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt | 308 453 | 318 600 | 322 700 |
| Sairaanhoitokorvaukset | |||
| Vuonna 2021 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 14,1 %, hammaslääkärinpalkkioista 13,2 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 19,8 % sekä matkojen osalta 87,0 %. |
50. Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 9 §:n nojalla henkilölle maksettaviin korvauksiin
2) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 20 §:n mukaisiin hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille tai HUS-yhtymälle maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat paperittomille ja paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevalle henkilölle annetusta kiireettömästä terveydenhuollon palvelusta.
Selvitysosa:Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain nojalla henkilölle voidaan maksaa korvausta, kun hän on saanut terveydenhuollon palveluita toisessa EU- tai Eta-valtiossa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa ja hän on maksanut kaikki palvelusta aiheutuneet kustannukset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 56 a §:n mukaisesti paperittoman ja paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevalle henkilölle on, ottaen huomioon hänen terveydentila ja Suomessa oleskelun kesto, järjestettävä välttämättömäksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluita. Henkilö on ensisijaisesti itse vastuussa palveluista aiheutuneista kustannuksista. Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain nojalla hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle voidaan maksaa valtion korvausta, jollei kustannuksia saada perittyä henkilöltä itseltään.
Korvaukset haetaan Kansaneläkelaitokselta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muuttamisesta.
| 2023 talousarvio | 11 000 000 |
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 254 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen
2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen
3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.
Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 57 200 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 6 900 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menoista valtio rahoittaa 67 % ja vakuutetut 33 %. Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa vähimmäismääräisistä päivärahoista ja kuntoutusrahoista osuuden, joka ylittää vakuutetun vuositulon perusteella lasketun etuuden määrän. Lisäksi valtio rahoittaa 5 % muista päivärahoista ja kuntoutusrahoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.
Vuonna 2023 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuna kaikilta vakuutetuilta peritään 0,58 % tuloista, paitsi eläke- ja etuustuloista 1,55 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi vähintään 15 562 euron vuositulon osalta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaajilta 1,38 % ja yrittäjiltä 1,54 %. Alle 15 562 euroa alittavan vuositulon osalta palkansaajien päivärahamaksua ei peritä ja yrittäjiltä peritään päivärahamaksua 0,16 %. Työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,56 %.
Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa. Lääkkeiden ehdollinen korvattavuus jatkuu vuoden 2025 loppuun.
Viitaten momentin 28.89.31 selvitysosaan, terveydenhuoltolain muuttaminen on hoitotakuun osalta huomioitu momentilla.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta sairaanhoitoetuuksien korvausten säästöistä vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen rahoittamiseksi.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta lääkehoidon säästöistä vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen rahoittamiseksi.
Sairausvakuutuksen arvioidut menot ja valtionosuudet vuonna 2023 (milj. euroa)
| Menot | |
| Työtulovakuutus | |
| Sairauspäivärahat | 1 060 |
| Vanhempainpäivärahat | 1 191 |
| Perhevapaakorvaus | 57 |
| Mata-päivärahat | 4 |
| Kuntoutusrahat | 283 |
| Työterveyshuolto | 389 |
| Yrittäjien lisäpäivät | 8 |
| Rahaston 8 %:n osuus | - |
| Yhteensä | 2 992 |
| Sairaanhoitovakuutus | |
| Lääkekorvaukset | 1 813 |
| Matkat | 340 |
| Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 45 |
| Lääkäripalkkiot | 27 |
| Hammaslääkärinpalkkiot | 51 |
| Muut sairaanhoitokorvaukset | 10 |
| Kuntoutuspalvelut | 523 |
| Rahaston 8 %:n osuus | -4 |
| Yhteensä | 2 805 |
| Menot yhteensä | 5 797 |
| Tulot | |
| Työtulovakuutuksen tuotot | |
| Vakuutettujen maksut | 1 301 |
| Työnantajamaksut | 1 554 |
| Yrittäjien lisäpäivät | 8 |
| Valtion rahoitusosuus | 362 |
| Vuoden 2022 maksuyli-/alijäämä | 93 |
| Yhteensä | 3 318 |
| Sairaanhoitovakuutuksen tuotot | |
| Palkansaajien ja yrittäjien maksut | 464 |
| Etuudensaajien maksut | 485 |
| Valtion rahoitusosuus | 1 898 |
| Ulkomailta maksetut EU-korvaukset | 5 |
| Vuoden 2022 yli-/alijäämä | -30 |
| Yhteensä | 2 822 |
| Tulot yhteensä | 6 140 |
| Valtion osuudet yhteensä | 2 254 |
| Työtulovakuutus | |
| Osuus päivärahoista ja kuntoutusrahoista | 109 |
| Osuus tartuntatautipäivärahoista | 3 |
| Osuus vähimmäispäivärahoista | 248 |
| Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta | 2 |
| Sairaanhoitovakuutus | |
| Osuus sairaanhoidosta | 1 858 |
| Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 40 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuu, voimaantulo 1.9.2023 | -100 |
| Korvausten maksaminen julkisissa tiloissa annettuun hoitoon lakkaa 31.12.2022 | -80 |
| Kuntoutustarpeen arvioinnin kehittäminen | 250 |
| Lääkehoidon säästöt hoitajamitoituksen rahoittamiseksi | -60 000 |
| Määräaikaiset tarkistukset sairausvakuutuksesta maksettaviin matkakorvauksiin polttoaineen hinnan nousun johdosta | 5 300 |
| Perhevapaauudistus | 5 400 |
| Sairausvakuutuslain väliaikaisten muutosten jatko 1.7.—31.12.2022 | 5 300 |
| Tarvearvion muutos | 172 230 |
| Yksityisen sairaanhoidon korvausten säästöt hoitajamitoituksen rahoittamiseksi | -42 650 |
| Yhteensä | 85 650 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 2 254 400 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 6 700 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2022 talousarvio | 2 168 750 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 127 844 343 |