Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Huolehtiminen oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, samoin kuin kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetään nyt monella sektorilla uutta ajattelua.

Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. Suomi sijoittuu kärkimaiden joukkoon kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Kansalaiset ovat kiinnostuneita aiempaa monimuotoisemmasta vaikuttamisesta, ja kansalaisaloitteen suosio on säilynyt korkealla. Haasteiksi ovat osallistumisen eriarvoistumisen lisäksi nousseet kyberuhat, disinformaatio sekä muun muassa vaaleihin kohdistuvan häirinnän uhka. Tarve huolehtia tietoturvasta ja huomioida tietosuojariskit on lisääntynyt. Joidenkin vähemmistöryhmien ja koko väestön välillä on huolestuttavia eroja perusoikeuksien toteutumisessa, tietoisuudessa oikeuksista ja oikeussuojasta sekä luottamuksessa viranomaisiin. Erityisen ongelman muodostaa näkyviin etnisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä. Myös kielellisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen puutteita.

Tuomioistuinlaitoksen perustehtävä on käsitellä ja ratkaista vireille tulevat asiat perus- ja ihmisoikeudet toteuttavalla tavalla. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan.

Teknologian hyödyntäminen aiempaa laajemmin jatkuu monella yhteiskunnan osa-alueella. Valtionhallinnossa esimerkiksi Verohallinto, Kela ja Maahanmuuttovirasto käyttävät toiminnassaan laajasti digitaalisia aineistoja. Myös tuomioistuimet ovat aloittaneet toimintansa digitalisoimisen. Etäyhteyksien hyödyntäminen on arkipäiväistynyt.

Väestön ikääntyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansainvälistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta. Taloustilanteen heikkeneminen lisää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrää.

Korkealla tasolla olevat ulosoton asia- ja velallismäärät vaikuttavat ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin. Koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset, kuten maksuvaikeudet heijastuvat ulosottoon viiveellä, mikä todennäköisesti johtaa viiveellä myös ulosottovelallisten lukumäärän kasvuun. Myös konkurssien määrä oletettavasti kasvaa. Tämä lisää tarvetta konkurssivalvonnalle ja julkisselvityksille.

Syyttäjälaitoksessa rikosasioiden vaativuuden voimakas kasvu, esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineistojen laajentuminen ja oikeudellisten ongelmien monipuolistuminen ovat lisänneet syyttäjien työmäärää merkittävästi. Koronaviruspandemian rajoitustoimista aiheutuneen jutturuuhkan purkaminen on lisänneet vireillä olevien asioiden määrää ja aiheuttanut haasteita Syyttäjälaitoksen toiminnalle.

Rikosseuraamuslaitoksessa kansainvälistyminen, rikosseuraamusasiakkailla korostuvat päihde- ja mielenterveysongelmat ja järjestäytyneiden rikollisryhmien aktivoitunut toiminta asettavat toiminnalle haasteita. Koronavirusepidemian aikana rangaistusten täytäntöönpanojen aloitusta jouduttiin lykkäämään, mikä vaikuttaa vankiluvun nousuun myöhempinä vuosina. Pidemmällä aikavälillä rikosseuraamusasiakkaiden määrän ennakoidaan kasvavan muun muassa sakkovanki- ja tutkintavankiuudistuksen sekä seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen myötä.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
  • — Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta.
  • — Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle.
  • — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla.
  • — Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.
  • — Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin.

Oikeusministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Oikeusministeriö 248 233 233
Oikeusministeriön yhteydessä toimivat viranomaiset 121 125 130
Oikeusrekisterikeskus 163 163 163
Tuomioistuinlaitos 3 441 3 417 3 448
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit 1 188 1 210 1 216
Kuluttajariitalautakunta 34 30 34
Ulosottolaitos 1 086 1 155 1 180
Konkurssiasiamiehen toimisto 13 12 10
Syyttäjälaitos 557 580 596
Rikosseuraamuslaitos 2 569 2 626 2 565
Yhteensä 9 420 9 551 9 575
Sukupuolten tasa-arvo

Kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma on hyväksytty. Osana perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa on laadittu seurannan indikaattorit. Rasismin torjunnan sekä hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma on hyväksytty. Toimintaohjelman toimeenpano on käynnistynyt ja se jatkuu hallituskauden loppuun. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan toimenpiteissä läpileikkaavana teemana. Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimenpiteiden toimeenpanossa edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa, valtavirtaistetaan sukupuolen moninaisuuden tunnistava näkökulma sekä otetaan huomioon lapsen oikeudet, lapsen edun ensisijaisuus ja lapsen oikeus erityiseen suojeluun.

Toimeenpannaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistetaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö ja parannetaan lähestymiskiellon tehokkuutta, vähennetään lähestymiskiellon rikkomista ja lisätään erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta. Näihin molempiin uudistuksiin on kohdennettu lisäresurssia vuodelle 2023.

Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Viimeisen vuosikymmenen aikana naisten osuus ulosottovelallisista on kasvanut. Erot keskimääräisessä ulosottovelassa ovat tasaantuneet sukupuolten kesken, kun miesten velka on pysynyt melko samalla tasolla, mutta naisten velka on kasvanut. Ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia pyritään vähentämään kuluttajaluottolainsäädäntöön tehtävillä tiukennuksilla, lisäämällä sosiaalisen luototuksen saatavuutta sekä parantamalla velallisten asemaa velkajärjestelyssä. Myös pienituloisten ulosottovelallisten aseman helpottamista selvitetään.

Vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 11 % on naisia. Naisvankien turvallisuutta parannetaan edelleen kehittämällä naisvankiloiden ja naisosastojen toimintaa. Naisten kanssa työskentelevän henkilöstön kouluttautumista naiserityiseen toimintatapaan jatketaan. Kehitetään rangaistusta suorittavien naisten tarvitsemia palveluja ja lisätään erityisesti terveys- ja päihdepalveluja.

Kestävä kehitys

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Suomi on yhdenvertainen. Oikeusministeriö on määrittänyt seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet.

Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta

  • — Kehitämme demokratiaa ja perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
  • — Tuemme avointa ja yhdenvertaista osallistumista ja hyviä väestösuhteita.
  • — Vähennämme syrjintää, rasismia ja vihapuhetta.
  • — Huolehdimme vaalijärjestelmän toimivuudesta.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto

  • — Turvaamme oikeuslaitoksen toimintakyvyn ja tuomioiden täytäntöönpanon.
  • — Luomme oikeuspolitiikan linjoja.
  • — Kehitämme säädöspolitiikkaa.
  • — Vähennämme rikollisuutta panostamalla korruption, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.
  • — Vahvistamme oikeuksiin pääsyä ja parannamme rikoksen uhrin asemaa.

Lisäksi vähennämme hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023

    v. 2021
tilinpäätös
1000 €
v. 2022
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2023
esitys
1000 €
 
Muutos 2022—2023
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 138 539 148 447 162 605 14 158 10
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 817 24 823 22 475 -2 348 -9
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 905 11 733 12 884 1 151 10
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 792 9 788 10 168 380 4
20. Erityismenot (arviomääräraha) 12 085 12 013 12 013 0
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 3 395 7 562 23 583 16 021 212
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 48 757 49 810 50 660 850 2
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 14 179 13 718 11 372 -2 346 -17
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 15 609 19 000 19 000 0
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 450 450 0
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 484 136 472 619 477 292 4 673 1
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 970 8 961 9 095 134 1
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 481 13 052 14 782 1 730 13
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 296 092 281 327 292 268 10 941 4
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 83 514 83 344 84 377 1 033 1
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 82 079 85 935 76 770 -9 165 -11
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 112 088 107 226 107 411 185 0
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 111 741 106 966 107 151 185 0
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha) 347 260 260 0
30. Syyttäjät 57 320 55 130 56 574 1 444 3
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 57 320 55 130 56 574 1 444 3
40. Rangaistusten täytäntöönpano 252 764 238 351 245 332 6 981 3
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 248 064 233 651 240 632 6 981 3
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 4 700 4 700 4 700 0
50. Vaalimenot 16 981 16 814 25 336 8 522 51
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 16 981 16 814 25 336 8 522 51
Yhteensä 1 061 827 1 038 587 1 074 550 35 963 3
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 9 420 9 551 9 575