Talousarvioesitys 2023
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.
Selvitysosa:
Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä on korostunut covid-19-pandemian sekä Ukrainan kriisin myötä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.
Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.
Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.
Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.
Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (33 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (14 %) ja sairausvakuutus (15 %).
Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.
Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:
Toimintakyky
- — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — Toiminta- ja työkyky on parantunut
- — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
Toimeentulo
- — Sosiaaliturva kannustaa työhön
- — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt
Palvelut
- — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
- — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) sekä lakia alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2023 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa.
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina toimeenpannaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja valmistellaan sosiaaliturvan uudistus sosiaaliturvakomiteassa. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreissa on huomioitu sukupuolen mukainen erittely.
Joka toinen vuosi jaettava kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaetaan vuonna 2023 ja palkintoon on varattu 500 000 euroa. Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin varataan 24,55 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen poikkihallinnollinen lapsistrategian valmistelu ja tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelman toteutuksen loppuunsaattaminen jatkuvat siirtomäärärahojen turvin. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma perustuu hallitusohjelmaan ja toimenpiteet edistyvät vaihtelevasti. Samapalkkaisuuden edistämiseen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet edistyvät aikataulussa. Translain valmistelu etenee. Hallituksen esitys translaista on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa, ja uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alussa. Palkka-avoimuuden hallituksen esitys on valmistelussa.
Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistetään uudistamalla vammaispalvelulainsäädäntö. Uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alussa ja sillä halutaan turvata eri vammaisryhmien yhdenvertaiset palvelut. Valtio korvaa vuodesta 2023 alkaen paperittomille annetun kiireellisen hoidon lisäksi myös välttämättömän hoidon aiheuttamat kustannukset. Yli hallituskauden jatkuvassa sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa kuullaan eri tahoja, mm. lapsia ja nuoria. Kansaneläkelaitos kehittää etuusjärjestelmiään ja asiointipalveluaan tavoitteena tarjota asiakkaille sujuvat, elämäntilannelähtöiset asiointipalvelut.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa sekä kansainvälisessä toiminnassa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.
Seurantaindikaattorit 2018—2023
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Toimintakyky | ||||||
| Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet | ||||||
| Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta/100 000 asukasta | ||||||
| — Miehet | 7 671 | 7 496 | 7 484 | 7 4801) | 7 500 | 7 505 |
| — Naiset | 3 993 | 3 983 | 3 907 | 3 9001) | 3 920 | 3 925 |
| Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat | ||||||
| — Miehet | 28,1 | 27,01) | 32,3 | 33,01) | 32,0 | 30,0 |
| — Naiset | 27,0 | 26,01) | 32,2 | 32,01) | 31,0 | 29,0 |
| Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista | ||||||
| — Pojat | 14,01) | 14,7 | 15,51) | 16,5 | 16,0 | 15,5 |
| — Tytöt | 25,01) | 26,8 | 27,81) | 34,3 | 32,0 | 30,0 |
| Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat | ||||||
| — Miehet | 60,9 | 62,01) | 56,5 | 56,01) | 57,0 | 58,0 |
| — Naiset | 66,1 | 67,01) | 56,7 | 56,01) | 57,0 | 58,0 |
| Toiminta- ja työkyky on parantunut | ||||||
| Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm | ||||||
| — Kokoaikaiselle | 14 691 | 14 665 | 13 543 | 12 079 | 12 200 | 12 500 |
| — Osa-aikaiselle | 6 042 | 5 683 | 5 458 | 5 317 | 5 420 | 5 500 |
| — Alle 25-v. | 1 972 | 2 255 | 2 135 | 2 135 | 2 140 | 2 145 |
| Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v. | ||||||
| — Miehet | 24,5 | 24,5 | 23,8 | 23,01) | 22,8 | 22,6 |
| — Naiset | 21,9 | 21,91) | 25,4 | 25,01) | 24,5 | 24,0 |
| Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet | ||||||
| — Miehet | 10,5 | 10,51) | 10,4 | 10,01) | 10,2 | 10,5 |
| — Naiset | 11,5 | 11,51) | 10,4 | 10,01) | 10,2 | 10,5 |
| Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt | ||||||
| Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus/100 000 asukasta | 43 | 39,1 | 38,5 | 37,71) | 36,9 | 36,1 |
| Työpaikkatapaturmataajuus | 29,1 | 28,7 | 25,0 | 25,51) | 26,5 | 27,0 |
| Vesiepidemioiden lkm | 2 | 4 | 2 | 2 | 3 | 3 |
| Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset | ||||||
| — Yhteensä, lkm | 9 886 | 10 926 | 10 793 | 11 0001) | 10 800 | 10 700 |
| — Uhrina mies, % | 30,9 | 30,0 | 30,0 | 25,01) | 25,0 | 30,0 |
| — Uhrina nainen, % | 69,1 | 70,0 | 70,0 | 75,01) | 75,0 | 75,0 |
| Toimeentulo | ||||||
| Sosiaaliturva kannustaa työhön | ||||||
| Työllisyysaste | ||||||
| 20—29-v. | 67,5 | 68,5 | 65,9 | 66,01) | 66,0 | 66,0 |
| 20—70-v. | 68,7 | 69,7 | 69,0 | 70,4 | 70,4 | 70,4 |
| 55—64-v. | 64,5 | 65,9 | 66,5 | 68,3 | 68,3 | 68,3 |
| Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta | 2,9 | 2,4 | 2,9 | 3,21) | 3,0 | 3,0 |
| Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle | 61,3 | 61,5 | 61,9 | 62,01) | 62,1 | 62,1 |
| Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt | ||||||
| Pienituloisten osuus, % | ||||||
| — Koko väestö | 11,8 | 12,3 | 10,9 | 11,01) | 11,5 | 12,0 |
| — Alle 18-v. | 10,5 | 11,6 | 9,0 | 9,0 | 10,0 | 10,5 |
| — Palkansaajat | 1,7 | 2,0 | 1,5 | 1,51) | 1,6 | 1,7 |
| — 65+ | 9,7 | 10,2 | 9,2 | 9,01) | 9,5 | 10,0 |
| — Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä | 16,0 | 16,1 | 16,31) | 17,51) | 17,0 | 17,0 |
| Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä | ||||||
| — Yhteensä | 2,9 | 2,7 | 2,8 | 2,91) | 2,9 | 2,8 |
| — Tulottomat kotitaloudet, lkm | 35 614 | 34 951 | 37 021 | 35 212 | 35 500 | 35 700 |
| Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta | ||||||
| — Miehet | 17,0 | 16,1 | 17,01) | 16,61) | 16,4 | 16,5 |
| — Naiset | 22,3 | 20,6 | 21,51) | 21,01) | 20,5 | 20,6 |
| Palvelut | ||||||
| Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden | ||||||
| Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä | 1,5 | 1,6 | 1,6 | 1,61) | 1,5 | 1,5 |
| Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista | 36,6 | 36,51) | 34,5 | 35,01) | 35,5 | 36,0 |
| Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä2) | ||||||
| — Miehet | 9,3 | 8,8 | 9,01) | 9,01) | 8,9 | 8,8 |
| — Naiset | 6,4 | 6,2 | 6,51) | 6,51) | 6,3 | 6,2 |
| Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista | ||||||
| — Miehet | 4,4 | 4,9 | 4,8 | 5,7 | 5,8 | 5,9 |
| — Naiset | 8,6 | 9,4 | 9,4 | 10,3 | 10,4 | 10,5 |
| Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet | ||||||
| — Miehet | 9,0 | 9,01) | 8,2 | 8,01) | 8,3 | 8,4 |
| — Naiset | 10,5 | 10,51) | 8,9 | 8,51) | 8,8 | 8,9 |
| Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet | ||||||
| — Miehet | 50,6 | 52,01) | 54,8 | 55,01) | 55,5 | 55,7 |
| — Naiset | 51,6 | 53,01) | 56,0 | 57,01) | 57,5 | 57,7 |
| Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä | ||||||
| — Miehet | 93,8 | 94,1 | 94,2 | 94,01) | 94,1 | 94,2 |
| — Naiset | 89,7 | 90,2 | 90,4 | 90,01) | 90,1 | 90,3 |
| Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin | ||||||
| Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä | ||||||
| — Yhteensä | 52,6 | 57,2 | 39,2 | 38,51) | 39,2 | 39,5 |
| — Miehet | 52,1 | 56,3 | 39,5 | 38,31) | 39,0 | 39,3 |
| — Naiset | 52,8 | 57,8 | 39,1 | 38,61) | 39,3 | 39,6 |
| Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista | ||||||
| — Yhteensä | 15,8 | 15,0 | 19,8 | 19,51) | 19,0 | 18,5 |
| — Miehet | 13,9 | 14,0 | 18,6 | 18,31) | 18,0 | 17,7 |
| — Naiset | 17,3 | 17,0 | 20,7 | 20,51) | 20,2 | 20,0 |
| — Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta | 3,2 | 5,1 | 12,9 | 9,0 | 8,5 | 8,5 |
| — 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % | 93,1 | 94,3 | 94,9 | 95,5 | 95,5 | 95,7 |
1) Arvio.
2) Suomen oppivelvollisuus laajenee ja uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Tästä syystä ”koulutuksen ulkopuolelle jääneitä” on tässä kohdin vaikea estimoida vuosien 2021—2023 osalta.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023
| v. 2021 tilinpäätös 1000 € |
v. 2022 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2023 esitys 1000 € |
Muutos 2022—2023 |
|||
| 1000 € | % | |||||
| 01. | Hallinto | 142 070 | 135 841 | 132 454 | -3 387 | -2 |
| 01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 36 018 | 34 668 | 30 263 | -4 405 | -13 |
| 04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 438 | 978 | 966 | -12 | -1 |
| 05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 979 | 2 098 | 2 810 | 712 | 34 |
| 06. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 21 725 | 19 088 | 19 363 | 275 | 1 |
| 07. | Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 8 714 | 8 755 | 8 856 | 101 | 1 |
| 08. | Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut (arviomääräraha) | — | 1 700 | 2 800 | 1 100 | 65 |
| 25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v) | 40 180 | 41 472 | 39 800 | -1 672 | -4 |
| 29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 27 754 | 20 729 | 22 000 | 1 271 | 6 |
| 66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 5 262 | 6 353 | 5 596 | -757 | -12 |
| 02. | Valvonta | 80 373 | 82 416 | 79 642 | -2 774 | -3 |
| 03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 996 | 16 952 | 17 318 | 366 | 2 |
| 05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 331 | 14 738 | 14 024 | -714 | -5 |
| 06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 041 | 4 744 | 4 739 | -5 | 0 |
| 07. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 27 909 | 27 941 | 28 320 | 379 | 1 |
| 08. | Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 200 | 2 200 | 2 200 | — | 0 |
| 09. | Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 4 000 | 1 000 | -3 000 | -75 |
| 20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 12 896 | 11 841 | 12 041 | 200 | 2 |
| 03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 154 285 | 119 120 | 93 623 | -25 497 | -21 |
| 04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 76 701 | 62 526 | 70 144 | 7 618 | 12 |
| (25.) | Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v) | 9 500 | 1 500 | — | -1 500 | -100 |
| (31.) | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 24 000 | 20 000 | — | -20 000 | -100 |
| 50. | Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 29 042 | 28 442 | 23 042 | -5 400 | -19 |
| 63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 7 042 | 6 652 | 437 | -6 215 | -93 |
| (87.) | Rokotetutkimuksen yhtiöittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 8 000 | — | — | — | 0 |
| 10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut | 4 439 218 | 4 509 934 | 4 563 610 | 53 676 | 1 |
| 50. | Perhe-etuudet (arviomääräraha) | 1 576 621 | 1 593 000 | 1 593 300 | 300 | 0 |
| 53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 16 500 | 17 100 | 19 500 | 2 400 | 14 |
| 54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 1 610 400 | 1 638 300 | 1 683 500 | 45 200 | 3 |
| 56. | Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) | 45 040 | 58 700 | 58 110 | -590 | -1 |
| 57. | Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) | 705 000 | 712 300 | 701 400 | -10 900 | -2 |
| 60. | Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) | 485 657 | 490 534 | 507 800 | 17 266 | 4 |
| 20. | Työttömyysturva | 2 543 978 | 2 585 037 | 2 271 128 | -313 909 | -12 |
| 31. | Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 19 454 | 30 484 | 30 484 | — | 0 |
| 50. | Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 965 046 | 1 085 034 | 856 503 | -228 531 | -21 |
| 52. | Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) | 1 557 079 | 1 465 679 | 1 380 200 | -85 479 | -6 |
| 55. | Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) | 2 400 | 3 840 | 3 941 | 101 | 3 |
| 30. | Sairausvakuutus | 2 127 844 | 2 168 750 | 2 265 400 | 96 650 | 4 |
| 50. | Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta (arviomääräraha) | — | — | 11 000 | 11 000 | 0 |
| 60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 2 127 844 | 2 168 750 | 2 254 400 | 85 650 | 4 |
| 40. | Eläkkeet | 4 870 775 | 5 043 485 | 5 117 933 | 74 448 | 1 |
| 50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 57 200 | 60 555 | 62 200 | 1 645 | 3 |
| 51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 714 200 | 735 500 | 760 800 | 25 300 | 3 |
| 52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 380 400 | 431 000 | 466 000 | 35 000 | 8 |
| 53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 13 900 | 17 300 | 18 200 | 900 | 5 |
| 54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 11 200 | 13 630 | 13 133 | -497 | -4 |
| 60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 3 693 875 | 3 785 500 | 3 797 600 | 12 100 | 0 |
| 50. | Veteraanien tukeminen | 237 954 | 192 720 | 158 181 | -34 539 | -18 |
| 30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 348 | 1 050 | 700 | -350 | -33 |
| 50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 10 160 | 7 700 | 5 500 | -2 200 | -29 |
| 51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 45 663 | 43 648 | 33 000 | -10 648 | -24 |
| 52. | Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 16 000 | 20 000 | 17 000 | -3 000 | -15 |
| 53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 2 080 | 1 690 | 1 360 | -330 | -20 |
| 54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 16 | 24 | 13 | -11 | -46 |
| 55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 1 260 | 400 | 600 | 200 | 50 |
| 56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 30 400 | 23 000 | 20 000 | -3 000 | -13 |
| 57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 8 | 8 | 8 | — | 0 |
| 58. | Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha) | 132 020 | 95 200 | 80 000 | -15 200 | -16 |
| 60. | Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen | 2 112 688 | 539 782 | 402 947 | -136 835 | -25 |
| 30. | Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 350 | 350 | 350 | — | 0 |
| 31. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 800 | 2 800 | 2 800 | — | 0 |
| 32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) | 25 000 | 25 000 | 30 000 | 5 000 | 20 |
| 33. | Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) | 94 230 | 96 000 | 96 000 | — | 0 |
| 34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 13 906 | 15 200 | 15 200 | — | 0 |
| 35. | Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) | 65 800 | 65 800 | 67 500 | 1 700 | 3 |
| 36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 562 | 562 | 562 | — | 0 |
| 37. | Valtion korvaus hyvinvointialueille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) | 1 756 | 1 500 | 1 500 | — | 0 |
| (38.) | Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 1 615 000 | — | — | — | 0 |
| (39.) | Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 184 800 | 132 420 | — | -132 420 | -100 |
| 40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 27 835 | 33 000 | 36 635 | 3 635 | 11 |
| 52. | Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 25 550 | 24 550 | 24 550 | — | 0 |
| 61. | Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v) | 45 000 | 132 500 | 118 500 | -14 000 | -11 |
| 63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 000 | 3 000 | 2 250 | -750 | -25 |
| 64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 7 100 | 7 100 | 7 100 | — | 0 |
| 70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 318 673 | 38 473 | 78 488 | 40 015 | 104 |
| 20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 311 840 | 31 590 | 71 940 | 40 350 | 128 |
| 21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 545 | 545 | 460 | -85 | -16 |
| 22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 460 | 510 | 460 | -50 | -10 |
| 50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 000 | 2 000 | 1 800 | -200 | -10 |
| 51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 2 900 | 2 900 | 2 900 | — | 0 |
| 52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha) | 928 | 928 | 928 | — | 0 |
| 80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 131 926 | 135 440 | 130 690 | -4 750 | -4 |
| 40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 112 262 | 114 000 | 113 200 | -800 | -1 |
| 41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 174 | 1 900 | 1 900 | — | 0 |
| 42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 350 | 400 | 450 | 50 | 13 |
| 50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) | 19 140 | 19 140 | 15 140 | -4 000 | -21 |
| 90. | Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen | 362 440 | 362 440 | 373 600 | 11 160 | 3 |
| 50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) | 362 440 | 362 440 | 373 600 | 11 160 | 3 |
| Yhteensä | 17 522 225 | 15 913 438 | 15 667 696 | -245 742 | -2 | |