Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
            50. Perhe-etuudet
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            57. Perustoimeentulotuki
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2023

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat perhe-etuuksista, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä, perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Perhe-etuuksiin kuuluvat äitiysavustus ja adoptiotuki, lapsilisät, elatustuki ja lasten kotihoidon tuki.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen, lapsilisien ja elatustuen tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Elatustuen tavoitteena on lisäksi turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa ja tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.89.31 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitukseen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2021—2023

  2021
toteutunut
2022
arvio
2023
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 47 737 44 900 44 800
Äitiysavustuksen euromäärä 170 170 170
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 48 70 70
       
Lapsilisät      
Lapsia vuoden lopussa 962 843 957 300 961 700
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 172 730 172 400 181 300
Lapsilisää saavia perheitä 532 441 529 400 531 300
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 173 100 100
       
Sotilasavustus      
Avustuksen saajien lukumäärä 9 280 9 500 10 000
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 322,35 330,00 337,00
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 390 078 384 400 388 400
Keskimääräinen tuki euroa/kk 324,51 329,00 341,00
       
Elatustuki      
Lapset, joista elatustuki maksettu 98 308 97 800 97 200
— täysimääräisenä 70 415 70 000 69 600
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 28 941 28 800 28 600
Täysi elatustuki euroa/kk 167,35 172,59 179,00
       
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutetut 5 962 6 000 6 100
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 372 251 364 000 368 100
Kotitalouksia vuoden aikana 264 497 258 600 259 500

50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 593 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin

3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen

4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 68 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.

Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.

Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.

Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Äitiysavustus 9 400 000
Valtion tuki kansainväliseen adoptioon 500 000
Lapsilisä 1 358 100 000
Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki 900 000
Elatustuki 224 400 000
Yhteensä 1 593 300 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -14 700
Tarvearvion muutos (maahanmuuttokokonaisuus) 15 000
Yhteensä 300

2023 talousarvio 1 593 300 000
2022 talousarvio 1 593 000 000
2021 tilinpäätös 1 576 621 046

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 4 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 2 400
Yhteensä 2 400

2023 talousarvio 19 500 000
2022 talousarvio 17 100 000
2021 tilinpäätös 16 500 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 683 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Perhevapaauudistus -200
Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli -800
Tarvearvion muutos 28 200
Tarvearvion muutos (maahanmuuttokokonaisuus) 18 000
Yhteensä 45 200

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 1 683 500 000
2022 talousarvio 1 638 300 000
2021 tilinpäätös 1 610 400 000

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 58 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -590
Yhteensä -590

2023 talousarvio 58 110 000
2022 talousarvio 58 700 000
2021 tilinpäätös 45 039 991

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 701 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin

2) väliaikaisesta epidemiakorvauksesta annetun lain (687/2020) mukaisten korvausten maksatuksen oikaisuun.

Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Perhevapaauudistus -200
Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli -2 500
Tarvearvion muutos -44 200
Tarvearvion muutos (maahanmuuttokokonaisuus) 36 000
Yhteensä -10 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 701 400 000
2022 II lisätalousarvio 7 400 000
2022 talousarvio 712 300 000
2021 tilinpäätös 705 000 000

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 507 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 52 %, sairausvakuutusrahaston osuus 38 % ja kansaneläkerahaston osuus 10 % vuonna 2023. Valtio rahoittaa 43,6 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 339 900 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 105 800 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 61 400 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
Yhteensä 507 800 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ansiotason muutos 8 300
Eläkekulujen kasvu 2 700
Etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen (kyber) 10 300
Perhevapaauudistuksen toimeenpanokustannukset -2 300
Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanokustannukset 500
Rahastojen jako-osuuksien muutos 3 600
Tason muutos -5 308
JTS-miljardin tuottavuussäästö -123
Toimistotilasäästö -403
Yhteensä 17 266

2023 talousarvio 507 800 000
2022 talousarvio 490 534 000
2021 tilinpäätös 485 657 000