Talousarvioesitys 2021
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 602 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) valtioneuvoston ja ministeriön vastuulla olevan kyberturvallisuusvalmiuden nostamiseen enintään 4 000 000 euroa.
Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Kestävästä liikkumisesta, kuljettamisesta ja viestinnästä on tehty entistä houkuttelevampaa
- — Liikenne- ja viestintämarkkinat tuottavat käyttäjille parempia ja laadukkaampia palveluita
- — Liikenneverkon laatua on parannettu
- — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
- — Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettu
- — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
- — Automaattiliikenteen käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa on luotu edellytykset
- — Liikenteen turvallisuutta on vahvistettu
- — Ministeriön toiminnan vaikuttavuutta on parannettu.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 15 993 | 16 497 | 14 852 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 243 | 10 | 250 |
| Nettomenot | 15 750 | 16 487 | 14 602 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 12 922 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 896 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 24.01.01) | -32 |
| Kyberturvallisuuskoordinointi (HO 2019) | -2 000 |
| Liikennetaloustieteen professuuri ja tutkimuksen sekä osaamisen vahvistaminen Aalto-yliopistossa (siirto momentille 29.40.50) | -200 |
| VNHY-siirto, VAHVA-asianhallintajärjestelmän tuottavuussäästö | -24 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -76 |
| Palkkausten tarkistukset | 447 |
| Yhteensä | -1 885 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 14 602 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -20 000 |
| 2020 talousarvio | 16 487 000 |
| 2019 tilinpäätös | 14 724 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.
Talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) on poistettu.
| 2021 talousarvio | 14 602 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 58 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -20 000 |
| 2020 talousarvio | 16 487 000 |
| 2019 tilinpäätös | 14 724 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 602 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 000 000 euroa ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
Lisämäärärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.
Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat digitalisaatiota laaja-alaisesti.
Kyberturvallisuustaidot ovat perustavanlaatuisia kansalaistaitoja Euroopan maissa ja eurooppalaisille, iästä riippumatta. Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Yleensä paras ja kustannustehokkain tapa lisätä kyberturvallisuutta on opettaa perustaitoja kaikille ihmisille ja kehittää näitä taitoja. Kyberturvallisuuden siviilitaito — Euroopan maiden koulutus ja toimintasuunnitelma -tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja foorumi, kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.
Toimenpiteet toteuttavat osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla valmisteltua kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa: harjoitustoiminta on osa kehittämisohjelmaa ja lisäksi tutkimusinvestointi tukee kehittämisohjelmaa.
Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.
Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta ja tutkimus tukevat digitalisaatiota ja digitalisaatio on tärkeässä roolissa yhteiskunnan systeemisessä vihreässä siirtymässä. Lisäksi kyberturvallisuus ja sen osaaminen ovat keskeinen edellytys yhteiskunnan laajamittaiselle digitaaliselle siirtymälle. Euroopan unionin kestävän kasvun strategian mukaisesti osa-alue edistää huipputason digitaalisten valmiuksien kehittämistä ja käyttöönottoa, sekä tavoitetta kyberiskuilta suojautumiseksi. Kyberturvallisuus läpileikkaa kaikkia sektoreita. Osa-alueen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen tukevat talouden, yhteiskunnan ja sosiaalisen elämän digitalisaatiota hyvin laaja-alaisesti.
Lisäyksestä 1 000 000 euroa aiheutuu kyberturvallisuusohjelman toimeenpanosta.
| 2021 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 14 602 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 525 000 |
| 2019 tilinpäätös | 14 724 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 660 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 660 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu kyberturvallisuuskoordinaation kehittämisestä valtioneuvostossa.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2021 IV lisätalousarvio | 1 660 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 14 602 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 525 000 |
| 2019 tilinpäätös | 14 724 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 660 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 660 000 euroa.
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 543 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.
Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Liikenne- ja viestintävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Liikenteestä ja viestinnästä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet
- — Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ja valvonnan kautta sekä palvelujen kehittymistä ja käyttöä on vauhditettu käyttäjälähtöisesti
- — Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu
- — Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi
- — Viestintäverkkojen ja liikennejärjestelmän laatu, turvallisuus ja häiriöttömyys ovat parantuneet
- — Kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä on vahvistettu automaattiliikenteen edistämistä
- — Vaikutustenarviointia ja sen edellyttämää tiedon tuotantoa on kehitetty.
Tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) | 4,0 | 3,6 | 3,6 |
| Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät (asteikko 1—5, vähintään) | 3,7 | 3,6 | 3,6 |
| Toimintajärjestelmään liittyvät sertifioinnit ja auditoinnit toteutuvat suunnitellusti | Toteutui | Toteutuvat suunnitellusti | Ulkoisessa auditoinnissa on todettu enintään 3 lievää poikkeamaa |
| Normien antaminen määräajassa | 100 % | 100 % | 100 % |
| Lupien myöntäminen määräajassa | 60 % | 90 % | 90 % |
| Katsastustoimintaan liittyvien valvontapäätösten antaminen määräajassa | 20 % | 90 % | 90 % |
| Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s) | 90 % | ||
| Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään) | >= 2020 | ||
| Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia | Toteutuma vähintään 20/22 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus, € | 4,62 | <= vuoteen 2019 verrattuna | <= vuoteen 2020 verrattuna |
| Tietoyksikkö, yksikkökustannus, € | 0,0082 | <= vuoteen 2019 verrattuna | <= vuoteen 2020 verrattuna |
| Ajokorttihakemus, yksikkökustannus, € | 22,76 | <= vuoteen 2019 verrattuna | <= vuoteen 2020 verrattuna |
| Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus, € | 72,97 | <= vuoteen 2019 verrattuna | <= vuoteen 2020 verrattuna |
| Verkkotunnus, yksikkökustannus, € | 4,49 | <= vuoteen 2019 verrattuna | <= vuoteen 2020 verrattuna |
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) | 100 % | 97—103 | 97—103 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) | 111 % | 116—122 | 116—122 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 210 570 | 190 723 | 195 918 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 119 728 | 113 154 | 115 375 |
| Nettomenot | 90 842 | 77 569 | 80 543 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 35 255 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 23 637 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 109 905 | 97 026 | 100 877 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 110 444 | 99 108 | 102 576 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -539 | -2 082 | -1 699 |
| Kustannusvastaavuus, % | 100 | 98 | 98 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 8 569 | 8 628 | 8 498 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 7 491 | 8 217 | 6 798 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 078 | 411 | 1 700 |
| Kustannusvastaavuus, % | 114 | 105 | 125 |
|---|
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | - | 7 500 | 5 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | - | 7 500 | 5 000 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - | 0 | 0 |
| Kustannusvastaavuus, % | - | 100 | 100 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eurooppalainen merenkulun järjestelmä | 500 |
| Ilmailun uudet turvaamisen tehtävät | 100 |
| Katsastuksen valvontamaksun kertymän muutos | -181 |
| Lisärahoitus Kyberturvallisuuskeskukselle | 2 340 |
| Siirto momentille 31.01.03 | -715 |
| Veroluonteisten maksujen kertymän muutos (momentti 11.19.04 ja 11.19.05) | 209 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -342 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 60 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 003 |
| Yhteensä | 2 974 |
| 2021 talousarvio | 80 543 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 2 190 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 300 000 |
| 2020 talousarvio | 77 569 000 |
| 2019 tilinpäätös | 79 224 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 683 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 140 000 euroa talousarvioesityksen 80 543 000 euroon nähden aiheutuu sähköisen viestinnän palveluiden uusista valvontatehtävistä.
| 2021 talousarvio | 80 683 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 127 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 2 190 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 300 000 |
| 2020 talousarvio | 77 569 000 |
| 2019 tilinpäätös | 79 224 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään 2,34 milj. euron pysyvää lisärahoitusta yhteiskunnan kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen. Lisärahoitus kohdistuu ensisijaisesti Kyberturvallisuuskeskuksen toimialaosaamisen vahvistamiseen sekä vakavien tietoturvaloukkausten ympärivuorokautiseen havainnointiin.
Valiokunta pitää pysyvää lisärahoitusta välttämättömänä, jotta viestintäverkkojen toimintavarmuutta, turvallisuutta sekä häiriöiden ja kyberuhkien ennaltaehkäisyä voidaan parantaa. Tietoturvaa koskevien puutteiden tai kyberhyökkäysten aiheuttamat viestintäverkkojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa valtakunnallisesti mittavaa haittaa, ja niihin liittyvien uhkien ennakointi ja nopea selvittäminen edellyttävät hyvää osaamista sekä reaaliaikaista tilannekuvaa.
Valiokunta painottaa, että Kyberturvallisuuskeskuksen resurssitarpeita on tulevaisuudessa edelleen vahvistettava, jotta se pystyy kehittämään toimintaansa ja vastaamaan ajantasaisesti yhä kasvaviin tietoturvahaasteisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 683 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu resurssitarpeesta (1,3 htv) liittyen koronaviruksen vuoksi varustamoille myönnettävään tukeen.
| 2021 I lisätalousarvio | 170 000 |
| 2021 talousarvio | 80 683 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 127 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 2 190 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 300 000 |
| 2020 talousarvio | 77 569 000 |
| 2019 tilinpäätös | 79 224 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 10 315 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi merenkulun ympäristönsuojelusta (HE 71/2021 vp).
Lisäyksestä 883 000 euroa aiheutuu Liikenne- ja viestintävirastolle osoitettujen tehtävien hoitamiseen tarvittavasta lisämäärärahasta, 3 400 000 euroa Eurocontrol:n jäsenmaksusta, jonka valtio maksaa koronaviruksesta aiheutuneen lennonvarmistustoiminnan taloustilanteen vaikeutumisen vuoksi vuodelta 2021, 1 030 000 euroa Galileon julkisesti säännellyn PRS-palvelun toteuttamisesta, 5 000 000 euroa tasomuutoksesta viraston toiminnan turvaamiseen ja 2 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
| 2021 III lisätalousarvio | 10 315 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 170 000 |
| 2021 talousarvio | 80 683 000 |
| 2020 tilinpäätös | 80 186 000 |
| 2019 tilinpäätös | 79 224 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 10 315 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 337 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 130 000 euroa aiheutuu meriliikenteen tuen lisäyksen hoitamiseen tarvittavasta resurssitarpeesta ja 207 000 euroa tartuntatautilain muutoksesta aiheutuneiden terveysturvallisuustehtävien hoitamisesta. Tartuntatautilain muutoksella ja väliaikaisella muutoksella (147/2021) liikenteen terveysturvallisuutta koskeva palveluntarjoajiin kohdistuva valtakunnallinen päätöksenteko keskitettiin Liikenne- ja viestintävirastolle.
| 2021 IV lisätalousarvio | 337 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 10 315 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 170 000 |
| 2021 talousarvio | 80 683 000 |
| 2020 tilinpäätös | 80 186 000 |
| 2019 tilinpäätös | 79 224 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 337 000 euroa.
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 385 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Väylävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet vuosille 2020—2023:
- — Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettu ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta on lisätty
- — On muodostettu kokonaiskuva väyläomaisuudesta ja menettelyt sen kokonaistaloudelliseen, pitkäjänteiseen ohjelmointiin (hallintaan)
- — Väylänpidon (omaisuuden) tehokkuutta ja laatua sekä markkinoiden toimivuutta on parannettu
- — Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu vaikuttavuuden perusteella, asiakastarpeita priorisoiden ja väylän kunto huomioiden
- — Liikennejärjestelmän turvallisuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta on parannettu
- — Rataverkon haltijan palveluiden hallinnan ja toimintamallien kehittämistä (muuttuvassa toimintaympäristössä) on jatkettu
- — Automatisoituvan liikenteen edellyttämän infran kehittäminen on aloitettu ja liikenteen digitalisaatiota on edistetty.
Tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden kuntoon, talvikaudella / kesäkaudella (vähintään) | 3,15 | 3 | 3,1 |
| Elinkeinoelämän tyytyväisyys väylien palvelutasoon (tehdään joka toinen vuosi) (vähintään) | 3,07 | Tutkimusta ei tehdä | 3,1 |
| Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus | |||
| Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) | 7,44 | 7,3 | 7 |
| Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) | 3,63 | 3,5 | 3,4 |
| Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) | 2,5 | 4 | 4 |
| Väylien kunto | |||
| Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla, km (enintään) | 118 | 200 | 118 |
| Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen / muu verkko), km (enintään) | 992/6 719 | 1 000/6 750 | 1 000/7 050 |
| Huonokuntoiset sillat, maantiet / rautatiet, kpl (enintään) | 853 | 710/100 | 710/100 |
| Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) | 6,5 | 8,2 | 6,5 |
| Liikenneturvallisuus | |||
| Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) | 2 103 | 2 240 | 2 050 |
| Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski ( 10 v. riskisumma) (enintään) | 231 | 200 | 188 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Korjausvelka / tieverkko (milj. euroa) | 1 500 | 1 470 | 1 469 |
| Korjausvelka / rataverkko (milj. euroa) | 1 300 | 1 234 | 1 233 |
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 98 | 100—120 | 100—120 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 51 969 | 48 984 | 54 827 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 506 | 450 | 442 |
| Nettomenot | 51 463 | 48 534 | 54 385 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 13 321 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 9 863 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 11 477 | 6 572 | 16 781 |
|---|---|---|---|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset | 44 134 | 11 011 | 19 572 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -32 657 | -4 439 | -2 791 |
| Omarahoitusosuus, % | 74 | 40 | 14 |
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 5 804 | 5 167 | 5 934 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 129 | 5 133 | 6 220 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -325 | 34 | -286 |
| Kustannusvastaavuus, % | 95 | 101 | 95 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) | 1 700 |
| Siirto momentilta 31.01.02 | 715 |
| Tasokorotus (siirto momentilta 31.10.20) | 2 500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -154 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -77 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 167 |
| Yhteensä | 5 851 |
| 2021 talousarvio | 54 385 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 1 430 000 |
| 2020 talousarvio | 48 534 000 |
| 2019 tilinpäätös | 48 005 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 385 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
| 2021 III lisätalousarvio | 11 000 |
| 2021 talousarvio | 54 385 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 109 000 |
| 2019 tilinpäätös | 48 005 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 528 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Maaekosysteemien (metsät, pellot, suot) hiilitalouden ja ilmastovaikutusten uusien laskentamallien käyttö kansallisissa kasvihuonekaasujen inventaariossa ja tulevaisuuden skenaarioissa on laajentunut
- — Kolmansien osapuolten toimittaman havaintodatan hyödyntämistä on parannettu ja pilotoitu turvallisen ja tehokkaan tieliikenteen reaaliaikaisena tukena
- — Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kansainvälinen merkitys on kasvanut
- — Tutkaverkoston laatua ja kattavuutta on parannettu
- — Ilmatieteen laitoksen tutkimus on laadukasta ja kansainvälisesti hyödynnettyä
- — On tuotettu uusia sääpalveluita ja -tietoja kytkeytyvän ja digitalisoituvan liikenteen käyttöönoton tueksi.
Tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,24 | 4,0 | 4,0 |
| Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä), % | 83,5 | 83,0 | 83,0 |
| Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk, % | - | 80,0 | 80,0 |
| Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % | 90,78 | 90,60 | 90,60 |
| Viittausten lkm web of science tietokannassa | 16 892 | 13 000 | 13 500 |
| Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm | 378 | 350 | 360 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 89 | 100 | 100 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 116 | 102 | 102 |
| Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 62 | 60 | 60 |
| Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi, tuhatta euroa | 18 014 | 16 000 | 19 500 |
| Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) | - | 1,35 | 1,35 |
| Julkisoikeudellisen toiminnan osuus laitoksen kokonaisrahoituksesta, % | - | 7,5 | 7,5 |
| Liiketoiminnan osuus laitoksen kokonaisrahoituksesta, % (pl. kiinteistövuokrat) | - | 4,9 | 4,9 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 80 526 | 72 014 | 79 628 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 30 775 | 26 630 | 32 100 |
| Nettomenot | 49 751 | 45 384 | 47 528 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 493 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 110 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 5 571 | 6 090 | 6 100 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 291 | 6 090 | 6 100 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -720 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 89 | 100 | 100 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 7 190 | 4 540 | 6 500 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 181 | 4 460 | 6 400 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 009 | 80 | 100 |
| Kustannusvastaavuus, % | 116 | 102 | 102 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 18 014 | 16 000 | 19 500 |
|---|---|---|---|
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 29 015 | 26 500 | 32 500 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -11 001 | -10 500 | -13 000 |
| Omarahoitusosuus, % | 38 | 40 | 40 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Vuonna 2021 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset | 155 | 165 | 81 | 26 | 427 |
| Menot yhteensä | 155 | 165 | 81 | 26 | 427 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri | 500 |
| METNET/MOI-valtuudesta aiheutuvat määrärahatarpeet, tarkistus | -18 |
| Sodankylän kansainvälisen satelliittimaa-aseman kehittäminen | 750 |
| Säätutkaverkoston uusiminen | 100 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -188 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 89 |
| Palkkausten tarkistukset | 911 |
| Yhteensä | 2 144 |
| 2021 talousarvio | 47 528 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 225 000 |
| 2020 talousarvio | 45 384 000 |
| 2019 tilinpäätös | 43 368 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Ilmatieteen laitokselle esitetään 0,75 milj. euron lisäystä Sodankylän kansainvälisen satelliittimaa-aseman kehittämiseen sekä 0,5 milj. euron lisäystä eurooppalaisen pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) toiminnan rahoittamiseen. Nämä lisäpanostukset ovat tärkeitä, sillä ne edistävät osaltaan Suomen roolia ilmastonmuutoksen tutkimuksen alalla ja edelleen maamme kansainvälistä kilpailukykyä.
Valiokunta pitää myös myönteisenä, että säätutkaverkon uusimiseen osoitetaan 1,1 milj. euroa, joka nousee 1,2 milj. euroon vuosina 2022 ja 2023. Pysyvä määrärahalisäys antaa mahdollisuuden tutkaverkon pitkäjänteiseen kunnossapitoon ja vanhojen tutkien uusimiseen.
Valiokunta painottaa säätutkaverkon alueellista kattavuutta, sillä säätutkien kautta saadaan mm. teiden talvikunnossapidon, liikenneturvallisuuden ja lentoliikenteen kannalta tärkeää mittaustietoa. Säätutkaverkon alueellinen kattavuus on parantanut, mutta etenkin maan pohjoisosassa on vielä katvealueita.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 528 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 1 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
| 2021 III lisätalousarvio | -1 000 |
| 2021 talousarvio | 47 528 000 |
| 2020 tilinpäätös | 45 723 000 |
| 2019 tilinpäätös | 43 368 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 1 000 euroa.
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 483 243 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 51 156 |
| Yhteensä | 51 156 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 483 243 000 |
| 2020 talousarvio | 432 087 000 |
| 2019 tilinpäätös | 434 382 670 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 483 243 000 euroa.
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentille 31.10.77 | -15 700 |
| Yhteensä | -15 700 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 15 700 000 |
| 2019 tilinpäätös | 103 000 000 |
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun, Tampereen ja itäisen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu itäisen suunnan hankeyhtiön pääomittamisesta.
Itäisen suunnan nopean raideyhteyden edistämiseksi perustettavan hankeyhtiön tehtävänä olisi yhden uuden ratayhteyden suunnitteleminen (ns. Lentorata—Porvoo—Kouvola -linjaus). Itäisen suunnan hankeyhtiön suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata—Porvoo—Kouvola -vaihtoehdossa n. 79 milj. euroa ilman arvonlisäveroa, josta 51 prosenttia olisi n. 40,3 milj. euroa. Osakassopimuksen allekirjoituksella valtio sitoutuisi pääomittamaan hankeyhtiötä enintään 40,3 milj. euron (alv 0 %) määrästä. Hankeyhtiön pääomitus voitaisiin kuitenkin toteuttaa porrastetusti. 6,0 milj. euron lisämäärärahalla varauduttaisiin hankeyhtiön toiminnan ensimmäisten vuosien pääomittamiseen.
Yhtiö on tarkoitus perustaa ja pääomittaa vasta sen jälkeen, kun valtio ja kunnat ja mahdollisesti hankkeesta muut hyötyvät julkisyhteisöt ovat päässeet neuvottelutulokseen suunnittelun rahoittamisesta, lähtökohdista hankkeiden suunnittelulle ja suunnittelun ohjaamisesta koskevasta yhteistyöstä ja hyötyjen selvittämisestä. Lisäksi edellytetään, että osapuolten välillä on yhteinen näkemys valmistelu- ja päätöksentekoaikataulusta suunnitteluvaihetta koskien sekä näkymä hankkeen rakennusinvestoinnin rahoittamiseen esimerkiksi toteutuvien maankäyttö- ja kiinteistökehityshyötyjen ja muiden tulojen avulla. Yhtiö on tarkoitus perustaa välineeksi erityisesti osapuolten rahoituksen kokoamista ja yhteistyötä varten. Tarkoituksena on, ettei hankkeiden suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen.
| 2021 III lisätalousarvio | 6 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 37 371 000 |
| 2019 tilinpäätös | 103 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun, Tampereen ja itäisen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.