Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Maapallon lämpeneminen on ylittämässä turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tehty tai suunniteltu tehtäväksi. Liikennealalla ilmastonmuutoksen hillintä vaatii suuria vähennyksiä hiilidioksidipäästöissä ja energian kulutuksessa. Kaupungistuminen ja väestörakenteen kehitys vaikuttavat liikenteen ja viestinnän tulevaisuuteen asettamalla haasteita muun muassa palvelurakenteelle. Väestön keskittyminen kaupunkikeskuksiin edellyttää kaupunkikehittämiseltä ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä liikenteen ja viestinnän ratkaisuja.

Teknologiamurroksella on suuria vaikutuksia yhteiskuntaan ja liikennejärjestelmään. Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Verkot ovat investointi, joka tuottaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Verkkojen ohella tieto ja tiedon saatavuus ovat palveluiden perusta. Liikenteen automaatio, esineiden internet ja muut kehittyvät ilmiöt ja palvelut vaativat nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Liikenne- ja viestintätoimialan palveluistuminen jatkuu ja maailman liikennepalvelumarkkinoiden arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina, etenkin uusien palveluiden ja liiketoimintamallien ansiosta.

Tiedon käytettävyyden ja jakamisen parantuminen mahdollistaa uudella tavalla tietovarantojen ja tiedon hyödyntämisen palvelu- ja liikkumisratkaisuissa. Samalla myös käyttäjien ymmärrys omien tietojensa hallinnasta tulee välttämättömäksi. Tietoverkkojen toimintavarmuuden ja turvallisen tiedonkäsittelyn tarve sekä käyttäjien luottamuksen vahvistaminen korostuvat yhteiskunnan prosessien automatisoituessa ja teknistyessä ja henkilöistä kerätyn datan määrän kasvaessa. Liikenne- ja viestintäverkkojen toimintahäiriöt (muun muassa kyberhyökkäykset, puutteet tietoturvassa tai sähkönjakelussa) voivat aiheuttaa koko maan laajuista haittaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen palautumiskyvyn merkitys korostuu.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää

Mittarit:

  • — Liikenteen päästöjen vähenemä
  • — Liikenteen energiankulutus
  • — Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus
  • — Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus
  • — Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista

Mittarit:

  • — Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto
  • — Palveluiden hintakehitys
  • — Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä

Mittarit:

  • — Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys
  • — Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys
  • — Henkilöliikennepalvelujen kehitys.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (LVM:n julkaisu 12/2018). Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Eniten joukkoliikennematkoja tekevät 6—17-vuotiaat lapset ja nuoret sekä 18—34-vuotiaat naiset. Joukkoliikenteen matkasuorite on taas korkein 55—64-vuotiailla naisilla. Kaikkein pisimpiä joukkoliikennematkoja tekivät 55—64-vuotiaat miehet, mutta heidän matkamääränsä jäävät kuitenkin selvästi alle naisten. Kaikkein vähiten joukkoliikennettä käyttävät juuri eläkeiän ylittäneet miehet. Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan korostetusti myös hallinnonalan säädös- ja määräystenvalmistelussa sekä hankinnoissa. Lisäksi pyritään saamaan sukupuolieroteltua tietoa liikenteen ja viestinnän alalta päätöksenteon pohjaksi.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriön rooli on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää liikennejärjestelmää sekä toimivaa ja kattavaa digitaalista infrastruktuuria. Ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen päästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa ja sen keinoja ovat muun muassa kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen, kuluttajien ja yhteisöjen vähäpäästöisten ajoneuvovalintojen tukeminen ja digitaalisuutta hyödyntävien liikennepalvelujen edistäminen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät myös tutkimusta ja ymmärryksen lisäämistä toimialan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Muun muassa hiilidioksidipäästöjen todentaminen ja erilaisten ratkaisujen vaikutusten simulointi päätöksenteon tueksi on keskeistä. Toimintaohjelman tavoitteita toteutetaan lisäksi edistämällä liikenteen ja viestinnän digitaalisten palvelujen esteettömyyttä vuosille 2017—2021 laaditun toimenpideohjelman mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
31.10.30 Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 7,5
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 83,0 205,45
31.20.50 Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus - 5,0
31.20.54 Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 17,5 9,3
31.20.55 Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 289,53

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 680 441 170 0 19 325 1 997 701 933
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 602 3 000 1 660 19 262
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
80 683 170 10 315 337 91 505
03. Väyläviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
54 385 11 54 396
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
47 528 -1 47 527
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
483 243 483 243
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
10. Liikenne- ja viestintäverkot 2 085 984 0 0 62 773 15 900 2 164 657
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha 3 v)
1 382 654 51 900 1 434 554
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin
(siirtomääräraha 3 v)
67 658 67 658
31. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
60 150 -300 59 850
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
34 997 34 997
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
431 725 11 173 8 350 451 248
78. Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
7 550 7 550
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
108 800 108 800
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 793 887 23 150 0 60 500 44 019 921 556
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
88 000 88 000
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 50 5 050
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin
(siirtomääräraha 3 v)
18 741 23 150 26 650 30 219 98 760
54. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
19 136 0 19 136
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
119 724 33 800 13 800 167 324
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
543 286 543 286
  Yhteensä 3 560 312 23 320 0 142 598 61 916 3 788 146

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 160 2 173 2 360