Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 790 751 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 242 436 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 866 115 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2021).

PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2021 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024 2025— Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 27 299 25 772 20 587 20 087 32 684 126 429
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 288 276 241 028 236 060 187 410 106 868 1 059 642
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 18 795 3 550       22 345
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 30 920 15 700 1 000 1 000   48 620
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 365 290 286 050 257 647 208 497 139 552 1 257 036
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 171 442 209 626 200 291 176 456 108 300 866 115
Uusi tilausvaltuus yhteensä 171 442 209 626 200 291 176 456 108 300 866 115
             
Valtuudet yhteensä 536 732 495 676 457 938 384 953 247 852 2 123 151

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
  • — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
  • — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
  • — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
  • — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
  • — kehitetään informaatiopuolustusta.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
  • — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
  • — hankitaan taisteluasujärjestelmiä sekä henkilöballistisia suojavarusteita
  • — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää mukaan lukien raskas raketinheittimistö
  • — kehitetään joukkojen torjuntakykyä ja paikallispuolustusta
  • — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
  • — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjunta- ja vaikuttamiskykyjä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskykyä uudishankkeilla ja peruskorjauksin
  • — ylläpidetään ja kehitetään vaikuttamisen, miinoittamisen sekä raivaamisen suorituskykyjä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
  • — toimeenpannaan Laivue 2020 -hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn kehittämistä
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
  • — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
  • — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Määrärahasta arvioidaan vuonna 2021 käytettävän 536 732 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 583 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 242 436 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH2021 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2021 -tilausvaltuuteen sisältyviä kehittämisohjelmien suurimpia hankkeita

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita. Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston suorituskykyä. Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa hankitaan maapuolustuksen johtamisjärjestelmiä. Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän tietojärjestelmiä uusitaan elinkaaren päättyessä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JURMO-luokan veneiden korjaus -2 000
Kustannustasotarkistus (2019) -272
Kustannustasotarkistus (2021) 11 855
Laivue 2020 3 646
Monitoimihävittäjien hankinta -10 000
Sanomaverkon tuotteistuksen aikaistaminen (elvytys) -1 200
Siirto momentilta 27.10.01 9 282
Yhteensä 11 311

2021 talousarvio 790 751 000
2020 IV lisätalousarvio -747 000
2020 talousarvio 779 440 000
2019 tilinpäätös 790 472 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 783 991 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 979 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 881 272 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).

2) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 1 051 572 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen, päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1) ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 2) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdaksi 2), jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdat 2) ja 3) muuttuvat kohdiksi 3) ja 4).

Vähennys 6 760 000 euroa talousarvioesityksen 790 751 000 euroon nähden aiheutuu eräiden hankintojen siirrosta momentille 27.10.01.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 242 436 000 euroon nähden vähennetty 457 000 euroa.

PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 15 157 000 eurolla ja PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 8 070 000 eurolla aiheutuvat Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeiden rahoituksen tarkennuksista.

Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024 2025— Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 27 299 25 772 20 587 20 087 32 684 126 429
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 286 576 238 938 233 960 185 230 106 868 1 051 572
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 18 795 3 550       22 345
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 30 920 15 700 1 000 1 000   48 620
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 363 590 283 960 255 547 206 317 139 552 1 248 966
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 166 839 239 271 207 691 184 031 83 440 881 272
Uusi tilausvaltuus yhteensä 166 839 239 271 207 691 184 031 83 440 881 272
             
Valtuudet yhteensä 530 429 523 231 463 238 390 348 222 992 2 130 238

2021 talousarvio 783 991 000
2020 VII lisätalousarvio 705 000
2020 IV lisätalousarvio -747 000
2020 talousarvio 779 440 000
2019 tilinpäätös 790 472 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentille esitetään 783,991 milj. euroa puolustusmateriaalien hankintaan.

Valiokunta korostaa, että puolustushaarojen materiaalista valmiutta tulee kehittää tasapuolisesti, ja pitää myönteisenä, etteivät meri- ja ilmavoimien strategiset suorituskykyhankkeet valiokunnan saaman selvityksen perusteella vaaranna maavoimien tasapainoista kehittymistä. Käsiteltävältä momentilta jatketaan merivoimien Laivue 2020 -hankkeen toteuttamista, ja ilmavoimien HX-hanke on eriytetty omalle momentilleen (27.10.19).

Käsiteltävälle momentille esitetään uutta tilausvaltuutta, jolla hankitaan mm. ampumatarvikkeita, turvataan Hornet-hävittäjien elinkaarta ja kehitetään toiminnanohjausjärjestelmää. Valtuuden enimmäismäärä on 881,272 milj. euroa vuosina 2021—2028, josta vuoden 2021 osuus on 166,839 milj. euroa. Toinen uusi tilausvaltuus esitetään toimintamenoihin (mom. 27.10.01), jonka suuruus on noin 152,933 milj. euroa. Sillä on tarkoitus turvata käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosina 2021—2025. Valtuudet ovat valiokunnan mielestä perusteltuja. Kolmatta uutta valtuutta käsitellään momentin 27.10.19 yhteydessä.

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä myös esiin suomalaisen puolustusteollisuuden keskeisen merkityksen sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa ja pitää tärkeänä, että puolustusmateriaalihankinnat kohdistetaan kotimaahan aina, kun se on mahdollista. Kannattavan toiminnan ja riittävän volyymin kasvattamiseksi on myös tarpeellista, että kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä edistetään talousarvioesityksen kirjauksen mukaisesti. Samoin keskeistä on tutkimuksen ja tuotekehityksen verkostoitumisen tukeminen, jotta yrityksillä on hyvät mahdollisuudet osallistua mm. Euroopan puolustusrahaston hankkeisiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 783 991 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 979 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 881 272 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).

PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2021 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 1 051 572 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).

3) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentilta vähennetään 280 480 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 233 359 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että

1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 892 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2028 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.

3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2027 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 911 000 euroa vuoden 2020 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja lisäyksenä 3 581 000 euroa vuoden 2020 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneita menoja.

Vuoden 2021 määrärahaan vaikuttavilla tilausvaltuusmuutoksilla määrärahat saadaan vastaamaan paremmin hankintojen arvioitua maksatusprofiilia. PVKEH 2018 -tilausvaltuuden muutokseen sisältyy Laivue 2020 -hankkeen rahoitusprofiilin myöhentäminen. Vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin PVKEH 2018 -tilausvaltuuteen 22 000 000 euron lisäys Laivue 2020 -hankkeen rakentamissopimuksessa erikseen määriteltyjen alihankintojen hintariskiin. Hinnan nousun mahdollisesti jäädessä ennakoitua pienemmäksi, voidaan jäljellä oleva rahoitus kohdentaa Laivue 2020 -hankkeen sisällä uudelleen. Lisäksi PVKEH 2018- ja PVKEH 2020 -tilausvaltuuksien maksatusaikaa pidennetään yhdellä vuodella.

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 9 700 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2022—2023.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 228 550 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2023—2028.

PVKEH 2019 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 3 000 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuodelta 2021 vuodelle 2022.

PVKEH 2020 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuudessa on huomioitu lisäyksenä 4 760 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuodelta 2023.

PVKEH 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 35 040 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2022—2024.

Muista puolustusmateriaalihankinnoista siirretään PVKEH 2021 -tilausvaltuuteen 8 620 000 euroa rahoitussuunnitelman tarkennuksen vuoksi.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 258 899 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 253 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 233 359 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutoksien johdosta seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024 2025— Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 17 599 20 772 35 287 20 087 32 684 126 429
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 58 026 238 148 281 080 276 720 197 598 1 051 572
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 15 795 6 550       22 345
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 35 680 16 700 7 680 6 970 7 590 74 620
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 127 100 282 170 324 047 303 777 237 872 1 274 966
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 131 799 269 331 217 591 187 731 83 440 889 892
Uusi tilausvaltuus yhteensä 131 799 269 331 217 591 187 731 83 440 889 892
             
Valtuudet yhteensä 258 899 551 501 541 638 491 508 321 312 2 164 858

2021 III lisätalousarvio -280 480 000
2021 talousarvio 783 991 000
2020 tilinpäätös 779 398 000
2019 tilinpäätös 790 472 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentilta vähennetään 280 480 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 233 359 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että

1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 892 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2028 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.

3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2027 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 234 159 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu hankintojen siirrosta momentilta 27.10.01.


2021 IV lisätalousarvio 800 000
2021 III lisätalousarvio -280 480 000
2021 talousarvio 783 991 000
2020 tilinpäätös 779 398 000
2019 tilinpäätös 790 472 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 234 159 000 euroa.