Talousarvioesitys 2021
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus, jota kehitetään pitkäjänteisesti. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä. Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Suomi pitää huolen puolustuksen riittävästä resursoinnista. Resursoinnissa noudatetaan valtioneuvoston puolustusselontekoa vuodelta 2017.
Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta. Tavoitteena on vahvistaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Hallitusohjelman mukaan poistuvat meri- ja ilmavoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti (HX-hanke ja Laivue 2020). Hankintasopimus Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta solmitaan vuonna 2021.
Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu normaaliolojen ja poikkeusolojen suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:
- — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
- — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty ylimmän johdon turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
- — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.
Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| Tuotokset | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 20 0401) | 20 300 | 20 600 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) | 31+42) | 30 | 30 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 17 4113) | 19 000 | 19 300 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
6,2 | 6,8 | 6,9 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 8 777 | 8 800 | 8 800 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 624 | 1 850 | 1 850 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 370 | 1 300 | 1 200 |
1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (859 v. 2019).
2) Sisältää myös muut kuin sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet.
3) Tavoitteena on kouluttaa vähintään 18 000 reserviläistä. Puolustusvoimien tulosyksiköt voivat kouluttaa omiin tarpeisiinsa perustuen enemmän reserviläisiä ottaen huomioon käytössä olevien resurssien riittävyys.
| Laadunhallinta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,2 | 4,2 | 4,2 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:
- — puolustusmateriaalin hankintaprosessin tehostaminen (suunnittelu, toteutus ja seuranta)
- — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa, tilannekuvan muodostamisessa sekä kansainvälisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi
- — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen sekä digitaalisen turvallisuuden kehittäminen sisältäen hallinnon toimintojen automatisoinnin ja sähköistämisen sekä automatisaation ja robotiikan hyödyntämisen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita
| Toiminnallinen tehokkuus | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 45 | 44 | 45 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 153 | 174 | 172 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 56 963 | 57 954 | 59 722 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 84 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 12 | 12 | 13 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 104 | 105 | 105 |
Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä. Puolustusvoimille asetetut henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteet:
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.
- — Sodan ajan joukkojen vahvuutta ylläpidetään 280 000:ssa
- — Varusmiespalveluksen kehittämistä jatketaan Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti
- — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus toteutetaan uuden lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| Henkisten voimavarojen hallinta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat |
12 290 | 12 314 | 12 354 |
| Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 11 971 | 11 958 | 12 108 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 6,7 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,2 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2019 toteutuma |
2020 ennakoitu |
2021 arvio |
||||
| milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
| Materiaalisen valmiuden menot (pl. HX ja Laivue 2020) | 850 | 36,2 | 1 002 | 40,1 | 974 | 38,3 |
| — Puolustusmateriaalihankinnat (pl. HX ja Laivue 2020) | 422 | 563 | 581 | |||
| — Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 50 | 32 | 15 | |||
| — Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 378 | 407 | 378 | |||
| Kiinteät henkilöstömenot | 681 | 29,0 | 701 | 28,0 | 712 | 28,0 |
| Kiinteistömenot | 267 | 11,4 | 265 | 10,6 | 269 | 10,6 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 550 | 23,4 | 533 | 21,3 | 586 | 23,1 |
| Yhteensä (pl. HX ja Laivue 2020) | 2 348 | 100 | 2 501 | 100 | 2 541 | 100 |
| Monitoimihävittäjien hankinta (HX) | 20 | 1 480 | ||||
| Laivue 2020 -hankinta | 123 | 206 | 209 | |||
| Yhteensä | 2 471 | 2 727 | 4 230 | |||
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 955 078 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 200 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2021 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2025 enintään 149 946 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 990,5 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 816,0 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 392,7 milj. euroa, kiinteistömenot 268,5 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 149,5 milj. euroa sekä muut toimintamenot 363,8 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus | 5 600 | 5 600 | ||||
| Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 754 | 8 754 | ||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 1 500 | 4 800 | 6 300 | |||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 34 899 | 8 250 | 43 149 | |||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 90 965 | 19 645 | 10 773 | 10 241 | 131 624 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 141 718 | 32 695 | 10 773 | 10 241 | 195 427 | |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 13 412 | 99 654 | 23 360 | 9 015 | 4 505 | 149 946 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 13 412 | 99 654 | 23 360 | 9 015 | 4 505 | 149 946 |
| Valtuudet yhteensä | 155 130 | 132 349 | 34 133 | 19 256 | 4 505 | 345 373 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä kasvaa noin 80 henkilötyövuodella vuoteen 2020 verrattuna lähinnä hallitusohjelman mukaisesta henkilöstölisäyksestä ja sopimussotilaiden määrän muutoksesta johtuen.
Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2021—2025.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 953 983 | 1 962 224 | 1 990 459 |
| Bruttotulot | 30 229 | 29 976 | 35 381 |
| Nettomenot | 1 923 754 | 1 932 248 | 1 955 078 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 228 885 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 237 381 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 2 130 | 2 240 | 2 190 |
| — muut tuotot | 14 943 | 15 364 | 15 284 |
| Tuotot yhteensä | 17 073 | 17 604 | 17 474 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 16 197 | 16 390 | 16 370 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 253 | 301 | 306 |
| Kustannukset yhteensä | 16 450 | 16 691 | 16 676 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 623 | 913 | 798 |
| Kustannusvastaavuus, % | 104 | 105 | 105 |
| Hintatuki | 155 | 155 | 155 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 778 | 1 068 | 953 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019) | 2 000 |
| Kertausharjoitusten lisääminen (HO 2019) | 300 |
| Kiinteistöomistuksen valvonta (1 htv) | 80 |
| Kustannustasotarkistus (2019) | -5 862 |
| Kustannustasotarkistus (2021) | 16 585 |
| Monitoimihävittäjien hankinnan valmistelu (siirto momentilta 27.10.19) | 1 000 |
| Määräaikainen henkilöstö (Elvytys) | 2 500 |
| PHRAKL:n TUVE-hanke ja asianhallintajärjestelmä | -2 000 |
| Siirto momentille 27.10.18 | -9 282 |
| Sopimussotilaat | 1 900 |
| Sopimussotilaat (Elvytys) | 2 500 |
| Sotilastiedustelulaki | 2 300 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (pyöristysero) | 1 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -4 818 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -10 660 |
| Palkkausten tarkistukset | 26 286 |
| Yhteensä | 22 830 |
| 2021 talousarvio | 1 955 078 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 31 004 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 600 000 |
| 2020 talousarvio | 1 932 248 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 932 250 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 968 938 000 euroa.
1) Vuonna 2021 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2025 enintään 152 933 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuoden 2020 Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2024 enintään 125 624 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1) ja päätösosan valtuuskohdan kohta 2) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdaksi 2), jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdat 2) ja 3) muuttuvat kohdiksi 3) ja 4).
Lisäys talousarvioesityksen 1 955 078 000 euroon nähden on 13 860 000 euroa, josta 7 100 000 euroa aiheutuu varusmiesten ruokarahakustannuksista ja 6 760 000 euroa eräiden hankintojen siirrosta momentilta 27.10.18.
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 6 000 000 eurolla ja vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 2 987 000 eurolla johtuvat tilausvaltuuksilla tehtävien sopimusten tarkentumisesta.
Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus | 5 600 | 5 600 | ||||
| Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 754 | 8 754 | ||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 1 500 | 4 800 | 6 300 | |||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 34 899 | 8 250 | 43 149 | |||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 84 965 | 19 645 | 10 773 | 10 241 | 125 624 | |
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 126 092 | 126 092 | 126 092 | 126 092 | 502 368 | 1 006 736 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 261 810 | 158 787 | 136 865 | 136 333 | 502 368 | 1 196 163 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 18 137 | 97 995 | 24 820 | 3 700 | 8 281 | 152 933 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 18 137 | 97 995 | 24 820 | 3 700 | 8 281 | 152 933 |
| Valtuudet yhteensä | 279 947 | 256 782 | 161 685 | 140 033 | 510 649 | 1 349 096 |
| 2021 talousarvio | 1 968 938 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 11 091 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 31 004 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 600 000 |
| 2020 talousarvio | 1 932 248 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 932 250 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään noin 1,969 mrd. euroa, joka on noin 36,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Talousarvioesitys sisältää hallitusohjelmassa linjatut lisäykset henkilöstömäärään (2 milj. euroa) ja kertausharjoituksiin (0,3 milj. euroa). Lisäykset tehdään asteittain vuosina 2020—2023 siten, että henkilöstö kasvaa yhteensä 100 henkilötyövuodella (7 milj. euroa) ja kertausharjoitukset yhteensä 1 500 kertausharjoituskoulutetulla (1,5 milj. euroa). Vuonna 2021 henkilöstön määrän arvioidaan olevan 12 108 henkilötyövuotta ja kertausharjoituksissa koulutetaan yhteensä 19 300 reserviläistä.
Myönteistä on myös, että sopimussotilaiden palkkaamiseen esitetään 4,4 milj. euron lisäystä, jolla määrä nousee tarpeen kattavaan yli 400 henkilötyövuoteen (sopimus on usein 6 kk). Sopimussotilasjärjestelmän avulla kouluttajamäärä pystytään pitämään 2,5:ssä koulutusjoukkuetta kohti, ja se on myös tärkeä rekrytointiväylä erilaisiin tehtäviin Puolustusvoimissa.
Henkilöstö. Valiokunta pitää esitettyjä henkilöstölisäyksiä tarpeellisina, mutta toteaa samalla, että kantahenkilökunnan riittävyyteen ja jaksamiseen on edelleen syytä kiinnittää huomiota. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tehdyt lisäykset eivät riitä vastaamaan Puolustusvoimien haasteisiin. On tärkeää, että henkilöstömäärän tasoa ja rahoitusta arvioidaan ja linjataan vuonna 2021 valmistuvassa uudessa puolustusselonteossa.
Varusmieskoulutus. Hallitus täydensi talousarvioesitystä esittämällä momentille 7,1 milj. euron lisäystä, joka kattaa koronaepidemian myötä käyttöönotettujen järjestelyiden aiheuttamat lisäkustannukset 6 kuukauden ajalle (noin 1,2 milj. euroa/kk). Puolustusvoimat varautuu näin jatkamaan varusmieskoulutusta nykyisillä poikkeusjärjestelyillä. Mikäli koronakriisi jatkuu myös loppuvuoden 2021, tulee rahoitusta korottaa vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä.
Valiokunta pitää Puolustusvoimien koronaviruksen vastaisia toimia varusmieskoulutuksessa erittäin onnistuneina sekä koronaviruksen leviämisen estämisen että varusmiesten omasta palveluksestaan tekemien loppuarvioiden perusteella. Koulutukseen osallistuu vuosittain noin 20 000 varusmiestä, joten siihen nähden tautitapausten määrä on ollut pieni. Puolustusvoimat siirtyi koronaepidemian myötä nopealla aikataululla uuteen koulutusrytmiin, jossa koulutettavat osastot ovat kukin vuorollaan neljä viikkoa palveluksessa ja kaksi viikkoa vapaalla.
Kertausharjoitukset.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan reserviläiskoulutusta on koronaepidemiasta huolimatta pystytty pääsääntöisesti järjestämään suunnitellusti. Kansainvälisten harjoitusten turvallisuutta ei kuitenkaan ole täysin pystytty turvaamaan, joten niihin ei ole osallistuttu eikä niitä ole myöskään Suomessa järjestetty.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Ilmavoimien toteuttamiin lentotoimintaharjoituksiin Kauhavan lentokentällä vuonna 2021.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 969 138 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 200 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2021 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2025 enintään 152 933 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuoden 2020 Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2024 enintään 125 624 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).
3) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 6 107 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2021 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2026 enintään 180 008 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 13 658 000 euroa vuoden 2020 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta sekä lisäyksenä 7 100 000 euroa poikkeusjärjestelyihin liittyvistä varusmiesten ruokarahojen kustannuksista, 212 000 euroa Finavian lentokenttämaksuista, 179 000 euroa vuoden 2020 valuuttakurssimuutoksista ja 60 000 euroa hengityssuojainten puhdistusvalmiuden ylläpidosta.
Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 27 075 000 eurolla 180 008 000 euroon ja menoajoituksen muutokset aiheutuvat kuljetushelikopterikaluston laitekorjaussopimuksesta, kuljetuskonekaluston määräaikaishuollon sopimuksesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämishankkeen menoajoitusmuutoksista.
Momentille ei tilausvaltuusmuutoksen johdosta ehdoteta lisämäärärahaa, ja se toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutoksen johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus | 5 600 | 5 600 | ||||
| Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 754 | 8 754 | ||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 1 500 | 4 800 | 6 300 | |||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 34 899 | 8 250 | 43 149 | |||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 84 965 | 19 645 | 10 773 | 10 241 | 125 624 | |
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 126 092 | 126 092 | 126 092 | 125 692 | 502 768 | 1 006 736 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 261 810 | 158 787 | 136 865 | 135 933 | 502 768 | 1 196 163 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 6 387 | 98 745 | 45 190 | 12 400 | 17 286 | 180 008 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 6 387 | 98 745 | 45 190 | 12 400 | 17 286 | 180 008 |
| Valtuudet yhteensä | 268 197 | 257 532 | 182 055 | 148 333 | 520 054 | 1 376 171 |
| 2021 III lisätalousarvio | -6 107 000 |
| 2021 talousarvio | 1 969 138 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 974 942 999 |
| 2019 tilinpäätös | 1 932 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 6 107 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2021 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2026 enintään 180 008 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentilta vähennetään 2 961 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 439 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 11 750 000 euroa Ilmavoimien tukikohtien kehittämishankkeen menoajoitusmuutoksesta ja 800 000 euroa hankintojen siirrosta momentille 27.10.18 sekä lisäyksenä 6 439 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista, 2 200 000 euroa sopimussotilaiden (85 htv) palkkaamisesta, 380 000 euroa Afganistanin suojausoperaation lisäpalkoista, 344 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.50 ja 226 000 euroa viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän rakentamiskustannuksista.
Ilmavoimien tukikohtien kehittämishankkeeseen liittyvä vähennys liittyy vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa tehtyyn vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuuden muutokseen, jossa vuoden 2021 maksatuksia siirrettiin vuodelle 2023.
Peruutettu määräraha on budjetoitu uudelleen, koska toimintamenojen tilausvaltuuksilla tehtyjen materiaalin kunnossapitohankintojen maksuajankohdat ovat siirtymässä tältä osin vuodelle 2022, eikä vuoden 2020 siirtomääräraha ole tuolloin enää käytettävissä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2021 IV lisätalousarvio | -2 961 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -6 107 000 |
| 2021 talousarvio | 1 969 138 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 974 942 999 |
| 2019 tilinpäätös | 1 932 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentilta vähennetään 2 961 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 439 000 euroa.
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 790 751 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 242 436 000 euroa.
1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 866 115 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2021).
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2021 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 27 299 | 25 772 | 20 587 | 20 087 | 32 684 | 126 429 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 288 276 | 241 028 | 236 060 | 187 410 | 106 868 | 1 059 642 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 18 795 | 3 550 | 22 345 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 30 920 | 15 700 | 1 000 | 1 000 | 48 620 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 365 290 | 286 050 | 257 647 | 208 497 | 139 552 | 1 257 036 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 171 442 | 209 626 | 200 291 | 176 456 | 108 300 | 866 115 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 171 442 | 209 626 | 200 291 | 176 456 | 108 300 | 866 115 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valtuudet yhteensä | 536 732 | 495 676 | 457 938 | 384 953 | 247 852 | 2 123 151 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
- — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta.
Kehitetään ja ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
- — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taisteluasujärjestelmiä sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää mukaan lukien raskas raketinheittimistö
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä ja paikallispuolustusta
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjunta- ja vaikuttamiskykyjä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
- — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskykyä uudishankkeilla ja peruskorjauksin
- — ylläpidetään ja kehitetään vaikuttamisen, miinoittamisen sekä raivaamisen suorituskykyjä
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
- — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
- — toimeenpannaan Laivue 2020 -hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn kehittämistä
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2021 käytettävän 536 732 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 583 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 242 436 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH2021 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita. Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston suorituskykyä. Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa hankitaan maapuolustuksen johtamisjärjestelmiä. Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän tietojärjestelmiä uusitaan elinkaaren päättyessä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JURMO-luokan veneiden korjaus | -2 000 |
| Kustannustasotarkistus (2019) | -272 |
| Kustannustasotarkistus (2021) | 11 855 |
| Laivue 2020 | 3 646 |
| Monitoimihävittäjien hankinta | -10 000 |
| Sanomaverkon tuotteistuksen aikaistaminen (elvytys) | -1 200 |
| Siirto momentilta 27.10.01 | 9 282 |
| Yhteensä | 11 311 |
| 2021 talousarvio | 790 751 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -747 000 |
| 2020 talousarvio | 779 440 000 |
| 2019 tilinpäätös | 790 472 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 783 991 000 euroa.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 979 000 euroa.
1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 881 272 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).
2) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 1 051 572 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen, päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1) ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 2) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdaksi 2), jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdat 2) ja 3) muuttuvat kohdiksi 3) ja 4).
Vähennys 6 760 000 euroa talousarvioesityksen 790 751 000 euroon nähden aiheutuu eräiden hankintojen siirrosta momentille 27.10.01.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 242 436 000 euroon nähden vähennetty 457 000 euroa.
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 15 157 000 eurolla ja PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 8 070 000 eurolla aiheutuvat Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeiden rahoituksen tarkennuksista.
Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 27 299 | 25 772 | 20 587 | 20 087 | 32 684 | 126 429 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 286 576 | 238 938 | 233 960 | 185 230 | 106 868 | 1 051 572 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 18 795 | 3 550 | 22 345 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 30 920 | 15 700 | 1 000 | 1 000 | 48 620 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 363 590 | 283 960 | 255 547 | 206 317 | 139 552 | 1 248 966 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 166 839 | 239 271 | 207 691 | 184 031 | 83 440 | 881 272 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 166 839 | 239 271 | 207 691 | 184 031 | 83 440 | 881 272 |
| Valtuudet yhteensä | 530 429 | 523 231 | 463 238 | 390 348 | 222 992 | 2 130 238 |
| 2021 talousarvio | 783 991 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 705 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -747 000 |
| 2020 talousarvio | 779 440 000 |
| 2019 tilinpäätös | 790 472 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 783,991 milj. euroa puolustusmateriaalien hankintaan.
Valiokunta korostaa, että puolustushaarojen materiaalista valmiutta tulee kehittää tasapuolisesti, ja pitää myönteisenä, etteivät meri- ja ilmavoimien strategiset suorituskykyhankkeet valiokunnan saaman selvityksen perusteella vaaranna maavoimien tasapainoista kehittymistä. Käsiteltävältä momentilta jatketaan merivoimien Laivue 2020 -hankkeen toteuttamista, ja ilmavoimien HX-hanke on eriytetty omalle momentilleen (27.10.19).
Käsiteltävälle momentille esitetään uutta tilausvaltuutta, jolla hankitaan mm. ampumatarvikkeita, turvataan Hornet-hävittäjien elinkaarta ja kehitetään toiminnanohjausjärjestelmää. Valtuuden enimmäismäärä on 881,272 milj. euroa vuosina 2021—2028, josta vuoden 2021 osuus on 166,839 milj. euroa. Toinen uusi tilausvaltuus esitetään toimintamenoihin (mom. 27.10.01), jonka suuruus on noin 152,933 milj. euroa. Sillä on tarkoitus turvata käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosina 2021—2025. Valtuudet ovat valiokunnan mielestä perusteltuja. Kolmatta uutta valtuutta käsitellään momentin 27.10.19 yhteydessä.
Valiokunta nostaa tässä yhteydessä myös esiin suomalaisen puolustusteollisuuden keskeisen merkityksen sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa ja pitää tärkeänä, että puolustusmateriaalihankinnat kohdistetaan kotimaahan aina, kun se on mahdollista. Kannattavan toiminnan ja riittävän volyymin kasvattamiseksi on myös tarpeellista, että kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä edistetään talousarvioesityksen kirjauksen mukaisesti. Samoin keskeistä on tutkimuksen ja tuotekehityksen verkostoitumisen tukeminen, jotta yrityksillä on hyvät mahdollisuudet osallistua mm. Euroopan puolustusrahaston hankkeisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 783 991 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 241 979 000 euroa.
1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 881 272 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2021 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 1 051 572 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).
3) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 280 480 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 233 359 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 892 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2028 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2027 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 911 000 euroa vuoden 2020 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja lisäyksenä 3 581 000 euroa vuoden 2020 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneita menoja.
Vuoden 2021 määrärahaan vaikuttavilla tilausvaltuusmuutoksilla määrärahat saadaan vastaamaan paremmin hankintojen arvioitua maksatusprofiilia. PVKEH 2018 -tilausvaltuuden muutokseen sisältyy Laivue 2020 -hankkeen rahoitusprofiilin myöhentäminen. Vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin PVKEH 2018 -tilausvaltuuteen 22 000 000 euron lisäys Laivue 2020 -hankkeen rakentamissopimuksessa erikseen määriteltyjen alihankintojen hintariskiin. Hinnan nousun mahdollisesti jäädessä ennakoitua pienemmäksi, voidaan jäljellä oleva rahoitus kohdentaa Laivue 2020 -hankkeen sisällä uudelleen. Lisäksi PVKEH 2018- ja PVKEH 2020 -tilausvaltuuksien maksatusaikaa pidennetään yhdellä vuodella.
PVKEH 2017 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 9 700 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2022—2023.
PVKEH 2018 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 228 550 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2023—2028.
PVKEH 2019 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 3 000 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuodelta 2021 vuodelle 2022.
PVKEH 2020 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuudessa on huomioitu lisäyksenä 4 760 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuodelta 2023.
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta on vähennetty 35 040 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2022—2024.
Muista puolustusmateriaalihankinnoista siirretään PVKEH 2021 -tilausvaltuuteen 8 620 000 euroa rahoitussuunnitelman tarkennuksen vuoksi.
Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 258 899 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 253 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 233 359 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutoksien johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 17 599 | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 126 429 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 58 026 | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 197 598 | 1 051 572 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 15 795 | 6 550 | 22 345 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 35 680 | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 7 590 | 74 620 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 127 100 | 282 170 | 324 047 | 303 777 | 237 872 | 1 274 966 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 131 799 | 269 331 | 217 591 | 187 731 | 83 440 | 889 892 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 131 799 | 269 331 | 217 591 | 187 731 | 83 440 | 889 892 |
| Valtuudet yhteensä | 258 899 | 551 501 | 541 638 | 491 508 | 321 312 | 2 164 858 |
| 2021 III lisätalousarvio | -280 480 000 |
| 2021 talousarvio | 783 991 000 |
| 2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
| 2019 tilinpäätös | 790 472 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 280 480 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 233 359 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 889 892 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus PVKEH 2021).
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2028 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2027 tilausvaltuuden enimmäismäärää muuttamatta.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 234 159 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu hankintojen siirrosta momentilta 27.10.01.
| 2021 IV lisätalousarvio | 800 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -280 480 000 |
| 2021 talousarvio | 783 991 000 |
| 2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
| 2019 tilinpäätös | 790 472 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 234 159 000 euroa.
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 479 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien ja vaihtolaitteiden hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja tilapäisiin vuokrakustannuksiin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 900 000 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 579 000 000 |
| 03. | Indeksimenot | - |
| 04. | Valuuttakurssimenot | - |
| Yhteensä | 1 479 000 000 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
Monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyviä sopimuksia saa tehdä siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 400 000 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021).
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:Monitoimihävittäjillä korvataan Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 900 000 | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 4 500 000 | 9 400 000 |
| Menot yhteensä | 900 000 | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 4 500 000 | 9 400 000 |
|---|
Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:
Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
- — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
- — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
- — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
- — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
- — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
- — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
- — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
- — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.
Indeksi- ja valuuttakurssimuutokset budjetoidaan tuleviin talousarvioesityksiin vuoden 2021 talousarviossa hyväksytyn tilausvaltuuden ja hyväksyttyjen menojen lisäyksenä tai vähennyksenä.
Monitoimihävittäjien suorituskykyyn sisältyvä kiinteistörakentaminen sisältää sotilaalliselle maanpuolustukselle kriittistä toimitila-, alue-, tietosuoja- ja turvarakentamista. Tähän liittyvä suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti ja siinä voidaan soveltaa annuiteettimenetelmää (kertakorvaus) silloin, kun kyse on hankkeen suorituskyvyn käyttöön saamiseksi liittyvistä tila-, alue- tai rakenneratkaisujen rahoittamisesta.
Monitoimihävittäjien hankinnasta saattaa kertyä tuloja, joita ovat muun muassa ennakkomaksujen vakuuksien realisoinnit, ennakon korot viivästysajalta, vahingonkorvaukset ja sopimussakot. Mahdollisia tuloja käytetään monitoimihävittäjien suorituskyvyn rakentamisessa aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa muun muassa kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.
Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| HX 2021 -tilausvaltuus | 900 000 |
| Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus | 570 000 |
| Monitoimihävittäjien hankinnan valmistelu (siirto momentille 27.10.01) | -1 000 |
| Yhteensä | 1 469 000 |
| 2021 talousarvio | 1 479 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 10 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Talousarvioesityksen yhteydessä päätetään monitoimihävittäjien hankinnan edellyttämästä rahoituksesta vuosina 2021—2031 ilman indeksi- ja valuuttakurssimenoja. Monitoimihävittäjillä korvataan ilmavoimien Hornet-hävittäjäkalustoon perustunut ilmataistelujärjestelmän suorituskyky, ja se tulee olemaan Suomen puolustusjärjestelmän keskeinen osa aina 2060-luvun alkuun saakka.
Momentilla esitetään uutta Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuutta, jonka suuruus on 9,4 mrd. euroa. Tilausvaltuuteen sisältyy mm. monitoimihävittäjien, asejärjestelmien ja varaosien sopimukset. Valtuudesta esitetään käytettäväksi 900 milj. euroa vuonna 2021.
Hankinnan muuksi rahoitukseksi esitetään 580 milj. euroa (579 milj. euroa käsiteltävällä momentilla ja 1 milj. euroa mom. 27.10.01), joka on tarkoitettu mm. infrastruktuurin rakentamiseen, projekti- ja johtamisjärjestelmämenoihin sekä määräaikaisen henkilöstön palkkaukseen. Lisäksi vuonna 2020 hankkeeseen myönnettiin 20 milj. euroa.
Esitettävä rahoitus on siten yhteensä 10 mrd. euroa vuoden 2021 hintatasossa, joka vastaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausta (1.10.2019) hankkeen enimmäiskustannuksista.
Hankinnassa käytetään niin kutsuttua kiinteähintaista kilpailutusta (Design to cost), joka edellyttää, että tarjoajat tietävät lopullista tarjousta jättäessään hankinnan kokonaisbudjetin. Rahoitus budjetoidaan kokonaisuutena, jolloin myös eduskunta tietää päätöksen yhteydessä, paljonko hankinta tulee maksamaan lukuun ottamatta indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista kertyviä kustannuksia.
Valiokunta pitää myönteisenä, että näin meneteltäessä vältetään tilanne, johon eduskunta joutui 1990-luvulla Hornet-hankinnasta päättäessään. Tuolloin hankinta budjetoitiin eri vuosien talousarvioissa kahtena erillisenä tilausvaltuutena ja eduskunta sitoutui tosiasiallisesti koko hankintaan jo ensimmäisestä tilausvaltuudesta päättäessään. Valiokunta nostaa esiin, että käytettävän budjetointitavan seurauksena Puolustusvoimien siirtyvän erän määrä kasvaa huomattavasti, koska rahoitus on suunniteltu riittämään vuoteen 2031 saakka.
Hankinta etenee siten, että tammikuussa 2021 tarjoajille lähetetään lopulliset tarjouspyynnöt. Myös valtioneuvoston päätös monitoimihävittäjän valinnasta on tarkoitus tehdä vuonna 2021.
Käyttö- ja elinkaarikustannukset katetaan puolustusbudjetin sisältä ilman lisärahoitusta. HX-kaluston käyttöön ja ylläpitoon saa tehtyjen linjausten mukaan mennä enintään 10 prosenttia puolustusbudjetista. Vastaava osuus on käytetty myös Hornet-kaluston ylläpitoon.
Indeksien ja valuuttakurssimuutosten vaikutus. Monitoimihävittäjien hankinnassa indeksien muutoksista aiheutuvat määrärahan lisäys- ja vähennystarpeet tullaan budjetoimaan erikseen kokonaisrahoituksen päälle vuodesta 2022 alkaen. Käytännössä momentille esitetään vuosittain ennakolliset kustannustaso- ja ostovoimakorotukset, joita tarkistetaan toteutuman pohjalta seuraavan vuoden lisätalousarviossa. Myös valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen ja/tai tulojen budjetointi aloitetaan vuoden 2022 talousarviossa, mikäli tulevaan hankintasopimukseen sisältyy valuuttoja.
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella pitkäaikaisissa sopimuskausissa täysin kiinteähintainen sopimus on osoittautunut epätaloudelliseksi. Jos indeksejä ei käytetä, myyjät tyypillisesti arvioivat rahanarvonmuutokseen tarvittavan hinnoittelulisän tarjouksessaan suurempana kuin indeksin mukainen korotus olisi tuottanut.
Hankinnan taloudellinen riski tarkoittaa sitoutumista menoihin, jotka kasvavat ennakoitua suuremmiksi. Taloudellista riskiä on pienennetty asettamalla hankinnalle 10 mrd. euron hintakatto (indeksi- ja valuuttakurssisidonnainen perushinta) sekä ylläpito- ja käyttökustannusten maksimimäärä.
Hankinnan suunnittelukehys ja määrärahavaraus on hyvin etupainotteinen. Puolustusvoimat tulee maksamaan konetyypin valinnasta riippumatta niin kutsuttuja ennakko- ja etappimaksuja (ts. maksuja, jotka maksetaan ennen varsinaisia toimituksia). Näiden maksujen takeeksi toimittajalta tullaan edellyttämään tarvittavat vakuudet.
Valuuttakursseihin liittyvää riskiä suojaa pitkä ajallinen hajautus, kun maksuja tehdään vuodesta 2021 alkaen 2030-luvulle saakka. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että hankinta aiheuttaa sekä valuuttakurssitappiota että -voittoa.
Sopimuksiin tullaan sisällyttämään myös lausekkeet mahdollisista vahingonkorvauksista ja sopimussakoista. Nämä hankintaan liittyvät ns. tulot tuloutetaan käsiteltävälle momentille. Samalla tavalla käsitellään myös ennakkomaksujen vakuuksien realisoinnista ja ennakon koroista viivästysajalta saatuja tuloja.
Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella hankinnalle esitettävää rahoitusta ja valtuutta perusteltuna ja tarpeellisena. Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky on korvattava täysimääräisesti talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti. Hankkeessa käytettävä kiinteähintainen kilpailutus (Design to cost) on myös saadun selvityksen perusteella tarkoituksenmukainen.
Valiokunta painottaa lisäksi monitoimihävittäjien huoltovarmuutta sekä elinkaarikustannusten tarkkaa ja realistista arviointia. Monitoimihävittäjien vaurionkorjaus- ja kaluston ylläpitokyvyn täytyy olla kotimaassa järjestelmien koko elinkaaren ajan. Hankinnassa ja siihen liittyvissä sopimuksissa tulee käyttää kaikki mahdollisuudet teolliseen yhteistyöhön.
Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että Valtiontalouden tarkastusvirasto seuraa tarkasti hankinnan etenemistä.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 479 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien ja vaihtolaitteiden hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja tilapäisiin vuokrakustannuksiin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 900 000 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 579 000 000 |
| 03. | Indeksimenot | - |
| 04. | Valuuttakurssimenot | - |
| Yhteensä | 1 479 000 000 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
Monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyviä sopimuksia saa tehdä siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 400 000 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021).
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
| Toiminnallinen tehokkuus | 2020 ennakoitu |
2021 tavoite |
| Taloudellisuus | ||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (euroa) | 103 | 110 |
| Tuottavuus | ||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (vrk) | 774 | 706 |
| Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus) | ||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (vrk) | 48 000 | 48 000 |
| Laadunhallinta | ||
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (vrk) | 3 500 | 3 500 |
| MPK:n kurssityytyväisyys | ||
| Oppilastyytyväisyys asteikolla 1—5 | 4,0 | 4,0 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | ||
| Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,00 | 4,00 |
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulostavoitteet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa muun muassa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muutosten (868/2019) takia.
| 2021 talousarvio | 4 852 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 4 852 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 152 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 4,852 milj. euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esitys ei täysin kata toteutettavan mallin mukaista rahoitusta.
Valiokunta pitää tärkeänä vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssien turvaamista. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminta on tehokas keino ylläpitää korkeaa maanpuolustustahtoa ja kansallisen puolustuksen suorituskykyä. Sillä on myös vaikutusta huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 5 052 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentilta vähennetään 344 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 27.10.01.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen arvio koulutustoiminnasta ja valtionavustuksen tarpeesta vuonna 2021 on aiemmin arvioitua pienempi.
| 2021 IV lisätalousarvio | -344 000 |
| 2021 talousarvio | 5 052 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 652 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 152 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentilta vähennetään 344 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.