Talousarvioesitys 2021
40. Rangaistusten täytäntöönpano
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteena on oikeusturvan ja yhdenvertaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen lisääminen.
Vankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä on viime vuosina laskenut, mutta v. 2019 sekä vankiluku että yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä nousi. Vankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrän arvioidaan nousevan hiukan myös v. 2021. Vuonna 2020 koronaepidemian vuoksi vankilukua alennettiin, mikä tuo epävarmuutta v. 2021 vankimäärän arviointiin ja sillä saattaa olla vaikutuksia myös toiminnallisiin tavoitteisiin.
Toiminnan laajuus
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Vankeja keskimäärin | 2 952 | 2 990 | 3 000 |
Vapaudesta vankilaan tulleet | 5 934 | 5 850 | 5 950 |
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa keskimäärin | 3 031 | 3 000 | 3 150 |
Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset | 3 577 | 3 800 | 4 000 |
Seuraamuksiin liittyvät pyydetyt asiantuntijalausunnot | 6 424 | 6 400 | 6 400 |
Tavoitteena on vähentää vapautumista suoraan suljetuista vankiloista ja lisätä avolaitossijoituksia. Valvotussa koevapaudessa on v. 2021 päivittäin keskimäärin 240 vankia. Vankien toimintoihin osallistumista ja sellin ulkopuolella viettämää aikaa sekä henkilökunnan ja rangaistusta suorittavien välistä vuorovaikutusta lisätään. Yhteistyötä vankilan ulkopuolisten palveluja tuottavien toimijoiden, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa lisätään. Päihde- ja mielenterveystyön hoito- ja kuntoutusjatkumot turvataan rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Vahvistetaan rikosseuraamusasiakkaiden asumisen taitoja ja parannetaan vapautumisen jälkeistä asumistilannetta.
Rikosseuraamusasiakkaiden yhdenvertaisen ja lainmukaisen kohtelun toteutumista parannetaan tehostamalla Rikosseuraamuslaitoksen normiohjausta ja lisäämällä henkilökunnan koulutusta. Tavoitteen toteutumista edistetään myös säännöllisellä tarkastustoiminnalla ja yksiköissä käyttöön otettavalla omavalvontamenetelmällä. Jatketaan rikosseuraamusasiakkaiden sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Ehkäistään järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia vankiloissa, vahvistetaan järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumisen tukitoimenpiteitä yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa ja kehitetään palveluohjausta yhteiskunnan normaalipalvelujen piiriin. Kehitetään toimia, joilla voidaan ehkäistä radikalisoitumisvaarassa olevien rikosseuraamusasiakkaiden radikalisoitumista. Vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden kohdalla arvioidaan uusimisriski ennen vapautumista ja samalla suunnitellaan riittävät tukitoimet ehdonalaiseen vapauteen. Toteutetaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistus. Jatketaan tuottavuutta parantavien työ- ja toimintaprosessien sekä toimitilaverkoston kehittämistä ja suunnittelua. Virka- ja tehtävärakenteen muutoksia jatketaan strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta. Tehtävien sisältöjen ja osaamisen kehittämisessä painotetaan strategisia ydintehtäviä. Uusi asiakastietojärjestelmä Roti otetaan käyttöön.
Tietoja henkilöstöstä
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Henkilöstömäärä, htv | 2 524 | 2 560 | 2 545 |
VMBaro johtajuusindeksi | 3,15 | 3,20 | 3,30 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 14,9 | 14,4 | 13,9 |
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 229 297 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vankeuslain 7 luvun 6 a §:n ja tutkintavankeuslain 3 luvun 6 a §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tupakointi suljetuissa vankiloissa kiellettäisiin kokonaan tupakansavusta tupakoimattomille vangeille ja vankilatyöntekijöille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Hallituksen esityksen mukaan vuosittaiset kustannusvaikutukset vuodesta 2021 alkaen tupakoinnin lopettamisesta aiheutuviin tukitoimiin olisivat Rikosseuraamuslaitoksessa 650 000 euroa. Esityksestä aiheutuu 250 000 euron määrärahavaikutus momentille 33.01.06.
Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2021 alustavasti seuraavat tavoitteet:
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Toiminnalliset tavoitteet | |||
Laitosturvallisuusindeksi1) | 120 | 115 | 105 |
Vankeusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, % | 43 | 45 | 45 |
Vankeusvankien toimintaan osallistuminen, % päivittäin toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta | 74 | 74 | 75 |
Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet, % päättyneistä | 83 | 82 | 82 |
Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % päättyneistä | 84 | 83 | 83 |
Tuottavuus | |||
Vangit, keskimäärin päivässä/htv | 1,4 | 1,4 | 1,4 |
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa, keskimäärin päivässä/htv | 11,6 | 11,6 | 12,0 |
Taloudellisuus | |||
Toimintamenot (netto)/vanki | 65 630 | 63 910 | 63 300 |
Toimintamenot (netto)/yhdyskuntaseuraamusta suorittava | 7 500 | 7 470 | 6 960 |
1) Vuosien 2011—2014 keskiarvo muodostaa indeksin arvon 100. Indeksin noustessa turvallisuustaso laskee.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Rangaistusten täytäntöönpano | 198 350 |
Täytäntöönpanon ohjaus, kehittäminen ja hallinto (keskushallinto) | 8 800 |
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus | 2 700 |
Täytäntöönpanoyksikkö | 1 800 |
Ostopalvelut palvelukeskuksilta | 17 647 |
Yhteensä | 229 297 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 239 297 | 230 212 | 240 597 |
Bruttotulot | 12 101 | 11 300 | 11 300 |
Nettomenot | 227 196 | 218 912 | 229 297 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 25 910 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 15 213 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)1)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 8 515 | 8 018 | 8 000 |
— muut tuotot | 838 | 873 | 790 |
Tuotot yhteensä | 9 353 | 8 891 | 8 790 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 14 825 | 13 264 | 14 000 |
— osuus yhteiskustannuksista | 11 071 | 11 000 | 10 000 |
Kustannukset yhteensä | 25 896 | 24 264 | 24 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -16 543 | -15 373 | -15 210 |
Kustannusvastaavuus, % | 36 | 37 | 37 |
1) Sisältää työtoiminnan ja laitosmyymälöiden kustannusvastaavuuslaskelmat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten tarkistaminen | 2 200 |
Hallinnonalan resurssien turvaaminen | 453 |
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirto momentilta 25.01.21) | 6 |
Hämeenlinnan naisvankilahanke | 1 875 |
Sakon muuntorangaistuksen uudistaminen | 2 200 |
Seksuaalirikosten rangaistustason tarkistaminen | 435 |
Tietohallintomenojen kasvu | 1 187 |
Valtorin palvelumaksujen nousu | -21 |
Vankiloiden turvatekniikan uudistaminen | 3 200 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -455 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -4 993 |
Palkkausten tarkistukset | 4 298 |
Yhteensä | 10 385 |
2021 talousarvio | 229 297 000 |
2020 II lisätalousarvio | 1 080 000 |
2020 I lisätalousarvio | 433 000 |
2020 talousarvio | 218 912 000 |
2019 tilinpäätös | 216 499 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 939 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 229 297 000 euroon nähden on 4 642 000 euroa, mistä 1 600 000 euroa aiheutuu koronaviruspandemiaan liittyen rangaistusten täytäntöönpanon ruuhkan purkamisesta, 1 660 000 euroa rikosasioiden määrän kasvusta, 527 000 euroa Turun varmuusosaston perustamisesta ja 855 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa.
2021 talousarvio | 233 939 000 |
2020 VII lisätalousarvio | 1 993 000 |
2020 II lisätalousarvio | 1 080 000 |
2020 I lisätalousarvio | 433 000 |
2020 talousarvio | 218 912 000 |
2019 tilinpäätös | 216 499 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentin määräraha on noin 234 milj. euroa, joka on runsaat 15 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Lisäresursseja osoitetaan mm. sakon muuntorangaistuksen uudistamiseen (2,2 milj. euroa), vankiloiden turvallisuuden parantamiseen (3,2 milj. euroa), Hämeenlinnan uuden naisvankilan kuluihin (1,9 milj. euroa) sekä koronaepidemiasta johtuvaan rangaistusten täytäntöönpanoruuhkaan (1,6 milj. euroa).
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että laitoksen taloudellinen tilanne on tiukka mutta hallinnassa, ja ensi vuoden toiminta ja henkilöstömäärä voidaan suunnitella kuluvan vuoden tasolle. Koronaepidemian vuoksi mm. lyhyiden vankeusrangaistusten täytäntöönpanon aloittamista rajoitettiin keväällä, minkä vuoksi vankiluvun arvioidaan olevan ensi vuonna normaalia suurempi.
Vaikka toiminta voidaan säilyttää kuluvan vuoden tasolla, Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit ovat saadun selvityksen mukaan riittämättömät toiminnan laajuuteen ja rakenteisiin nähden. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea (CPT) kiinnitti huomiota Rikosseuraamuslaitoksen liian pieneen henkilöstömäärään syyskuussa 2020 tekemänsä tarkastuskäynnin yhteydessä. Lisäksi komitea kiinnitti huomiota kouluttamattoman ja epäpätevän valvontahenkilökunnan suureen määrään ja siitä aiheutuviin riskeihin. Henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi vangeille ei myöskään kyetä järjestämään riittävästi toimintaa ja läsnä olevaa valvontaa. Henkilöstö joutuu myös työskentelemään usein yksin, mikä on ongelmallista työturvallisuuden näkökulmasta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstövajaus johtuu pääosin vuosina 2006—2016 toteutetusta talouden tuottavuusohjelmasta, jolloin Rikosseuraamuslaitos joutui vähentämään henkilöstöään yli 500 henkilötyövuodella kykenemättä samalla sopeuttamaan laitosrakenteitaan. Lisäksi ICT-hankkeiden ja uusien vankiloiden käyttöönottojen alkuperäisiä arvioita suuremmat kustannukset ovat vaikuttaneet Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliseen tilanteeseen.
Tilanne on huolestuttava, ja siksi rikosseuraamusalan resursointia on tarpeen arvioida ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että Rikosseuraamuslaitos selviää asianmukaisesti niin turvallisuuteen kuin vangeille järjestettävään toimintaan liittyvistä velvoitteistaan. Tämä edellyttää myös koulutetun valvontahenkilökunnan lisäämistä.
Valiokunta nostaa esille myös sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta rahoitettavan vankiterveydenhuollon resurssien riittävyyden (33.01.06) ja pitää tärkeänä, että hoidon laatua ja potilasturvallisuutta kehitetään edelleen niin, että se vastaa olosuhteiden rajoitukset huomioon ottaen mahdollisimman hyvin julkisen terveydenhuollon palveluita.
Tupakointikieltoa koskevan hallituksen esityksen käsittely ja määrärahatarve. Budjettilakiesityksenä annetun vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamista koskevan esityksen (HE 165/2020 vp) käsittely on edelleen eduskunnassa kesken, koska perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 40/2020 vp) mukaiset valtiosääntöoikeudelliset huomautukset edellyttävät esitykseen huomattavia muutoksia. Näin mittavien muutosten tekeminen ei ole ollut tiukan budjettilakiaikataulun puitteissa mahdollista, vaan asian käsittelyä jatketaan vuoden 2021 valtiopäivillä.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatarve arvioidaan ja otetaan huomioon talousarviossa sekä määrärahakehyksissä sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt em. hallituksen esityksen. Oikeusministeriön arvion mukaan tupakoinnin järjestäminen ja valvonta ulkoilujen yhteydessä voidaan toteuttaa 2 milj. euron rahoituksella, minkä lisäksi tarvitaan tupakoinnin lopettamisen tukitoimiin tarvittava rahoitus.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 939 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 4 720 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronaviruspandemiaan liittyen rangaistusten täytäntöönpanon ruuhkan purkamisesta.
2021 I lisätalousarvio | 4 720 000 |
2021 talousarvio | 233 939 000 |
2020 VII lisätalousarvio | 1 993 000 |
2020 II lisätalousarvio | 1 080 000 |
2020 I lisätalousarvio | 433 000 |
2020 talousarvio | 218 912 000 |
2019 tilinpäätös | 216 499 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 4 720 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 204 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 84 000 euroa aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa ja 120 000 euroa siirrosta momentille 33.01.06 vankiterveydenhuollon toiminnan turvaamiseen.
2021 III lisätalousarvio | -204 000 |
2021 I lisätalousarvio | 4 720 000 |
2021 talousarvio | 233 939 000 |
2020 tilinpäätös | 222 418 000 |
2019 tilinpäätös | 216 499 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 204 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 9 609 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 780 000 euroa perustuu työaikalainsäädäntöön liittyvän oikeudenkäyntiasian ratkaisuun sovinnollisesti, 5 800 000 euroa aiheutuu koronaviruspandemiaan liittyvästä vankeusrangaistusten täytäntöönpanoruuhkan purkamisesta ja 29 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
2021 IV lisätalousarvio | 9 609 000 |
2021 III lisätalousarvio | -204 000 |
2021 I lisätalousarvio | 4 720 000 |
2021 talousarvio | 233 939 000 |
2020 tilinpäätös | 222 418 000 |
2019 tilinpäätös | 216 499 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 9 609 000 euroa.
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa.
Määrärahaa saa käyttää valtion, kunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevien rakennusten ja ympäristöjen rakentamis-, korjaus- ja hoitotöihin sekä kansallisomaisuuden ylläpitämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin. Kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Työkohteissa tehtävää työtä voidaan myös opinnollistaa. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.
Selvitysosa:Avolaitosmäärärahalla kyetään työllistämään vankeja ja kunnostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Työkohteet ovat mm. Suomenlinnan hoitokunnan, Metsähallituksen, Museoviraston, Senaatti-kiinteistöjen sekä kuntien kohteissa. Tavoitteena on työllistää avolaitosvankeja ja luoda yhdyskuntapalvelun palvelupaikkoja yhdyskuntapalvelua suorittaville.
2021 talousarvio | 4 700 000 |
2020 talousarvio | 4 700 000 |
2019 tilinpäätös | 4 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa.
Määrärahaa saa käyttää valtion, kunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevien rakennusten ja ympäristöjen rakentamis-, korjaus- ja hoitotöihin sekä kansallisomaisuuden ylläpitämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin. Kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Työkohteissa tehtävää työtä voidaan myös opinnollistaa. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.