Talousarvioesitys 2021
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Oikeusministeriö asettaa ulosottolaitokselle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi keskeisimmät toimenpiteet vuodelle 2021:
- — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Sähköisten palveluiden kehittäminen helpottaa kansalaisten asiointia ulosotossa ja parantaa asianosaisten mahdollisuuksia seurata asioidensa etenemistä.
- — Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet vähentyvät. Toimitaan tehokkaasti osana rikostorjuntaketjua, huolehditaan erityistäytäntöönpanon toimintaedellytyksistä ja edistetään harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaan sisältyvää analytiikkahanketta.
- — Oikeusturva toteutuu käytännössä. Huolehditaan täytäntöönpanotoimien tasalaatuisuudesta yhtenäistämällä työmenetelmiä.
- — Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva. Huolehditaan perinnän tuloksellisuudesta ja etupainotteisuudesta. Huolehditaan velkaantumiseen liittyvästä sidosryhmäyhteistyöstä ja ennakoivan talousneuvonnan hankkeen edistämisestä. Hankkeen tehtävänä on lisätä kansalaisten oman talouden hallintaa ja vähentää ylivelkaantumisen riskiä.
Vaativat tapaukset hoidetaan laadukkaasti ja asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Organisaatiorakenne ja toimipaikkaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista. Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa.
Oikeusturva toteutuu ulosottotoimen rakenneuudistuksen jälkeen yhtä hyvänä kuin aikaisemminkin. Kansalaisten mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin turvataan. Sähköisiä palveluita kehitetään, mikä helpottaa kansalaisten asiointia ulosotossa ja parantaa asianosaisten mahdollisuuksia seurata asioidensa etenemistä.
Konkurssiasiamiehen toimisto toteuttaa konkurssien ja yrityssaneerausten asianhallintajärjestelmän (Kosti) kokonaisuudistuksen, joka tehostaa valvontatyötä ja yhteydenpitoa asianosaisten kanssa. Velallisen toiminnan erityistarkastuksia ja julkisselvityksiä kohdennetaan erityisesti tapauksiin, joissa talousrikosepäilyt liittyvät laajoihin ja monimutkaisiin yrityskokonaisuuksiin. Hyvän pesänhoitotavan kehittäminen turvaa menettelyn asianosaisten oikeuksien toteutumista.
Tietoja henkilöstöstä
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Ulosottolaitos | |||
| Henkilötyövuodet | 1 104 | 1 080 | 1 136 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 10,6 | 10,6 | 10,5 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,5 | 3,5 |
| Konkurssiasiamiehen toimisto | |||
| Henkilötyövuodet | 10 | 11 | 13 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 3,2 | 11,8 | 5,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi | - | 3,1 | 3,3 |
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 107 771 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia.
Selvitysosa:Ulosottoon arvioidaan saapuvan vireille 3,2 milj. asiaa (2,9 milj. asiaa v. 2019). Keskimääräisen käsittelyajan arvioidaan olevan 7,7 kuukautta (7,3 kuukautta v. 2019). Ulosoton perintätuloksen arvioidaan olevan 950 milj. euroa (1 130 milj. euroa v. 2019). Ulosotossa arvioidaan käsiteltävän 585 000 velallisen asioita (562 000 velallista v. 2019).
Konkurssien määrän arvioidaan kasvavan selvästi verrattuna vuoteen 2019, jolloin hakemusten määrä kasvoi 2,5 % ja aloitettujen konkurssimenettelyjen määrä 5,7 %. Konkurssiasiamiehen valvonnassa oli 31.12.2019 yhteensä 3 131 vireillä olevaa konkurssimenettelyä, joista 486 oli julkisselvityksessä. Yrityssaneeraushakemusten ja aloitettujen saneerausmenettelyjen määrien arvioidaan myös kasvavan verrattuna vuoteen 2019, jolloin hakemusten määrä väheni 10,3 %, mutta saneerausmenettelyjä aloitettiin kuitenkin 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on asettanut ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toiminnalle vuodelle 2021 alustavasti seuraavat tavoitteet:
Tunnuslukutaulukko
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite/arvio |
|
| Käsitellyt asiat (1 000 kpl) | 3 141 | 2 900 | 2 900 |
| Peritty (milj. euroa) | 1 130 | 1 000 | 950 |
| Perityn euron kustannukset (euroa) | 0,09 | 0,10 | 0,10 |
| Perittyjen ja varattomien rahasaamisten suhde | |||
| Asiamääristä, % | 40 | 40 | 40 |
| Rahamääristä, % | 35 | 38 | 36 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 7,3 | 7,5 | 7,7 |
| Taloudellisuus (euroa/käsitelty asia) | 33 | 36 | 36 |
| Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) | 3 322 | 3 176 | 2 900 |
| Erikoisperinnästä tilitetty suoraan velkojille (milj. euroa) | 30 | 25 | 25 |
| Erikoisperinnän selvitettäväksi ottamat velalliset | 366 | 350 | 350 |
| Konkurssipesien erityistarkastuksia ja hallinnon tarkastuksia | 118 | 120 | 140 |
| Aloitetaan konkurssipesien julkisselvityksiä | 59 | 60 | 70 |
| Ratkaistujen ulosottokanteluiden määrä | 48 | 60 | 60 |
| Ulosottokanteluiden käsittelyaika, kk | 11 | 8 | 7 |
Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.20 kertyvän 74 milj. euroa. Ulosottomaksutulojen määrä vastaa noin 70 % ulosottolaitoksen kokonaismenoista.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 106 134 | 103 417 | 108 021 |
| Bruttotulot | 388 | 170 | 250 |
| Nettomenot | 105 746 | 103 247 | 107 771 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 31 134 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 27 078 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallinnonalan resurssien turvaaminen | 263 |
| Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirto momentilta 25.01.21) | 1 |
| Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 225 |
| Konkurssien ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmä (Kosti-hanke) (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -990 |
| Konkurssien ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmä (Kosti-hanke) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 590 |
| Tietohallintomenojen kasvu | 903 |
| Ulosottoverkon säilyttäminen nykyisellään (HO 2019) | 400 |
| Valtorin palvelumaksujen nousu | -12 |
| Velallisten neuvonnan tehostaminen | 500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -264 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 37 |
| Palkkausten tarkistukset | 2 871 |
| Yhteensä | 4 524 |
| 2021 talousarvio | 107 771 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 65 000 |
| 2020 talousarvio | 103 247 000 |
| 2019 tilinpäätös | 101 690 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 108 741 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 107 771 000 euroon on 970 000 euroa, mistä koronaviruspandemiaan liittyen 940 000 euroa aiheutuu ulosottolaitoksen asiamäärien kasvusta ja 30 000 euroa konkurssiasiamiehen asiamäärien kasvusta.
| 2021 talousarvio | 108 741 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 65 000 |
| 2020 talousarvio | 103 247 000 |
| 2019 tilinpäätös | 101 690 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentin määräraha on noin 5,5 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän, millä lisätään mm. harmaan talouden torjuntaa (225 000 euroa), varmistetaan ulosottoverkon säilyttäminen nykyisellään (400 000 euroa) ja tehostetaan velallisten neuvontaa (500 000 euroa). Myös koronaviruspandemiasta aiheutuva asiamäärien kasvu on otettu huomioon (970 000 euroa).
Pitkään valmisteilla ollut ulosoton rakenneuudistus astui voimaan 1.12.2020. Sen tavoitteena on oikeusturvaa vaarantamatta kehittää organisaatiota, lainsäädäntöä, tietotekniikkaa, ulosottomenettelyä ja tarvittavaa henkilöstörakennetta tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi. Uudistuksen voimaantullessa valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 paikallisesta ulosottovirastosta muodostettiin yksi valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Rakenneuudistuksen vuoksi Ulosottolaitoksen määrärahat vähenevät kehyskaudella noin 3 milj. euroa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa ja resurssitarpeita seurataan. Myös koronavirusepidemiasta aiheutuviin asiamäärien kasvuun on edelleen varauduttava.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 108 741 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 910 000 euroa aiheutuu Ulosottolaitoksen asiamäärien kasvusta ja 90 000 euroa konkurssiasiamiehen asiamäärien kasvusta koronaviruspandemiaan liittyen.
| 2021 I lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 108 741 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 984 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 65 000 |
| 2020 talousarvio | 103 247 000 |
| 2019 tilinpäätös | 101 690 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha)
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulosoton virkavaraintilillä säilytettävänä olevien varojen korkomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.
Määräraha on tarkoitettu ulosoton virkavaraintiliin liittyvän korkoriskin hallinnasta poikkeuksellisissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa aiheutuviin menoihin.
Ulosottokaaren 6 luvun 23 §:n mukaan varat, joita ulosottomies säilyttää 21 tai 22 §:n mukaan, on talletettava erikseen luottolaitokseen korkoa kasvamaan, jos varat ylittävät valtioneuvoston asetuksessa säädettävän huomattavan määrän.
Negatiivisessa korkoympäristössä ulosottoviranomaisen säilytettävänä olevat rahavarat säilytetään pääosin ulosoton virkavaraintilillä. Virkavaraintilin pääomien turvaamisesta aiheutuu poikkeuksellinen korkoriski. Mahdollinen positiivinen korko hyvitetään momentille 12.25.21.
| 2021 talousarvio | 260 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 22 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulosoton virkavaraintilillä säilytettävänä olevien varojen korkomenojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu peruskoron muutoksesta.
| 2021 III lisätalousarvio | 120 000 |
| 2021 talousarvio | 260 000 |
| 2020 tilinpäätös | 28 054 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.