Talousarvioesitys 2021
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 296 686 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2021 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2021 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 4 000 000 |
| Kokeilut ja valmennukset (300 000 otp) | 19 900 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus (1,3 milj. otp) | 55 000 000 |
| — Kotoutumiskoulutus (1,6 milj. otp) | 55 026 000 |
| Yhteensä | 110 026 000 |
|---|---|
| Starttiraha (2 900 htv) | 25 000 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto (enintään 500 htv) | 12 950 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät (7 500 htv, tuki 30/40/50 %) | 35 600 000 |
| — Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 13 800 htv) | 54 800 000 |
| Yhteensä | 103 350 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 9 000 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 13 000 000 |
| Korvaukset | 900 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Työnvälityspalvelu | 500 000 |
| Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 2 000 000 |
| Tieto- ja neuvontapalvelut | 410 000 |
| Rekrytukikokeilu | 7 650 000 |
| Kaikki yhteensä | 296 686 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 41 | < 32 | < 39 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 48 | < 45 | < 45 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 27 | < 27 | < 26 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 27 250 | 310 | - | - | 27 560 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
| Menot yhteensä | 27 250 | 55 310 | 9 500 | 500 | 92 560 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisten siirtojen palautukset (29.01.53, 32.01.02, 32.01.03) | 21 446 |
| Kotoutumiskoulutus | -4 724 |
| Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO2019) | 800 |
| Palkkatuen lisääminen (HO2019) | 3 000 |
| Pitkään perhevapaalla olevien työllistymisen kokonaisuuden toteuttaminen | 2 000 |
| Pk-yritysten rekrytukikokeilu | 7 650 |
| Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) | -2 000 |
| Työvoimakoulutuksen määrän nosto (HO2019) | 1 000 |
| Uudenmaan TE-toimiston aulapalveluiden järjestäminen (siirto momentille 32.01.03) | -2 100 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -3 400 |
| Yhteensä | 23 672 |
| 2021 talousarvio | 296 686 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 59 900 000 |
| 2020 talousarvio | 273 014 000 |
| 2019 tilinpäätös | 256 693 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 276 306 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
7) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 7) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 7).
Vähennys talousarvioesityksen 296 686 000 euroon nähden on 20 380 000 euroa, mistä 10 000 000 euroa aiheutuu TE-palvelujen digitalisaatio -hankkeen rahoituksen siirrosta momentille 32.01.03, 380 000 euroa korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkimiseen tietyin edellytyksin työvoimakoulutuksena, mistä 90 000 euroa on siirtoa momentille 33.20.50 ja 290 000 euroa on siirtoa momentille 33.20.52 ja 10 000 000 euroa tasomuutoksesta.
Lisäksi mahdollistetaan, että määrärahaa voidaan käyttää myös työllisyyden edistämisen kuntakokeiluista annetun lain perusteella tehtyjen palkkatuki- ja starttirahapäätösten mukaisten palkkatukien ja starttirahojen maksamiseen.
| 2021 talousarvio | 276 306 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 59 900 000 |
| 2020 talousarvio | 273 014 000 |
| 2019 tilinpäätös | 256 693 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentin määrärahaksi esitetään 276,3 milj. euroa.
Määrärahalisäykset kohdistuvat muun muassa pitkään perhevapailla olevien työllistymisen vauhdittamiseen, pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ja palkkatukeen. Valiokunta kannattaa talousarvion lisäyksiä ja kohdennuksia työllisyyden hoitoon.
Hallitus pyrkii työllisyyden lisäämiseen ja työttömyyden vähentämiseen useilla eri toimenpiteillä myös pidemmällä tähtäimellä. Vuoden 2020 alussa nostettiin työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa, ja lisäksi tullaan uudistamaan palkkatukisäännöksiä, aloitetaan työllisyyden kuntakokeilut, laajennetaan oppivelvollisuutta, alennetaan varhaiskasvatusmaksuja sekä siirrytään kohti pohjoismaista työvoimapalvelujen mallia. Valiokunta kannattaa hallituksen työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä ja toimia koronakriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman vakauttamiseksi.
Valiokunta tuo esiin, että työllisyyttä edistävien toimenpiteiden vaikutuksista tulisi saada parempaa tietoa kohtuullisen nopeasti. Nykyisessä tilanteessa, jossa on käytössä useita toimenpiteitä, kannustimia ja kokeiluja työllisyyden parantamiseksi, valiokunta pitää tärkeänä, että työllisyystoimenpiteiden vaikutusta mittaavien työkalujen kehittämiseen panostettaisiin.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen tavoitetta ottaa työllisyysasteen tarkastelussa käyttöön rinnakkain myös 20—69-vuotiaille laskettua työllisyysastetta ja kannustaa hallitusta edistämään asiaa vuoden 2021 aikana, kun Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta uudistetaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 276 306 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin
7) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2021 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2021 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 12 735 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää työllisyyden edistämisestä kuntakokeilussa annetun lain (1269/2020) perusteella tehtyjen palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty kyseisten palvelujen rahoituksesta.
Selvitysosa:Vähennyksestä 7 650 000 euroa aiheutuu rekrytointitukikokeilun siirtymisestä alkavaksi vuonna 2022, 3 000 000 euroa siirrosta momentille 32.01.10 TE-digi -hankkeen rahoitukseen, 1 255 000 euroa siirrosta momentille 32.01.03 TE-toimistojen aulapalvelujen rahoitukseen, 220 000 euroa siirrosta momentille 32.01.02 Perhevapailta töihin -hankkeeseen, 110 000 euroa siirrosta momentille 32.01.40 Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmaan sekä 3 000 000 euroa siirrosta momentille 32.01.40 yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen rahoittamiseen.
Lisäys 2 500 000 euroa aiheutuu turveyrittäjille suunnattuihin yritysten kehittämispalveluihin ja turvealan uudelleentyöllistymisen ja -koulutuksen tukemiseen.
Momentin perustelujen muutos aiheutuu työllisyyden edistämisen kuntakokeiluista annetun lakiviittauksen täsmentämisestä momentilla.
| 2021 III lisätalousarvio | -12 735 000 |
| 2021 talousarvio | 276 306 000 |
| 2020 tilinpäätös | 332 914 000 |
| 2019 tilinpäätös | 256 693 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 12 735 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää työllisyyden edistämisestä kuntakokeilussa annetun lain (1269/2020) perusteella tehtyjen palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty kyseisten palvelujen rahoituksesta.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa ja vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan yhteensä 22 690 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruutus ja osittainen uudelleenbudjetointi aiheutuvat ennakoitua pienemmästä määrärahan käytöstä ja viivästyksestä määrärahan maksatuksissa.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2021 IV lisätalousarvio | 20 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -12 735 000 |
| 2021 talousarvio | 276 306 000 |
| 2020 tilinpäätös | 332 914 000 |
| 2019 tilinpäätös | 256 693 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa ja vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan yhteensä 22 690 000 euroa.