Talousarvioesitys 2021
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Elinkeino-, innovaatio- ja energiapolitiikoilla edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista sekä laajemmin yhteiskunnan kehittymistä hiilineutraaliksi. Tämä edellyttää uusia toimenpiteitä sekä julkisen sektorin ja yritysten tiivistä vuorovaikutusta. On kehitettävä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja sekä otettava käyttöön tuotantotapoja, joilla teollisuuden prosessit voidaan muuttaa vähähiilisiksi. Tähän panostamalla yritykset voivat tarjota kotimaisiin vahvuuksiin perustuvia ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja, joiden kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvamassa.
Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta (energia- ja resurssitehokkuus) sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Vähähiilisyyttä ja päästöttömän energiajärjestelmän luomista tukevat politiikkatoimet mahdollistavat talouden kestävän kehityksen.
Innovaatiojärjestelmän uudistamista jatketaan ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset sekä viimeaikaisten arviointien suositukset. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartan toimenpiteillä parannetaan suomalaisen tki-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan tki-investointien lisäämiseen Suomessa. Yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen pitkäjänteistä tki-yhteistyötä vahvistetaan kumppanuusmallilla. Tällä lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta ja tuetaan kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta suunnataan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta keskeisille aloille ja lupaaviin kasvumahdollisuuksiin. Tiekartan toimenpiteillä tuetaan myös tutkimustoiminnan tulosten ja innovaatioiden kaupallistamista ja sen edellytyksiä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uutta teknologiaa ja uusia arvonluonnin lähteitä.
Politiikan toimintatapoja ja keinoja uudistetaan mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, toteuttamalla kokeiluja, kehittämällä säädösympäristöä sekä rakentamalla hallinnonalarajat ylittäviä kehittämistoimia ja ohjelmakokonaisuuksia.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:
| 2019 arvio/toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Ilmastotavoitteet toteutuvat | |||
|---|---|---|---|
| — Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt (Mt CO2 ekv.) | 30,0 | 29,2 | 28,7 |
| — Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) | 42 | 42 | 42 |
| Investoinnit Suomessa lisääntyvät | |||
| — Teollisuuden kiinteät investoinnit (mrd. euroa) | 3,73 | 4,07 | 4,35 |
| — Suorat ulkomaiset sijoitukset / BKT (%) | 30 | 30 | 33 |
| Innovaatiotoiminta vahvistuu | |||
| — T&k-menot / BKT (%) | 2,75 | 2,90 | 2,90 |
| — Yritysten t&k-investoinnit, volyymin vuotuinen kasvu (%) | 1,8 | 1,5 | > 2,0 |
| — Valtion t&k-rahoitus/ BKT (%) | 0,84 | 0,90 | 0,90 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Tarve kestävän kasvun ja hiilineutraalin Suomen ja Euroopan rakentamiselle on edelleen yhtä akuutti kuin ennen koronakriisiä. Suomella on mahdollisuus toimia hiilineutraaliuden edelläkävijänä ja tarjota ratkaisuja globaaleille markkinoille. Hiilineutraalius voi onnistuessaan olla merkittävä osa Suomen kasvupolitiikkaa, jolla edistetään myös toipumista koronakriisistä ja tuetaan työllisyystavoitteiden saavuttamista.
Asetettu hiilineutraalisuustavoite on kuitenkin haastava, koska se edellyttää mittavia investointeja nykyiseen infrastruktuuriimme. VTT:n arvioiden1) mukaan vuosittaiset investointitarpeet kasvavat huipussaan yli 20 mrd. euroon vuosina 2030—2035.
Valiokunta painottaa, että talouden kääntäminen kasvu-uralle vaatii, että Suomessa yrityksillä on kannusteita investoida ja uudistua. Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa harjoittavia yrityksiä.
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 3 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Selvitysosa:Momentilta rahoitettavia toimenpidekokonaisuuksia ovat energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen, kuluttajien energiataloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä vaikutusten arviointi ja kansainväliset raportointivelvoitteet.
Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa sekä tuetaan alueellisia toimijoita.
Vaikuttavuus
| 2019 arvio |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Energian loppukäyttö (TWh) | - | < 310 | < 295 |
| Kumulatiivinen energiansäästö 2014—2021 (TWh) | 86,9 | > 49 | > 24 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Informaatio- ja neuvontatoiminta | 740 000 |
| Energiatehokkuussopimusjärjestelmä | 650 000 |
| Energiakatselmusjärjestelmä | 230 000 |
| Alueellinen energianeuvonta | 690 000 |
| Uusiutuvan energian käytön edistäminen | 300 000 |
| Seuranta, vaikutusten arviointi ja raportointi | 600 000 |
| Kehittämishankkeet ja selvitykset | 210 000 |
| Yhteensä | 3 420 000 |
| 2021 talousarvio | 3 420 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2020 talousarvio | 3 420 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 420 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 3 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 516 318 000 euroa.
Vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 336 383 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 20 000 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Rahoitusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI).
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on merkitty momentille 12.32.99.
Vaikuttavuus
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Kansainvälistä kasvua yrityksille | |||
| — Business Finlandin t&k-rahoitusta saavien pk-yritysten t&k-panostusten kasvu (%) | 22 | > 31 | > 31 |
| — Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (vientikerroin) | 23 | > 20 | > 20 |
| Maailmanluokan ekosysteemit ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvua tukemassa | |||
| — Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoitteena yli 1 mrd. euron kokonaisuus (kpl) | 28 | 5 | 5 |
Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 371 278 | 180 549 |
| — alkaville yrityksille | 58 142 | |
| — pk-yrityksille | 57 223 | |
| — suuryrityksille | 65 184 | |
| Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 126 517 | 131 061 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoiset ohjelmamaksut | 16 423 | 16 423 |
| AV-tuotantokannustin | 2 100 | 8 350 |
| Yhteensä | 516 318 | 336 383 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 453 048 | 178 900 | 80 950 | 20 266 | 3 000 | 736 164 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 63 270 | 126 860 | 88 980 | 41 010 | 16 263 | 336 383 |
| Menot yhteensä | 516 318 | 305 760 | 169 930 | 61 276 | 19 263 | 1 072 547 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkistus | 262 |
| Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | 2 100 |
| Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentille 29.80.31) | -3 000 |
| Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentille 32.01.66) | -983 |
| Hankkeiden maksatukset (koronaepidemia) | 180 000 |
| Kumppanuusmallien pilotoinnin käynnistäminen osana tki-tiekarttaa (elvytys) | 7 500 |
| Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot (HO 2019) | 12 400 |
| Talent Explorer (HO 2019) | 1 500 |
| Teollisuusvetoiset innovaatioekosysteemit (TA 2019 pysyvän valtuuden tasokorotuksen maksatukset) | 19 300 |
| Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö, ekosysteemikehitys ja innovatiiviset hankinnat, Innovaatioseteli, TF Explorer-rahoitus | -13 062 |
| Veturiyritykset (elvytys) | 12 000 |
| Yhteensä | 218 017 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 516 318 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 135 000 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 85 000 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 595 000 000 |
| 2020 talousarvio | 298 301 000 |
| 2019 tilinpäätös | 245 020 942 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 336 milj. euron valtuutta.
Valiokunta puoltaa TKI-rahoituksen kohdistamista erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin hankkeisiin. Valtion rahoitus ja sen mahdollistamat TKI-ohjelmat toimivat vipuna, jotka edistävät yksityisen rahan mukana oloa. Instrumentit, jotka kannustavat yritysten omiin panostuksiin ja mahdollistavat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön, ovat tärkeitä. Perustutkimuksen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on samoin keskeistä osaamistason nostamiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä kevään 2020 aikana valmistunutta kansallista TKI-tiekarttaa ja sen määrittelemiä tavoitteita, joiden mukaan julkinen tuki kohdennetaan tehokkaasti, yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla ja yksityistä sektoria TKI-toimintaan kannustaen. Valiokunnan kuulemisessa on kuitenkin tuotu esiin, että nykyisillä resursseilla TKI-tiekartan keskeiset suuret uudistukset jäävät vaille rahoitusta, ellei ratkaisua löydy esimerkiksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avulla.
Valiokunta pitää hyvänä, että yrityksiä kannustetaan kansainvälisten osaajien palkkaamiseen Talent Explorer -avustuksilla, joihin suunnataan 3 milj. euroa vuonna 2021. Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän kansainvälisiä huippuosaajia.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 516 318 000 euroa.
Vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 336 383 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 20 000 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 21 376 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 468 023 000 eurolla.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja valtuutta saa käyttää valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 4 400 000 euroa ja valtuudesta 20 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 427 000 euroa ja 1 940 000 euroa valtuudesta kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 2 175 000 euroa ja 12 000 000 euroa valtuudesta avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 2 200 000 euroa ja 10 000 000 euroa valtuudesta innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuudesta on varattu 40 000 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3). Myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 374 000 euroa ja 1 700 000 euroa valtuudesta luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Määrärahan 8 800 000 euron ja myöntämisvaltuuden 40 000 000 euron lisäys aiheutuu akkuarvoketjun tukemisesta.
Määrärahan 3 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 6 000 000 euron lisäys aiheutuu terveysalan kasvustrategian toimeenpanosta ja rokote-ekosysteemin tukemisesta.
Määrärahan 4 400 000 euron ja myöntämisvaltuuden 20 000 000 euron lisäys aiheutuu keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistävien investointien tukemisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Määrärahan 4 375 000 euron ja myöntämisvaltuuden 62 000 000 euron lisäys aiheutuu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien tukemisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Määrärahan 427 000 euron ja myöntämisvaltuuden 1 940 000 euron lisäys aiheutuu kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmasta elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Määrärahan 374 000 euron ja myöntämisvaltuuden 1 700 000 euron lisäys aiheutuu luovien alojen rakennetuesta elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Momentin perustelujen täydennykset aiheutuvat EU:n elpymisvälineellä rahoitettavista kokonaisuuksista. Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistäviä investointeja tukemalla tavoitellaan materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämisen kautta luonnonvarojen käytön vähentämistä. TKI-rahoituksen kokonaisuuden rahoitusta kohdennetaan hankkeisiin, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta sekä sopeutua siihen. Investoinnit ja uudistukset edistävät digitalisaatiota tukemalla osaamistason nostoa sekä uuden tiedon tuottamisen ja innovaatiotoiminnan kehitystä. Luovan talouden edistäminen liittyy pääosin digitalisaation edistämiseen pyrkien monipuolistamaan luovan työn tulosten hyödyntämistä ja parantamaan kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Ilmasto-KIRADIGIN tuettaviksi valittavien toteutusten valintakriteereissä haitallisuus ympäristölle tai luonnon monimuotoisuudelle on poissulkeva ehto, hakijan tulee osoittaa haitattomuus ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen toteutuminen hankkeessa. Toteutusten tulee joko perustua todennettavissa olevaan vähähiilisyyttä edistävään ratkaisuun tai tuottaa toimintamalleja ja työkaluja vähähiilisen talouden toteuttamiseksi ja osoittamiseksi. Digitalisaation, automaation ja mittaroinnin hyödyntämisellä rakennuksissa voidaan tehostaa energian käytön seurantaa, tehostaa energian käyttöä erityisesti korkean kulutuksen aikana ja vähentää energian käyttöä sekä siitä aiheutuvia päästöjä. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 21 376 000 euroa vuonna 2021, 42 786 000 euroa vuonna 2022, 31 623 000 euroa vuonna 2023, 19 550 000 euroa vuonna 2024 ja 16 305 000 euroa vuonna 2025.
| 2021 III lisätalousarvio | 21 376 000 |
| 2021 talousarvio | 516 318 000 |
| 2020 tilinpäätös | 979 578 106 |
| 2019 tilinpäätös | 245 020 942 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)
Momentille esitetään 21,4 milj. euron lisäystä määrärahaan. Business Finlandin avustusvaltuuksia esitetään myös lisättävän yhteensä 131,64 milj. eurolla, josta 85,64 milj. euroa tulisi elpymis- ja palautumistukivälineen kautta.
Vuoden 2021 kolmas lisätalousarvio käynnistää Suomen toimenpideohjelman EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä toteuttavista kokonaisuuksista. Valiokunta pitää hyvänä, että esitetyt lisäykset mahdollistavat Business Finlandin yrityspalveluiden suuntaamisen sekä rahoituksen myöntämisen erityisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota tukevaan innovaatiotoimintaan ja investointeihin.
Valiokunta tuo esiin, että innovaatiot ovat tutkitusti tärkein kestävän kasvun lähde. Innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät laajasti kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Ne lisäävät vaurautta ja parantavat työllisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta. Saadun selvityksen mukaan kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset osoittavat, että yrityksille suunnattu julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä yritysten osaamista ja verkottumista. Osaaminen ja uudet toimintatavat näkyvät yritysten liikevaihdon, tuottavuuden ja työllisyyden kasvuna. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että esitetyt lisäykset tuovat oleellisen parannuksen yritysten TKI-toiminnan kannusteisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 21 376 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 468 023 000 eurolla.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja valtuutta saa käyttää valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 4 400 000 euroa ja valtuudesta 20 000 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 427 000 euroa ja 1 940 000 euroa valtuudesta kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 2 175 000 euroa ja 12 000 000 euroa valtuudesta avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 2 200 000 euroa ja 10 000 000 euroa valtuudesta innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuudesta on varattu 40 000 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3). Myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 374 000 euroa ja 1 700 000 euroa valtuudesta luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää ja myöntämispäätöksiä saa tehdä sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maksatusarvioiden tarkentumisesta.
| 2021 IV lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 21 376 000 |
| 2021 talousarvio | 516 318 000 |
| 2020 tilinpäätös | 979 578 106 |
| 2019 tilinpäätös | 245 020 942 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
41. Energiatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 101 250 000 euroa.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) mukaisesti:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) mukaisiin liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan.
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 160 000 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 70 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköinen liikenne ja vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön.
Energiatukea kohdennetaan myös suurten kaupunkien lämmittämisen vähähiilisyyttä edistäviin ja erityisesti myös muuhun kuin polttoon perustuviin uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin. Myöntämisvaltuudesta 60 milj. euroa kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti kivihiilen käyttöä korvaavien investointien tukemiseen. Tällaisella panostuksella edistettäisiin vapaaehtoista, nopeutettua luopumista kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2025 mennessä.
Business Finland vastaa biopolttoaineiden kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.
Energiatuki on investointihankkeissa enintään 30 % ja selvityshankkeissa enintään 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tukea voidaan korottaa investointihankkeessa 10 %-yksikköä hankkeen sisältämän uuden teknologian osalta. Selvityshankkeessa vastaava korotus voidaan tehdä, kun tuki myönnetään kunnalle tai pk-yritykselle.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä | |||
| Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä | |||
| — Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) | 222 | 440—550 | 700—880 |
| — Myönnetty energiatuki (milj. euroa) | 52 | 110 | 160 |
| — Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) | 4,3 | 4—5 | 4—5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 97 250 | 59 500 | 28 000 | 4 000 | 188 750 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 4 000 | 58 000 | 52 000 | 46 000 | 160 000 |
| Menot yhteensä | 101 250 | 117 500 | 80 000 | 50 000 | 348 750 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkentuminen | 14 500 |
| Kivihiilen käyttöä korvaavien investointien tuki (HO 2019) | 18 000 |
| Suurten demohankkeiden lisärahoitus (elvytys) | 8 000 |
| Yhteensä | 40 500 |
| 2021 talousarvio | 101 250 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 60 750 000 |
| 2019 tilinpäätös | 27 509 309 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 101,3 milj. euroa ja valtuudeksi 160 milj. euroa.
Valiokunta pitää hyvänä, että energiatukea suunnataan uuden teknologian investointeihin sekä energiatehokkuusinvestointeihin, jotka auttavat käynnistämään investointeja kaikenkokoisissa yrityksissä. Valiokunta pitää myös kannatettavana, että energiatuella edistetään suomalaisen energiateknologian kaupallistamista ja että sitä suunnataan suuriin Suomessa toteutettaviin demonstraatiolaitoksiin. Saadun selvityksen mukaan demonstraatiolaitoksilla on tärkeä referenssiarvo vietäessä suomalaista energia- ja vähähiiliteknologiaa kansainvälisille markkinoille.
Valiokunta kannattaa kivihiiltä korvaavien investointien tuen aikaistamista lisäämällä energiatuen myöntämisvaltuutta 30 milj. eurolla jo vuonna 2021. Näin voidaan aikaistaa energiasektorin investointeja ja osaltaan elvyttää taloutta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 101 250 000 euroa.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) mukaisesti:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) mukaisiin liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan.
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 160 000 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 70 000 000 eurolla.
42. Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -ekosysteemien toimeenpanoon
2) kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja sen ekosysteemin kehittymistä edistäviin hankkeisiin.
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan kestävää kasvua ja elinkeinorakennetta uudistavien kiertotalouden alustojen ja ekosysteemien kehittämiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön hyödyntämiseen innovaatiotoiminnassa. Tavoitteena on käynnistää yksityisten ja julkisen sektorin välisiä innovaatioita ja osaamista kehittäviä kumppanuuksia uusien toimintamallien, liiketoiminnan ja uudistavien työpaikkojen luomiseksi hyödyntäen kansalliset, alueelliset ja kansainväliset kiertotalouden voimavarat.
Määrärahalla voidaan tukea globaaleihin haasteisiin kohdistuvien isojen kehittämiskokonaisuuksien ja ekosysteemien käynnistämistä ja kokeiluja, osaamisen ja innovaatiokyvykkyyksien kehittämistä, digitaalisia alustaratkaisuja, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden muodostamien kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden osaamiskeskittymien kehittämistä sekä EU-rahoituksen hyödyntämistä. Lisäksi määrärahalla vahvistetaan kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämistä kiertotalouden kehitysalustoina sekä edistetään kiertotalouden ekosysteemien kehittämistä.
| 2021 talousarvio | 1 000 000 |
| 2020 talousarvio | 1 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 5 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille ehdotetaan 1 milj. euroa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiertotalous on keskeisessä roolissa talouden rakennemuutoksessa. Kiertotalous tarjoaa työkaluja, joilla voidaan elvyttää ja monipuolistaa taloutta, luoda uutta työtä ja hillitä ekologista kriisiä. Siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä arviolta puolet globaaleista kasvihuonepäästöistä ja noin 90 prosenttia luontokadosta aiheutuu materiaalien käyttöönotosta ja prosessoinnista2).
Kiertotalouden päästövähennyspotentiaali EU:n resurssi-intensiivisillä aloilla on laaja, jopa 56 prosenttia teräksen, alumiinin, muovin ja sementin tuotannon päästöistä vuoteen 2050 mennessä3). Tämän vuoksi valiokunta pitää hyvänä, että kiertotalouden keinot ovat vahvasti mukana teollisuuden vuoden 2035 vähähiilitiekartoissa.
Talousarvioesitys sisältää määrärahoja kiertotalouden investointien ja innovaatioiden tukemiseen, kiertotalousekosysteemien ja osaamisalustojen kehittämiseen ja muihin resurssitehokkuutta edistäviin toimiin. Valiokunta tuo esiin, että kiertotalouden hankkeiden resursoinnin tulisi kuitenkin olla merkittävästi suurempaa, jotta käänteentekevää edistystä saavutettaisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -ekosysteemien toimeenpanoon
2) kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja sen ekosysteemin kehittymistä edistäviin hankkeisiin.
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
43. Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 64 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
6) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua
7) Eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Osana hallituksen tulevaisuusinvestointiohjelmaa kohdennetaan yritysvetoista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta (tki) erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita organisaatioita tki-toimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä, kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan. Hallituskaudella toteutetaan kiertotalouden edistämisohjelma. Business Finlandin rahoitusta kohdennetaan yritysten kiertotaloushankkeiden, julkisten toimijoiden yhteistyöhankkeiden ja innovatiivisten julkisten hankintojen rahoitukseen. Avustusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI).
Rahoitusta kohdennetaan erityisesti elintarvike- ja puutuotealan kasvuhakuisuuden ja uudistumisen vauhdittamiseen.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Yritysvetoinen tki-rahoitus | 45 000 |
| Kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki | 17 000 |
| Toimialakohtainen kasvurahoitus | 2 200 |
| Yhteensä | 64 200 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| AV-tuotantotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | -12 350 |
| Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
| Yritysvetoinen tki-paketti (HO 2019 kertaluonteinen) | -10 000 |
| Yhteensä | -23 350 |
| 2021 talousarvio | 64 200 000 |
| 2020 talousarvio | 87 550 000 |
| 2019 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Määrärahaa saa käyttää:
8) valtionavustuslain (688/2001) ja annettavan valtioneuvoston asetuksen sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 8) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 8).
| 2021 talousarvio | 64 200 000 |
| 2020 talousarvio | 87 550 000 |
| 2019 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 64 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
6) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua
7) Eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen
8) valtionavustuslain (688/2001) ja annettavan valtioneuvoston asetuksen sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
44. Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan komission vähämerkityksellistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013), valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta (1152/2017) mukaisesti:
1) kiertotaloutta edistäviin investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden innovaatioita, teknologisia ratkaisuja, palveluita, toimintatapoja tai liiketoimintamalleja
2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin sekä investointeihin liittyvien toimijoiden yhteistyötä tai prosessien ja materiaalivirtojen yhdistämistä edistävien verkostojen ja yhteistoiminnan luomiseen
3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteutukseen ja investointeihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Investointituki on tarkoitettu innovatiivisten tulevaisuuden kiertotalousratkaisujen edistämiseen. Kiertotaloudessa tuotteet, materiaalit ja niiden arvo säilytetään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotalous uudistaa yritysten toiminta- ja tuotantotapoja, sekä yritysten välistä yhteistyötä. Investointituki on Euroopan unionin vähämerkityksellistä (de minimis) tukea.
| 2021 talousarvio | 1 000 000 |
| 2020 talousarvio | 1 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan komission vähämerkityksellistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013), valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta (1152/2017) mukaisesti:
1) kiertotaloutta edistäviin investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden innovaatioita, teknologisia ratkaisuja, palveluita, toimintatapoja tai liiketoimintamalleja
2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin sekä investointeihin liittyvien toimijoiden yhteistyötä tai prosessien ja materiaalivirtojen yhdistämistä edistävien verkostojen ja yhteistoiminnan luomiseen
3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteutukseen ja investointeihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
45. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 5 532 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalihankkeelle v. 2014 myönnetyn investointituen maksamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 5 532 | 5 532 |
| Menot yhteensä | 5 532 | 5 532 |
| 2021 talousarvio | 5 532 000 |
| 2020 talousarvio | 5 532 000 |
| 2019 tilinpäätös | 14 929 080 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 5 532 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentilta vähennetään 5 532 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu terminaalihankkeen toteutuksen viivästymisestä. Hankkeen tuen maksatukset siirtyvät vuodelle 2022.
| 2021 IV lisätalousarvio | -5 532 000 |
| 2021 talousarvio | 5 532 000 |
| 2020 tilinpäätös | — |
| 2019 tilinpäätös | 14 929 080 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentilta vähennetään 5 532 000 euroa.
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 23 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Momentilta maksetaan ennen vuotta 2021 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus myöntää rekisteröidyille laivanrakennusyrityksille, laivankorjausyrityksille tai laivakonversioyrityksille uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osioina sekä innovatiivisiin tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 23 750 | 18 415 | 4 500 | 3 500 | 2 500 | 52 665 |
| Menot yhteensä | 23 750 | 18 415 | 4 500 | 3 500 | 2 500 | 52 665 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusaikataulun muutos | 2 000 |
| Maksatusten tarkistus | -488 |
| Uudet hankkeet (elvytys) | 8 750 |
| Yhteensä | 10 262 |
| 2021 talousarvio | 23 750 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 13 488 000 |
| 2019 tilinpäätös | 10 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 15 685 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisiin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 30 750 000 eurolla.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Vähennys 8 065 000 euroa talousarvioesityksen 23 750 000 euroon nähden aiheutuu vuodelta 2020 käyttämättä jäävän enintään 30 750 000 euron valtuuden siirtymisestä vuodelle 2021.
| 2021 talousarvio | 15 685 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | — |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 13 488 000 |
| 2019 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 15 685 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisiin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 30 750 000 eurolla.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 4 900 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 50 159 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 4 900 000 euron ja valtuuden 19 409 000 euron lisäys aiheutuvat uusien laivahankkeiden käynnistymisen mahdollistamisesta ja laivakohtaisen tuen enimmäismäärän nostamisesta 10 000 000 eurosta 15 000 000 euroon 1.1.2021 alkaen.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 4 900 000 euroa vuonna 2021, 4 759 000 euroa vuonna 2022, 3 000 000 euroa vuonna 2023, 2 750 000 euroa vuonna 2024, 3 000 000 euroa vuonna 2025 ja 1 000 000 euroa vuonna 2026.
| 2021 III lisätalousarvio | 4 900 000 |
| 2021 talousarvio | 15 685 000 |
| 2020 tilinpäätös | 13 487 729 |
| 2019 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 4 900 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 50 159 000 eurolla.
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen (498/2018) mukaisesti:
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tukiohjelman tavoitteena on edistää sähköisen liikenteen kehittymistä ja erityisesti latausinfrastruktuuria kehittämällä pienentää kynnystä hankkia sähköisiä kulkuneuvoja. Lisäksi tavoitteena on kaasutankkausasemaverkoston laajentaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöedellytysten parantaminen.
Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen päästöistä on leikattava 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Strategian tavoitteena on autokannan entistä nopeampi uusiutuminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvu autokannassa. Kattava latausjärjestelmä on edellytys sähköisen liikenteen kasvulle. Lisäksi latausjärjestelmän rakentamisessa tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmään liittyvät kysymykset, kuten sähkötehon riittävyys ja järjestelmien joustavuus. Tärkeää olisi myös kannustaa yrityksiä kehittämään uudenlaisia ratkaisuja, kuten älykkäitä ohjausjärjestelmiä ja kaupallistaa näitä. Tukea on aikaisemmin myönnetty erityisesti julkisen latausverkoston laajentamiseen ja sähköisen julkisen liikenteen pilot-hankkeille. Tukiohjelman tavoitteena on nämä toimenpiteet huomioiden vahvistaa kansallista latausinfrastruktuuria ja edistää siihen liittyvän uuden teknologian kehittymistä. Tukea ei käytetä kotitalouspisteisiin tai niiden yhteydessä tehtävien sähköverkon kapasiteetin parantamiseen.
Ajoneuvojen suuritehoisissa latausjärjestelmissä infrastruktuurituki on enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista, muutoin enintään 30 %. Mikäli hanke hyödyntää uutta teknologiaa voidaan infrastruktuuritukea korottaa 10 %-yksiköllä.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen laaditaan vuosille 2020—2022 kansallinen biokaasuohjelma Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman tavoitteena on ottaa käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali.
- — Sähköiseen liikenteeseen liittyvä infrastruktuuri kehittyy siten, ettei sen kehittymättömyys muodosta estettä sähköautojen laajamittaiselle käyttöönotolle (julkisia latauspaikkoja v. 2018: 700, v. 2019: 1 000)
- — Uuden teknologian käyttöönotto sähköiseen liikenteeseen liittyvässä infrastruktuurissa lisääntyy
- — Biokaasun tankkausasemien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä (v. 2018: 40, v. 2019: 51).
| 2021 talousarvio | 8 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 400 000 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen (498/2018) mukaisesti:
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 282 803 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuotantotuella tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen tai puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.
Vuonna 2018 pidettiin kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti teknologianeutraali tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuesta. Tukea myönnettiin seitsemälle hankkeelle, joiden yhteenlaskettu sähkön tuotantomäärä vuodessa on 1,36 TWh. Tarjouskilpailun voittaneet uusiutuvan sähkön hankkeet tulevat tuotantoon arviolta aikaisintaan v. 2020.
Euroopan unionin tavoitteena oli nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite oli 38 %.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu, ns. RED II) määrittelee, että jäsenmaiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 % unionin energian kokonaisloppukulutuksesta v. 2030. Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset panoksensa, jotta ne voivat yhteisesti saavuttaa unionin yleistavoitteen. Suomi on toimittanut komissiolle luonnoksen kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmastaan, jossa se on ilmoittanut tavoittelevansa 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta v. 2030.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
| Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh) | 83,50 |
| Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 50,00 |
| Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 20,00 |
| — enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) | 750 000 |
| Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh) | 18,00 |
- — Suomi saavuttaa uusiutuvalle energialle asetetut tavoitteet
- — Tukiohjelma edesauttaa Suomen muuttumista vähähiiliseksi yhteiskunnaksi.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tuulivoimalat | 279 080 000 |
| Biokaasuvoimalat | 2 968 000 |
| Metsähakevoimalat | 190 000 |
| Puupolttoainevoimalat | 135 000 |
| Preemiotuki | 430 000 |
| Yhteensä | 282 803 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Muutokset päästöoikeuden ja sähkön markkinahinnassa sekä turpeen verossa ja tuulivoimakapasiteetin rajoittamisessa | 53 323 |
| Preemiotuen tarkentunut tuotantomäärä | -3 070 |
| Yhteensä | 50 253 |
| 2021 talousarvio | 282 803 000 |
| 2020 V lisätalousarvio | 104 050 000 |
| 2020 talousarvio | 232 550 000 |
| 2019 tilinpäätös | 228 620 804 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 282 803 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentilta vähennetään 40 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu sähkön markkinahinnan noususta.
| 2021 IV lisätalousarvio | -40 000 000 |
| 2021 talousarvio | 282 803 000 |
| 2020 tilinpäätös | 324 389 666 |
| 2019 tilinpäätös | 228 620 804 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentilta vähennetään 40 000 000 euroa.
49. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 4 150 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (145/2016) nojalla momentilta 32.60.45 vuonna 2018 myönnettyjen investointihankkeiden viimeisten maksuerien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Koronaepidemia on vaikuttanut kolmeen vuonna 2018 talousarvion momentilta 32.60.45 myönnetyn investointihankkeen valmistumisaikatauluun siten, että ne valmistuvat v. 2021. Momentin määrärahaa käytetään näiden hankkeiden viimeisten erien maksamiseen niiden valmistuttua.
| 2021 talousarvio | 4 150 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 4 150 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (145/2016) nojalla momentilta 32.60.45 vuonna 2018 myönnettyjen investointihankkeiden viimeisten maksuerien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 6 832 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kolmen investointihankkeen valmistumis- ja maksatusaikataulun viivästymisestä.
| 2021 I lisätalousarvio | 6 832 000 |
| 2021 talousarvio | 4 150 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 6 832 000 euroa.
(66.) Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2020 IV lisätalousarvio | -16 000 000 |
| 2020 talousarvio | 60 000 000 |
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 262 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 50 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Lainat myönnetään enintään 10 vuodeksi. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, voidaan laina-aikaa erittäin painavasta syystä pidentää enintään 20 vuoteen. Lainoista perittävän koron arvioidaan olevan 1 % v. 2021. Lainana myönnettävän käynnistystuen määrä on enintään 1 milj. euroa (nuorille innovatiivisille yrityksille enintään 2 milj. euroa) ja laina-aika enimmillään 10 vuotta.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 204 100 | 56 300 | 9 600 | 7 823 | 2 500 | 280 323 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 58 700 | 55 800 | 17 600 | 7 400 | 7 323 | 146 823 |
| Menot yhteensä | 262 800 | 112 100 | 27 200 | 15 223 | 9 823 | 427 146 |
Business Finlandin myöntämien lainojen lainakanta1)
| 2017 | 2018 | 2019 | |
| Lainakanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 882,3 | 970,4 | 1 045,7 |
| Tileistä poistetut perimättä jätöt (milj. euroa) | 20,0 | 19,1 | 25,9 |
1) Sisältää myös momentilta 32.20.87 myönnetyt lainat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkistus | 9 800 |
| Hankkeiden maksatukset (koronaepidemia) | 120 000 |
| Valtuuslisäyksen maksatukset (siirto momentille 32.40.89) | -4 200 |
| Yhteensä | 125 600 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 262 800 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 25 000 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 150 000 000 |
| 2020 talousarvio | 137 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 154 999 132 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 282 800 000 euroa.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 200 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toisen kappaleen.
Lisäys 20 000 000 euroa talousarvioesityksen 262 800 000 euroon nähden aiheutuu vuodelta 2020 käyttämättä jäävän valtuuden siirtymisestä vuodelle 2021.
| 2021 talousarvio | 282 800 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 25 000 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 150 000 000 |
| 2020 talousarvio | 137 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 154 999 132 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 282 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 200 000 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentilta vähennetään 80 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu koronapandemiaan liittyvien häiriölainojen ennakoitua vähäisemmästä kysynnästä.
| 2021 IV lisätalousarvio | -80 000 000 |
| 2021 talousarvio | 282 800 000 |
| 2020 tilinpäätös | 174 205 319 |
| 2019 tilinpäätös | 154 999 132 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentilta vähennetään 80 000 000 euroa.
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 10 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Pääomalainoilla rahoitetaan käynnistysvaiheessa olevia yrityksiä, jotka toiminnallaan uudistavat teollisuutta ja kehittävät uusia liiketoimintaekosysteemejä. Tavoitteena on uuden, aineettoman pääoman ja osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuvan yritystoiminnan edistäminen talouskasvun tukemiseksi.
Rahoitettava toiminta voi liittyä esimerkiksi liiketoimintaekosysteemin operaattorin toimintaan tai tieto- tai testialustojen kehittämiseen.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 12 000 | 12 000 |
| Menot yhteensä | 12 000 | 12 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kasvumoottorivaltuuden maksatus (elvytys) | 8 000 |
| Valtuuden maksatuksen pieneneminen | -16 000 |
| Yhteensä | -8 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 12 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 12 000 000 |
| 2020 talousarvio | 20 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 17 628 563 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021 enintään 10 000 000 eurolla.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 11 306 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu hankkeiden maksatusten aiempaa arviota suuremmasta ajoittumista vuodelle 2021.
| 2021 I lisätalousarvio | 11 306 000 |
| 2021 talousarvio | 12 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 12 000 000 |
| 2020 talousarvio | 20 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 17 628 563 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 11 306 000 euroa.