Talousarvioesitys 2012

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun.

Vuoden 2010 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Eduskunta on hyväksynyt esityksen laiksi perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Perhehoitolainsäädäntöä uudistetaan tavoitteena sijaishuollon painopisteen siirtäminen perhehoitoon. Lain muutokset tulevat voimaan 1.1.2012.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Kunnat laativat palvelustrategian, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut. Palvelustrategia toteuttaa, konkretisoi ja tarkentaa palvelujen kehittämislinjauksia. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) edellyttämälle tasolle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntauudistusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset.
• Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja uudistetun sosiaalihuollon lainsäädännön pohjalta.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia.
• Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus.
• Vanhuspalvelulain valmistelu.
• Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja arvioinnin toteuttaminen
• Alkoholiohjelman jatkaminen.

Järjestelmäkuvaukset

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 prosenttia nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Valtionavustuksella kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista.

¹⁾ Menojen rahoitus momentilta 33.60.35.

²⁾ Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.

³⁾ Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.

⁴⁾ Vuodesta 2006 lähtien on kerätty tieto "Vammaisten laitokset" eli mukana on jonkin verran muitakin vammaisia kuin kehitysvammaisia.

Hallituksen käynnistämän kuntauudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut kattavasti koko maassa. Tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla.

Valiokunta korostaa, että palvelurakenteen uudistaminen on kuntauudistuksen keskeinen sisältö, sillä ilman kustannustehokkaita palvelurakenteita kunnat eivät tule selviytymään tulevista tehtävistään. Palvelutarpeiden kasvun ohella myös eräät vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat toteutuessaan kunnille uusia velvoitteita (mm. vanhuspalvelulaki ja oppilashuoltolaki).

Palvelurakenteita uudistettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan parantamiseen. Vahvoilla peruspalveluilla voidaan jo varhain puuttua ongelmiin ja sairauksiin sekä tukea kansalaisia itsenäisessä selviytymisessä. Palvelujärjestelmää uudistettaessa on myös luotava yhtenäiset ja kestävät rakenteet, jotta palvelut kyetään tarjoamaan yhdenvertaisesti ja huolehtimaan siitä, että väestön terveyserot ja hyvinvointierot kaventuvat. Valiokunta korostaa, että tehokkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa.

Mielenterveyspalvelut. Mielenterveyspalveluiden kehittämiseen on viime vuosina suunnattu lisäpanostuksia ja etenkin lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen saatavuutta on pyritty parantamaan. Esim. Kaste I -ohjelmaan sisältyi lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen liittyviä hankkeita ja myös ensi vuonna alkavan Kaste II -ohjelman valmistelussa on yhtenä osaohjelmana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Palvelujen saatavuuden parantamiseksi on myös lisätty sekä resursseja että normiohjausta. Mielenterveyden ongelmat ovat kuitenkin merkittävä kansanterveyden ongelma ja suurin syy ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen.

Valiokunta korostaa varhaisen puuttumisen sekä ehkäisevän mielenterveystyön vahvistamista, joilla voidaan vähentää sairastavuutta sekä saavuttaa pitkällä aikavälillä tuntuvia sosiaali- ja terveystoimen säästöjä. Varhainen puuttuminen edistää osaltaan myös työurien pidentämiseen liittyviä tavoitteita.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut pyritään aiempaa paremmin nivomaan yhteen siten, että järjestelmien erilaiset toimintakulttuurit eivät ole esteenä palveluihin pääsylle. Palvelujärjestelmän tulee edistää mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitoon pääsyä ja kynnyksen avun saamiselle tulee olla mahdollisimman matala. Valiokunta korostaa myös lasten ja nuorten tuen tarvetta tilanteissa, joissa vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat vaarantavat koko perheen tasapainoa.

Kouluterveydenhuolto. Kouluterveydenhuollon säädösperustaa on viime vuosina vahvistettu, jotta palvelut vastaisivat kansallisia suosituksia ja alueelliset erot kaventuisivat. Määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2011, minkä jälkeen Valvira ja aluehallintovirasto ovat selvittäneet, miten asetuksen täytäntöönpano on toteutunut. Tulosten mukaan asetus on parantanut kouluterveydenhuoltoa, mutta palvelut eivät vieläkään vastaa asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi 15 prosenttia terveyskeskuksista ei järjestänyt ensimmäisen luokan laajaa terveystarkastusta ja monissa terveyskeskuksissa kouluterveydenhuollon henkilöstömäärä alitti edelleen suositukset.

Valiokunta pitää tärkeänä, että säädösten toimeenpanoa seurataan säännöllisesti ja kattavasti, jotta kuntakohtaiset erot vähenevät ja palvelut vastaavat entistä paremmin asetettuja vaatimuksia. Myös hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota kouluterveydenhuollon alueellisten erojen kaventamiseen ja velvoitetaan pitämään huolta koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevan asetuksen (338/2011) toimeenpanosta.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on otettava huomioon myös mielenterveyden ja elämänhallinnan edistäminen ja huolehdittava siitä, että palvelurakenne tukee mahdollisuutta lasten ja nuorten tarvitsemiin poikkihallinnollisiin palveluihin.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto.Eduskunta käynnisti kuluvan vuoden talousarviossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä koskevan kokeilun. Kokeilu kestää kolme vuotta, ja se toteutetaan YTHS-mallin mukaisesti kahdella paikkakunnalla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilua seurataan huolella, jotta sen pohjalta tehtävillä ratkaisuilla varmistetaan korkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden tasavertainen terveydenhuolto.

Valiokunta korostaa, että kokeilun aikana on myös huolehdittava kunnallisen opiskeluterveydenhuollon resursseista, jotta ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan järjestää laadukkaasti ja kattavasti kaikilla korkeakoulupaikkakunnilla.

Valiokunta nostaa esille myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveydenhuollon kehittämistarpeet, mikä on myös hallitusohjelmassa erityinen painopiste.

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon.

Selvitysosa:Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II).

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 4 500 000 euroa menosäästönä (HO).

Momentin määräraha on 17,5 milj. euroa, joka on säästötoimenpiteiden vuoksi 4,5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määräraha osoitetaan pääosin Kaste II -ohjelmaan, jonka sisältö vahvistetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uusi Kaste-ohjelma on ainakin osin jatkumoa nykyisen Kaste-ohjelman käynnistämälle kehitystyölle.

Valiokunta korostaa myös hankkeiden vaikuttavuutta, mikä edellyttää hankkeiden priorisointia sekä tarkkaa kohdentamista. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen näkökulmasta ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden sekä tiedonhallinnan vahvistamiseen liittyvät hankkeet ovat ajankohtaisia.

Valiokunta toteaa, että hankerahoituksen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että hyvät käytännöt levitetään tehokkaasti kaikkien toimijoiden käyttöön. Myös määrärahojen väheneminen puoltaa toiminnan suuntaamista aiempaa selvemmin jo hyviksi todettujen käytäntöjen ja palveluinnovaatioiden levittämiseen ja juurruttamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeetovat edenneet suunniteltua hitaammin. Tietojärjestelmät ovat edelleen pirstaleisia, ne ovat monin osin vanhentuneita ja huonosti yhteensopivia. Tietojärjestelmien kehittämisestä on puuttunut valtakunnallinen ote, ja kunnat, terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet omista tarpeistaan lähteviä ratkaisuja. Myös kansallista terveysarkistoa koskeva KanTa-hanke on toteutumassa selvästi alkuperäistä suunnitelmaa hitaammin.

Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu 1.9.2011 voimaan tullut laki (634/2011) selkiyttää tietojärjestelmien kehittämistä, sillä se velvoittaa julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden, yhteistyön sekä yhteisten palveluiden käytön lisäämiseen. Myös KanTa-hankkeen rahoitusta on vahvistettu, ja se on aikataulutettu uudelleen. Osa järjestelmistä on jo käyttöönottovaiheessa tai niiden pilotointi on alkamassa.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hankkeet etenevät suunitelluissa aikatauluissa ja että niiden tarvitsemista resursseista huolehditaan. On niin ikään huolehdittava kansallisen ja paikallisen tason hyvästä koordinaatiosta, sekä siitä, että kehittämistyö sidotaan tiiviisti käynnissä oleviin ja käynnistyviin organisaatio- ja palvelurakennemuutoksiin.

Valiokunta painottaa järjestelmien tietoturvan ohella myös niiden käytettävyyttä, jotta järjestelmien käyttö ei vie liiaksi aikaa varsinaiselta potilastyöltä ja jotta niillä parannetaan aidosti hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Tietotekniikan tuottavuushyötyjen saavuttaminen edellyttää myös toimintatapojen uudistamista, sillä tietotekniikan käyttö ei tehosta toimintaa, ellei samalla myös totuttuja toimintatapoja ja työrutiineja virtaviivaisteta. Uusien ratkaisujen on myös oltava yhteensopivia niiden valtakunnallisten ratkaisujen kanssa, joihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä päädytään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös yksityiset palveluntuottajat otetaan hankevalmistelussa huomioon, jotta uusiin tietojärjestelmiin integroituminen sujuu ongelmitta.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määrärahaa käytetään myös pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen. Tukihenkilöstön avulla on pystytty puuttuman tehokkaasti erityisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 36 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61 ja 63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Momentin nimike on muutettu.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Momentin määräraha alenee 35 milj. euroon, sillä säästövelvoitteiden vuoksi määrärahaan kohdistuu 5 milj. euron vähennys. Määrärahan aleneminen on valitettavaa, sillä valtion rahoitusosuuden vähentyessä tutkimuksen kustannukset siirtyvät yhä enemmän kuntien maksettavaksi. Sairaalat joutuvat sisällyttämään lisääntyneet kustannukset edelleen palvelutuotteidensa hintoihin, mikä heikentää niiden kilpailukykyä.

Valiokunta toteaa, että terveydenhuollon toimintayksiköillä on hyvin vähän mahdollisuuksia korvata vähentyvää valtion tutkimusrahoitusta muulla rahoituksella. Lääketeollisuuden rahoitus kliiniseen lääketutkimukseen on vähentynyt, ja myös Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta on vähennetty. Kuntien tiukan taloustilanteen vuoksi on epätodennäköistä, että kunnat lisäävät terveydenhuollon toimintayksikköjen rahoitusta tutkimustoimintaan. Käytännössä valtion rahoituksen väheneminen merkitseekin tehdyn tutkimustoiminnan sekä julkaistujen tutkimusten vähenemistä.

Valiokunta korostaa, että vastuu tutkimuksen rahoituksesta on viime kädessä valtiolla ja että talouden taantumasta huolimatta pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys korostuu väestön ikääntymisen ja terveydenhuollon haasteiden kasvaessa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 109 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 73 200 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 35 870 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille ja 100 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Päätösosan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 4 970 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 4 900 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 130 000 euroa, josta 55 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 430 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 357 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2012 olevan noin 240 000.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta niin että toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.

37. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuonna 2010 tehtyjen valtionavustuksen myöntämispäätösten maksamiseksi.

Selvitysosa:Valtion vuoden 2010 talousarviossa on momentille yhteensä 10 000 000 euron valtuus myöntämispäätöksiin päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin. Valtionapuviranomaisena ovat toimineet aluehallintovirastot. Valtionavustuksen myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 20—30 §:ien mukaista menettelyä.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 22 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön HEMS Hallinnointi Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. HEMS Hallinnointi Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminta on organisoitu uudelleen vuoden 2011 alusta. Lähtökohtana uudelleenjärjestelylle on ollut nykyisen helikopteritoiminnan säilyttäminen ja että valtio ohjaa toimintaan samansuuruisen rahamäärän kuin Raha-automaattiyhdistys on aikaisemmin myöntänyt rahoitusavustuksena lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan tukiyhdistyksille. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama HEMS Hallinnointi Oy. HEMS Hallinnointi Oy on voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan järjestämisestä yhdessä ao. kuntayhtymien kanssa vuodesta 2011 eteenpäin.

HEMS Hallinnointi Oy:n toiminnasta aiheutuvia hallinnoinnin menoja ovat muun muassa lentotoiminnan kilpailutus ja sopimuksen laatiminen sekä lentotoiminnan valvonta sopimuksen voimassaoloajan. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja sen edellyttämän ohjaamomiehistön, mukaan luettuna lentoavustajan. Lentotoiminta sisältää myös helikopterin tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpidon sekä lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan menoiksi on arvioitu noin 22 460 000 euroa.

Momentin nimike on muutettu.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Lisäys 10 660 000 euroa talousarvioesityksen 11 800 000 euroon nähden aiheutuu lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan varmistamisesta suunnitellussa laajuudessa.

Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä päätti vuonna 2009 siirtää lääkärihelikopteritoiminnan hallinnoinnin tukiyhdistyksiltä valtakunnalliselle hallinnointiyksikölle. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit perustivat tätä tarkoitusta varten HEMS Hallinnointi Oy:n, joka aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen toiminta alkaa varsinaisesti vuoden 2012 alusta lukien, minkä jälkeen tukiyhdistykset eivät enää vastaa lääkärihelikopteritoiminnasta.

HEMS Hallinnointi Oy:n kulujen arvioidaan olevan ensi vuonna 22,46 milj. euroa, johon on varauduttu myös momentin määrärahamitoituksessa. Tämä kattaa kuuden kopterin toiminnasta aiheutuvat hallinnointi- ja lentotoiminnan menot, minkä lisäksi sairaanhoitopiirit vastaavat lääkinnän kustannuksista.

Valiokunta pitää hyvänä, että toiminta siirtyy viranomaistoiminnaksi ja että toiminnan rahoitus saatetaan vakaalle pohjalle valtion talousarviosta rahoitettavaksi. Julkista terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää lakisääteistä viranomaistoimintaa ei voida valiokunnan mielestä rahoittaa RAY:n varoilla eikä myöskään kansalaiskeräysvaroin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminta järjestetään kustannustehokkaasti ja että se on alueellisesti mahdollisimman kattavaa.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysosa:Valtion korvauksen arvioidaan kattavan noin 80 työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.