Talousarvioesitys 2011

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Sen mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tietotuotannolla sekä tiedonvälityksellä:

• edistetään terveyttä ja toimintakykyä
• lisätään työelämän vetovoimaa
• vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ja
• varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta. (33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja 33.03.50 Työterveyslaitos)

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita. (33.03.50 Työterveyslaitos)

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla olevaan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan. (33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja 33.03.50 Työterveyslaitos).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen. (33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin on toteutettu tutkimus- ja kehittämislaitosten osalta pääosin vuoden 2010 loppuun mennessä.

Tuotokset ja laadunhallinta

Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian 2006 toimeenpanoon.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 66 809 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) jäsenmaksujen maksamiseen

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen

6) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

7) TerveSos-palkinnon maksamiseen

8) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen

9) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

10) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

11) strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) osakkeisiin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan erityisenä haasteena vuonna 2011 on toteuttaa vuonna 2010 vahvistetut hankkeet talouskriisin vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja terveyteen ja etsiä sosiaali- ja terveysalalle keinoja vaikutusten pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä. Tässä käytetään hyväksi 1990-luvun talouslamasta ja sen jälkitilanteista saatuja kokemuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suuntaa toimintaansa sitten, että se tukee sosiaali- ja terveysministeriön määräämiä strategisia linjauksia ministeriön syksyllä 2010 vahvistettavan strategian suuntaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii omien tietovarantojensa ja asiantuntijatyönsä varassa osallistuen monipuolisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos määrittelee täydentävässä strategiassaan vuonna 2010 vaikuttavuustavoitteet ja suuntaa toimintaansa vuonna 2011 niiden mukaan. Vaikuttavuutta tavoitellaan varsinkin parantamalla tietoperustaa ja kehittämällä päätöksenteon käyttöön sopivia tietotuotteita ja tietoteknisiä ratkaisuja, kuten indikaattoreita. Näin tuetaan lainsäädännön ja strategisten ohjelmien ja hankkeiden valmistelua ja toimeenpanoa. Erityisinä kohteina ovat kunnille suunnattava informaatio-ohjaus sekä Kaste-ohjelman toimeenpanon tukeminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kohdentaa voimavarojaan uudelleen strategiansa mukaisesti. Laitos huolehtii siitä, että sen toiminnassa otetaan huomioon kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistavoitteet, jotka liittyvät myös sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon toteutumista valtavirtaistamissuunnitelman mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Laitos toimii taloudellisesti ja tuottavasti.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen henkilöstöllä on riittävät kyvyt ja taidot toteuttaa ministeriön ja laitoksen omat tavoitteet. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee.

Määrärahasta on varattu 542 480 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 25 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien johdosta.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 37 628 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 24 601 000 euroa ja muihin menoihin 13 027 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tehokkuus

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi Työterveyslaitos kehittää ja siirtää käytäntöön:

• työkaluja työterveys- ja turvallisuusjohtamiseen, sairauspoissaolojen hallintaan ja työkyvyn edistämiseen (ml. varhainen tuki, kuormituksen arviointi, elintapariskit), painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt
• toimintamalleja työntekijöiden sosioekonomisien ryhmien välisten terveyserojen vähentämiseen ja
• keinoja sisäympäristöjen terveellisyyden parantamiseen painopisteenä sairaaloiden kosteus- ja homeongelmien ratkaiseminen.

Työelämän vetovoiman lisäämiseksi Työterveyslaitos tuottaa:

• työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen keinoja (mm. turvallisuusjohtaminen, tapaturmien torjunta, työaikasuunnittelu, ergonominen suunnittelu, toistotyön vähentäminen, pk-yritysten työterveysriskien hallinta); näitä hyödynnetään mm. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä
• hyviä käytäntöjä yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen toimintatapoihin ja

• asiantuntijapalveluita työsuojeluviranomaisten toimintoihin.

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi Työterveyslaitos:

• osallistuu työttömien terveysneuvonnan kehittämiseen ja
• kehittää ja levittää käyttöön toimintamalleja kriittisten siirtymävaiheiden onnistumisen tukemiseksi (koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, pitkältä sairauslomalta työhön).

Toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamiseksi Työterveyslaitos:

• osallistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelma) tavoitteiden toteuttamiseen
• tukee Työterveys 2015 -periaatepäätöksen toteutumista
• tarjoaa moniammatillista koulutusta työterveyden ja muille työsuojelun asiantuntijoille ja
• kehittää maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisältöä ja palvelujärjestelmää hallitusohjelman mukaisesti.

Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi Työterveyslaitos tuottaa tietoa ja työkaluja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tueksi. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi Työterveyslaitos ylläpitää C-laboratoriovalmiutta sekä osallistuu pandemiavalmiuden ylläpitoon.

Taantumasta toipumisen edistämiseksi Työterveyslaitos tuottaa ja levittää:

• tietoa keinoista, joilla työterveyshuollot voivat tukea yrityksiä ja työntekijöitä yrityksen kriisi- ja muutostilanteissa
• tukea ja palveluita organisaatioille taantuma-ajan muutoksissa ja
• keinoja ylläpitää lomautettujen ja työttömien työkykyä.

Tuotokset ja laadunhallinta

Toiminnallinen tehokkuus

Työterveyslaitoksen uusi strategia vuosille 2011—2015 otetaan käyttöön. Strategia tähtää työelämän toimintakäytäntöjen tehostamiseen ja uudistamiseen siten, että työhön osallistuminen lisääntyy kestävällä, hyvinvointia parantavalla tavalla.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on strategisen ydinosaamisen varmistaminen. Ikäjohtamisen ja työterveyden edistämisen hyviä käytäntöjä sovelletaan. Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 68 560 000 euroa, myönnetään valtionapua 37 628 000 euroa. Toiminnan mitoitukseen vaikuttaa 11 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tästä 10 henkilötyövuoden vähennys vaikuttaa määrärahan mitoitukseen budjettirahoitetun toiminnan osalta. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2011 seuraavaksi:

Arvioidaan, että noin 569 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja arviolta 212 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Kysyntä ja rahoitusmahdollisuudet säätelevät oman toiminnan tuotoilla rahoitetun toiminnan laajuutta. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan siten 781.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin

5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Päihdeäitien hoidon järjestäminen.

Raha-automaattiyhdistys on vuodesta 1998 rahoittanut Pidä Kiinni -hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja heidän perheilleen. Päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus on kuitenkin tarkoitus siirtää vähitellen kokonaan kuntien vastuulle. Raha-automaattiyhdistys supisti jo tänä vuonna päihdeäitien kuntoutukseen myönnettyä avustusta 400 000 eurolla, mutta eduskunnan lisättyä vastaavan määrärahan kuluvan vuoden talousarvioon toiminnan volyymi on toistaiseksi säilynyt ennallaan.

Ensi vuonna Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus supistuu edelleen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa ensi vuonna 1,5 miljoonalla eurolla, kun tämän vuoden tuki oli vielä noin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Raha-automaattiyhdistyksen tuen määräksi on kaavailtu 750 000 euroa, minkä jälkeen toiminnan rahoitus jää kokonaan kuntien vastuulle.

Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi hallitus esittää 3 miljoonan euron määrärahalisäystä kuntien valtionosuuksiin momentille 28.90.30. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta, mistä johtuen toimintaa on tarkoitus supistaa jo ensi vuonna. Päihdeäitien ensikotipaikat ovat tästä syystä vaarassa vähentyä puoleen nykyisestä, jolloin hoitoa vaille jäisi arvioiden mukaan noin sata päihdeongelmaista äitiä ja lasta.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa Pidä Kiinni ‑hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on opiskelupaikkakunnan vastuulla toisin kuin yliopisto-opiskelijoiden, joiden terveydenhuolto on sopimusten perusteella siirretty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tehtäväksi. Kunnat eivät kuitenkaan pysty huolehtimaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta tarpeeksi kattavasti.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä on selvitetty mm. sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka ehdotti, että YTHS huolehtisi myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta (STM:n selvityksiä 2009:49). Uudistuksen toteuttamiseksi on suunniteltu kolmivuotista kokeilua, jossa YTHS-mallin mukaisesti tuotetut palvelut laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita aluksi kahdella paikkakunnalla.

Valiokunta pitää kokeilun järjestämistä perusteltuna ja lisää talousarvioon talousarvioaloitteen TAA 915/2010 vp perusteella yhteensä 750 000 euroa mainitun kokeilun järjestämiseksi.

Nyt kyseessä olevalle momentille lisätään 570 000 euroa kustannuksiin, jotka aiheutuvat ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä kahdella paikkakunnalla aiheutuvasta kolmivuotisesta pilottihankkeesta. Tällä määrärahalla on tarkoitus rahoittaa menot, jotka aiheutuvat mm. tila- ym. hankkeen käynnistämiseen liittyvistä kustannuksista.

Kansaneläkelaitoksen osuus hankkeesta rahoitetaan sairaanhoitovakuutuksesta, joka rahoitetaan puoliksi valtion ja vakuutettujen kesken. Valtion osuuden arvioidaan olevan ensi vuonna 180 000 euroa ja sen jälkeen vuositasolla 330 000 euroa. Nämä menot maksetaan sairausvakuutusmomentilta 33.30.60, jolle lisätään 180 000 euroa.