Talousarvioesitys 2006

3.4. Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä

Suomen väestö ikääntyy seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana nopeammin kuin missään muussa EU-maassa. Työikäinen väestö alkaa supistua v. 2010, kun ensimmäinen suuri ikäluokka — v. 1945 syntyneet — täyttää 65 vuotta. Työvoiman määrä kääntyy laskuun jo tätä ennen, jos vanhimpien työntekijäikäryhmien työhön osallistuminen ei nouse merkittävästi. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (2004) mukaan työikäinen väestö (20—64 v.) supistuu vuoteen 2030 mennessä noin 315 000 hengellä.

Väestön ikärakenne Suomessa vuosina 2005—2030, 1 000 henkeä

Samanaikaisesti kun työikäinen väestö vähenee, seniori-ikäisten lukumäärä kasvaa jyrkästi. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy n. 590 000 hengellä ja vanhushuoltosuhde, eli 65 vuotta täyttäneet suhteessa työikäiseen väestöön, kaksinkertaistuu. Kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohden on neljä työikäistä, v. 2030 heitä on enää kaksi. Vanhushuoltosuhde on EU-maiden korkein v. 2025.

Suomen väestö ikääntyy nopeinta vauhtia EU-alueella, mutta tähän on varauduttu useimpia maita paremmin, sillä:

• Valtion velkaantuneisuus ja korkomenot ovat supistuneet. Tällä tavoin on luotu tilaa väestön ikääntymisestä aiheutuvalle menojen kasvulle.
• Työeläkkeitä on rahastoitu sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, minkä vuoksi nousupaine eläkemaksuissa jää olennaisesti pienemmäksi kuin eläkemenoissa.
• Julkisen talouden rahoituspohjaa on vahvistettu kasvua ja työllisyyttä tukevalla talouspolitiikalla.
• Lisäksi on tehty eläkeuudistuksia, jotka vahvistavat eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä.

Väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva työpanoksen supistuminen näyttäisivät johtavan pysyvästi totuttua hitaampaan talouskasvuun. Samanaikaisesti julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Suurin haaste kohdistuu eläkkeiden sekä vanhusten hoito- ja hoivapalvelujen rahoitukseen.

Ikäsidonnaiset ja työttömyysmenot, prosenttia kokonaistuotannosta ¹⁾

¹⁾ Laskentaoletukset: työn tuottavuus kasvaa 2,0 % / vuosi vuoteen 2010 ja sen jälkeen 1,75 prosenttia; työllisyysaste nousee 72 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyy ennallaan sen jälkeen.

Väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu voidaankin rahoittaa kohtuullisella veroasteella vain, mikäli verotuksen pohja on nykyistä laajempi. Tämä edellyttää työllisyyden ripeää paranemista ja vahvaa tuottavuuden kasvua. Julkisen talouden kestävä rahoitus edellyttää lisäksi hyvinvointipalveluiden tuotannolta kustannustehokkuutta.