Talousarvioesitys 2006

7. Valtion resurssihallinto

Valtion resurssihallinnon keskeiset tehtävät ovat valtiotyönantajan toiminta ja hallinnon kehittäminen. Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2005 noin 123 900 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat noin 5,2 mrd. euroa.

7.1. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtioneuvoston v. 2001 tekemän valtion henkilöstöpolitiikan linjan vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi valmistui v. 2005. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan linjausten vaikutuksia virastojen toiminta- ja palvelukyvylle sekä laajemmin koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Arvioinnista saatua palautetta hyödynnetään valtion henkilöstöpolitiikan linjan painopisteiden määrittelyssä vuosille 2005—2007.

Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokan ja valtiovarainministeriön luvun perustelujen selvitysosiin.

Palkkausjärjestelmien uudistaminen on keskeinen toimenpide valtion palkkakilpailukyvyn parantamisessa. Sopimuksia uusista palkkausjärjestelmistä on tällä hetkellä tehty 92 virastossa. Näiden sopimusten piirissä on lähes 65 000 henkilöä eli 56 % valtion henkilöstöstä. Valtion keskustason osapuolet ovat yhteisesti sopineet palkkausjärjestelmien uudistamisesta vuoden 2005 marraskuun loppuun mennessä. Osa uudistuksesta voidaan tarvittaessa rahoittaa erillisellä talousarviorahoituksella.

Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2005—2007 on tehty 16.12.2004 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisina. Sopimukset ovat voimassa 30.9.2007 saakka. Sopimukseen sisältyvät 1.3.2005 lukien yleiskorotus 30,06 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 % ja liittoerä 0,6 %. Vuonna 2006 palkkoja tarkistetaan 1.6.2006 lukien yleiskorotuksella 1,4 %, liittoerällä 0,4 % ja naisten ja matalapalkkaisten suhteellisen osuuden perusteella määräytyvällä tasa-arvoerällä. Sopimuksessa sovittiin myös hankkeesta palkkapolitiikan ja paikallisen sopimisen kehittämiseksi.

Tulopoliittisessa sopimuksessa on indeksiehto, jonka toteutumista tarkastellaan marras-joulukuussa 2005. Mahdolliset palkkojen korotukset toteutetaan 1.6.2006 lukien. Toukokuussa 2006 sopijaosapuolet tarkastelevat sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansiokehitystä kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen osalta. Sektori- tai sopimusalakohtaisia ansiokehitystarkasteluja voi tällöin vaatia siirrettäväksi tätä varten perustettavaan ratkaisulautakuntaan.

Valtion virka- ja työehtosopimuksista vuodelle 2005 aiheutuneet henkilöstömenot budjetoitiin vuoden 2005 lisätalousarviossa. Sopimusmuutoksista aiheutuvat menojen lisäykset vuodelle 2006 on budjetoitu tässä talousarvioesityksessä. Tällä perusteella toimintamenomäärärahoja on lisätty yhteensä 161 milj. eurolla vuoden 2005 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto lisää palkkausmenoja yhteensä 14 milj. eurolla. Toisaalta valtiotyönantajan kansaneläkemaksun ja sairausvakuutusmaksun alentaminen yhteensä 2,8 prosenttiyksiköllä vähentää palkkojen sivukuluja noin 91 milj. eurolla. Kuvatut tekijät lisäävät toimintamenoja yhteensä noin 84 milj. eurolla.

Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan v. 2005 keskimäärin 3,3 %, josta 2,4 prosenttiyksikköä johtuu sopimuskorotuksista ja 0,9 prosenttiyksikköä sopimusten soveltamisesta. Vuonna 2006 ansioiden nousun arvioidaan olevan 2,7 %. Noususta 1,6 prosenttiyksikköä johtuu sopimuskorotuksista ja 1,1 prosenttiyksikköä sopimusten soveltamisesta.

Hallitus on kehyspäätöksessään asettanut tavoitteeksi valtionhallinnon tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisen siten, että seuraavan vaalikauden loppuun eli vuoteen 2011 mennessä keskimäärin puolet valtion henkilöstön luonnollisen poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista täytetään. Poistuman arvioidaan olevan tänä aikana noin 35 000, joten tavoitteen toteuttaminen vähentäisi nykytehtäviin tarvittavaa henkilöstöä noin 17 500:lla. Tämä merkitsee suunnittelukaudella keskimäärin yli 2 prosentin vuosittaista henkilöstön vähenemistä ja vastaavaa tuottavuuden nousua.

Kehyspäätöksessä asetetun tavoitteen toteuttaminen edellyttää strategisen henkilöstösuunnittelun kehittämistä yleensäkin. Muutoinkin valtion organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvat tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta koskevat muutokset korostavat entisestään toimintastrategiaan perustuvan henkisten voimavarojen hallinnan ja johtamisen merkitystä. Henkisten voimavarojen hallintaa tulee kehittää asettamalla tulostavoitteita ja seuraamalla säännöllisesti niiden toteutumista.

Taulukko 26. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2003—2006

¹⁾ Vuodet 2005 ja 2006 ovat pääosin arvioita eikä niissä ole otettu huomioon v. 2006 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömäärän muutoksia eikä hallituksen kehyspäätöstä täyttää henkilöstön poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista keskimäärin puolet.

²⁾ Vuosien 2005 ja 2006 arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimusmuutoksista sekä sopimusten soveltamisesta (mm. uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta) aiheutuvat lisäykset.

Taulukossa 27 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa esitetyistä arvioiduista vuosien 2005 ja 2006 henkilötyövuosimääristä. Henkilötyövuosien (htv) laskentaperusteet poikkeavat jonkin verran taulukossa 26 esitetystä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö ei sisälly taulukkoon 27.

Taulukko 27. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina¹⁾

¹⁾ Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattu henkilöstöä.

²⁾ Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan vuosina 2005 ja 2006 olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä 970 htv sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä 1 100 htv.

7.2. Hallinnon kehittäminen

Hallituksen lähtökohtana on julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa. Hallintoa kehitetään tästä lähtökohdasta mahdollisimman tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin muuttuessa turvataan demokraattinen ohjaus. Palvelujen saatavuus turvataan molemmilla kotimaisilla kielillä. Hallitus antoi eduskunnalle 7.4.2005 selonteon keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Hallintoa kehitetään hallituksen selonteossa esitettyjen toimintalinjojen ja eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän lausunnon mukaisesti. Toimenpiteet toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa ja niiden rahoituksesta päätetään talousarviossa.

Valtion palvelujen saatavuus ja laatu

Valtion palvelujen saatavuuden turvaamiseksi valtion paikallishallinnon toimipaikkaverkko säilytetään riittävän kattavana ja siirretään poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotoimen sekä maistraattien toimipaikoista päättäminen ministeriöiden tehtäväksi sekä kehitetään ja lisätään sähköistä asiointia. Ministeriöt ja lääninhallitukset asettavat vuodesta 2006 alkaen alaiselleen alue- ja paikallishallinnolle palvelujen saatavuutta koskevat tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan tulosohjauksen yhteydessä ja lääninhallitusten suorittamassa peruspalvelujen arvioinnissa.

Tuottavuus

Julkisen hallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa jatkamalla liikelaitostamisia, yhtiöittämisiä ja palvelujen ostamista yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, hyödyntämällä erikoistumisen ja suurempien kokonaisuuksien tuomia mittakaavaetuja, lisäämällä sähköistä asiointia ja kehittämällä sähköisiä prosesseja sekä tehostamalla hankintatointa. Ministeriöiden sekä virastojen ja laitosten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tehostetaan yhtenäistämällä toimintatapoja ja kokoamalla palveluja perustettaviin palvelukeskuksiin. Valtion hallinnon ja palvelujen tuottavuutta lisätään myös selkiyttämällä valtion IT-toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa ja kokoamalla IT-palveluja. Tuottavuuden parantamista koskevat toimenpiteet sekä selvitykset siitä, miten toimenpiteet vähentävät henkilöstötarvetta, sisältyvät hallinnonaloittain laadittuihin tuottavuusohjelmiin. Hallitus sisällyttää keskeiset hallinnonaloittaiset tuottavuutta edistävät toimenpiteet vuosia 2007—2010 koskevaan kehyspäätökseen.

Hallinnon rakenteet ja yhteistyö

Hallitus jatkaa ohjelmansa mukaisesti valtion keskushallinnon uudistamista ja sen rakenteiden ja työnjaon edelleen selkiyttämistä sekä varmistaa ministeriöiden toimialarakenteen ajanmukaisuuden. Hallituksen linjaavaa ja yhteen sovittavaa otetta vahvistetaan sekä lisätään ministeriöiden välistä yhteistyötä kehittämällä ohjelmajohtamista koskevaa toimintamallia ja muita toimintamuotoja. Ministeriöitä kehitetään niin, että ne keskittyvät hallituksen ja eduskunnan päätösten valmisteluun, strategiseen johtamiseen sekä EU-asioiden hoitoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Operatiiviset ja muut kuin valtakunnalliset kehittämistehtävät sijoitetaan ministeriötä alemmalle tasolle ja/tai siirretään alue- ja paikallistasolle. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan myös nykyiset ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät muutostarpeet. Valtion tutkimuslaitosjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston päättämien linjausten mukaisesti. Aluehallinnon toiminnan tehostamiseksi jatketaan toimijoiden kokoamista sekä aluejakojen yhtenäistämistä.

Valtion keskushallinnon uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston periaatepäätöksen 8.11.2001 pohjalta. Alueellistaminen sovitetaan yhteen hallinnon tuottavuustavoitteiden kanssa. Hallitusohjelman mukainen alueellistamisohjelma koskee vuosia 2004—2011 ja sitä toteutetaan hallituksen iltakoulussa 5.5.2004 ministeriöille antamien alueellistamisselvityksiä koskevien toimeksiantojen pohjalta. Alueellistamisesta aiheutuvat lisämenot katetaan kohdentamalla hallinnonalojen voimavaroja uudelleen valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa.

Toiminta hallinnonaloilla

Vuoden 2006 toiselle puoliskolle ajoittuvan Suomen EU-puheenjohtajuuden valmistelu ja hoitaminen tulee sitomaan merkittävässä määrin valmistelutyötä johtavan valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden henkilöresursseja. EU:n kemikaaliviraston Suomeen sijoittumista koskevaa valmistelutyötä jatketaan kansallisella tasolla valtioneuvoston kanslian johdolla. Ulkoasiainhallinto jatkaa toimintatapojen kehittämistä siten, että henkilöresursseja voidaan siirtää tukitehtävistä keskeisiin ydintehtäviin.

Oikeusministeriön hallinnonalalla muodostetaan 1.1.2006 osana ministeriötä toimivasta Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta virasto, johon siirretään keskuksen henkilöstö ja tehtävät. Samaan aikaan perustetaan hallinnonalalle myös talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja tuottava palvelukeskus. Oikeushallinnossa toteutetaan myös vankeinhoitolaitoksen kokonaisuudistus, suurennetaan ulosottopiirien yksikkökokoa ja kehitetään käräjäoikeusverkkoa. Sisäasiainhallinnossa keskitetään henkilöstö-, talous- ja puhelinvälityspalveluja sekä muita hallinnon tukipalveluja palvelukeskukseen.

Puolustushallinnossa aloitetaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistukseen liittyen Pääesikunnan uudelleenorganisointi, jatketaan toimenpiteitä Merivoimien esikunnan siirtämiseksi Turkuun sekä puolustusvoimien Turun alueen toimintojen yhdistämistä. Lisäksi lakkautetaan Turun rannikkopatteristo, Helsingin Ilmatorjuntarykmentti, Savon Prikaati ja Kotkan Rannikkoalue, valmistellaan Johtamisjärjestelmäkeskuksen perustamista sekä jatketaan varikko- ja varastotoimintojen kehittämistä.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustetaan vuoden 2006 alusta talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja tarjoava palvelukeskus. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, Elintarvikevirasto ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus yhdistetään 1.5.2006 uudeksi Elintarviketurvallisuusvirastoksi, johon siirretään myös ministeriön elintarvike- ja terveysosaston toimeenpanotehtävät. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla perustetaan 1.9.2006 rautatieturvallisuudesta huolehtiva ja alan sääntelyelimenä toimiva rautatievirasto. Lisäksi Ilmailulaitos-liikelaitoksesta erotetaan 1.1.2006 perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuja merkittäviä julkisia hallintotehtäviä hoitavat yksiköt erilliseksi Ilmailuhallinto-virastoksi sekä eriytetään liikelaitoksen sisällä muut julkiset hallintotehtävät erilliseen yksikköön. Työministeriön hallinnonalalla jatketaan työvoimapalvelun rakenneuudistuksia eriyttämällä vaikeasti työllistyvien palvelut palvelukeskuksiin sekä käynnistetään työvoimatoimistojen ohjauksen vahvistamiseksi julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistus. Ympäristöministeriön hallinnonalalla talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja kootaan palveluyksikköön.