Talousarvioesitys 2006

6.3. Peruspalvelujen järjestäminen

Kuntien toimintamenoista noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa.

Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Työn painopiste peruspalveluissa siirtyy väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena terveys- ja vanhuspalveluihin. Vakinaisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina ja kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuosikymmenen lopulla kasvaa uuden henkilöstön rekrytointitarve kunnissa.

Kuntien menot

Toimintamenojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 27,5 mrd. euroa, mistä 16,9 mrd. euroa on palkkausmenoja. Toimintamenot kasvavat 4,4 %, mikä on noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin v. 2005. Menojen kasvua hidastaa sopimuspalkkojen kasvun hidastuminen sekä hoitoon pääsyn turvaamiseksi vuodelle 2005 ajoittuvien lisämenojen oletettu aleneminen vuoden 2005 arvioidusta 145 milj. eurosta 30 milj. euroon. Ostopalvelujen kasvu hidastuu viime vuosien tasosta mutta jatkuu kuitenkin voimakkaana. Riskinä onkin, että menojen kasvu jatkuu entisellään. Kuntien bruttomenojen kansantuoteosuus alenee parilla kymmenyksellä 19,3 prosenttiin v. 2006. Kuntien henkilöstömääräksi arvioidaan noin 454 000, mikä on yli 2000 enemmän kuin v. 2005. Eläkkeelle siirtyvien määräksi arvioidaan noin 18 000 henkilöä vuosittain.

Taulukko 19. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2004—2009, mrd. euroa (käyvin hinnoin)

Kuntien verotulot

Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla. Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2006 noin 14,7 mrd. euroa.

Taulukko 20. Kuntien verotulot vuosina 2004—2009, milj. euroa

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,3 % v. 2006. Kunnallisveron odotetaan kasvavan 3,2 %, mikä on hieman vähemmän kuin v. 2005. Yhteisöveroa ennakoidaan kertyvän noin 4,5 % edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 730 milj. euroa. Kiinteistöveroperusteita muutetaan siten, että voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan, mikä lisää kuntien verotuloja noin 15 milj. eurolla. Lisäksi osana toimenpidekokonaisuutta, jolla lisätään ja nopeutetaan asuntotonttien saatavuutta ja kohtuullisten asuntojen hintatasoa, otetaan käyttöön korotettu kiinteistövero kokonaan rakentamatta oleville rakennuskelpoisille tonteille Helsingin seudulla. Tämän arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoa noin 2 milj. eurolla. Kuntien verotulojen osuus bruttokansantuotteesta laskee kymmenyksellä 9,2 prosenttiin.

Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 7,5 mrd. eurolla v. 2006. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 6 691 milj. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan 763 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 643 milj. eurolla v. 2006. Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä v. 2006 maksettava osuus neljälle vuodelle jaksotetusta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Lisäksi valtionosuuksissa on otettu huomioon työmarkkinatukiuudistukseen, asumismenojen omavastuun poistamiseen toimeentulotuesta sekä sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen ja valtionverotuksen ansiotulovähennykseen liittyvät kustannusneutraalit kompensaatiot, 287 milj. euroa (yksityiskohtaisemmin taulukossa 25).

Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihin vaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät 30 milj. eurolla v. 2006. Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestä aiheutuu perusopetuksen valtionosuuksien vähentymistä kuntien osalta noin 23 milj. euroa. Vastaavasti nuorisoikäluokkien kasvusta arvioidaan lukioiden valtionosuuksien lisääntyvän kuntien osalta noin 10 milj. eurolla. Muutoksesta johtuen kuntien laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa noin 90 milj. euroa ja opetustoimessa alenevat noin 22 milj. euroa.

Taulukko 21. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2004—2006, milj. euroa ja muutos 2005—2006, %

¹⁾ Lisäykset ja valtionapujen väliset muutokset aiheutuvat osittain v. 2006 toteutettavista kustannusneutraaleista rahoitusjärjestelmän muutoksista ja veromenetysten kompensaatioista.

Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissa kuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta, joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna 2006 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa 1 539 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 627 euroa asukasta kohti.

Taulukossa 22 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 23 esitettävät opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudet kattavat mainittujen palveluiden lisäksi rahoitusosuudet myös yksityisten ja valtion järjestämään koulutukseen.

Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmissä on erityissäännöksiä kuntien omarahoitusosuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kuntien omarahoitusosuutta on korotettu eräillä muusta lainsäädännöstä aiheutuvilla perusteilla, jotka ovat toisaalta pienentäneet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Kuntien omarahoitusosuutta on myös alennettu kuntien verotulojen menetyksen kompensaationa. Opetus- ja kulttuuritoimessa kuntien rahoitusosuutta koskevan erityissäännöksen perusteella on lähinnä toteutettu aiemmin päätettyjä valtiontalouden säästötoimenpiteitä. Vuoden 2006 alusta voimaan tulevaksi esitetyn valtionosuusuudistuksen myötä edellä mainitut erityissäännökset kumottaisiin järjestelmän yksinkertaistamiseksi, ja erityissäännösten vaikutus otettaisiin huomioon lähinnä valtionosuusprosenttia muuttamalla. Valtion ja kuntien välinen rahoitussuhde pysyisi tältä osin kustannusneutraalina, mutta uudistus vaikuttaisi merkittävästi edellä kuvattuun kuntien valtionosuuden ja oman rahoitusosuuden suhteen prosentuaaliseen kehitykseen.

Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa

Taulukko 23. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa

Vuonna 2006 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 2,6 %, mikä lisää peruspalveluiden järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 311 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 141 milj. euroa, eli yhteensä 452 milj. euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 2006 valtionosuuksiin tehdään 2,4 prosentin suuruinen indeksikorotus, joka on 75 % täysimääräisestä kustannustason muutoksesta v. 2006 sekä vuoden 2004 tason 0,4 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 170 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 154 milj. euroa. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 3 % ja se lisäisi valtionosuuksia 227 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus olisi 205 milj. euroa. Rahoituslaskelmassa on vuodelle 2007 laskentaoletuksena käytetty indeksikorotusta, joka on 75 % täysimääräisestä korotuksesta, ja vuosille 2008—2009 täysimääräistä indeksikorotusta.

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2006 tasaus perustuu verovuoden 2004 tietoihin. Tasaus jaetaan kolmelle hallinnonalalle suhteessa STM 57 %, OPM 37 % ja SM 6 %.

Taulukko 24. Valtionosuuksien tasaukset 2004—2006, milj. euroa

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määrä on noin 709 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen noin 74 milj. euroa. Tasauslisää saa 336 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 80 kunnalle, määrältään noin 702 milj. euroa. Tasausrajan muutos lisää valtionosuuksia vuoteen 2005 verrattuna 160 milj. euroa.