Talousarvioesitys 2003

60. Senaatti-kiinteistöt

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen valtion liikelaitos, jonka tehtävänä on osana valtioyhteisöä huolehtia sen hallintaan luovutetun kiinteistövarallisuuden omistajuusasioista sekä toiminnallaan turvata ko. kiinteistöjen tehokas käyttö sekä arvon säilyminen ja kehittyminen. Toimitilatarjonnassa otetaan huomioon sekä liiketaloudelliset tavoitteet että asiakkaiden tarpeet siten, että rakennuskanta ylläpidetään kysyntää vastaavana. Tavoitteista sovitaan tarkemmin tulosohjauksessa valtiovarainministeriön kanssa.

Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2003 siten, että puolustusministeriön hallinnassa ollutta valtion kiinteistövarallisuutta siirretään noin 1 009 milj. euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Siirrettävä omaisuus merkitään lainaehdoin annetuksi vieraaksi pääomaksi. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta.

2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2003 enintään 337 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa vuonna 2003 tehdä työllisyyttä edistäviä valtion kiinteistöjen korjaustöitä, joista saa aiheutua menoja enintään 15 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 300 milj. euroa. Tämän lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö rahoittaa.

Uudisinvestoinnit toteutetaan kysyntää vastaavasti, ja ne painottuvat korkeakoulu- ja tutkimusrakennuksiin. Muut investoinnit ovat rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta parantavia korjausinvestointeja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa 100-prosenttisesti omistamilleen tytäryhtiöille lainaa enintään 35 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään 35 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2003 aikana tehtäviä investointeja varten valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 215 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen tulostavoitteeksi 115 milj. euroa vuodelle 2003. Voitosta tuloutetaan 31 milj. euroa momentille 13.05.01.

Vuokrajärjestelmää kehitetään yhteistyössä käyttäjien kanssa toteutetun selvityksen pohjalta painottaen järjestelmän pitkäjänteisen selkeyden parantamista. Samoin kehitetään käyttäjien tarvitsemia uusia palvelumuotoja sekä edistetään käyttäjien toimitilastrategioiden laadintaa ja kumppanuussopimuksia hyödyt molemmille -periaatteella. Tonttien hyödyntämistä myös muiden investoijien rahoittamiin hankkeisiin jatketaan ja laajennetaan kilpailuneutraalisuutta ja taloudellisuutta edistävällä tavalla varaten samalla yliopistotontit yliopistojen ja niihin läheisesti liittyvien tutkimus- ja kehitysyksikköjen tilantarpeisiin sekä puolustuskiinteistöt puolustusvoimien tilantarpeisiin. Arvokiinteistöille laaditaan toimintapoliittinen strategia. Raportoinnissa parannetaan läpinäkyvyyttä.

Senaatti-kiinteistöille siirtyy 1.1.2003 lukien puolustusministeriön hallinnassa ollutta kiinteistövarallisuutta alustavien selvitysten mukaan seuraavasti:

Omaisuus merkitään valtion lainaehdoin antamaksi vieraaksi pääomaksi. Lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on 5 % ja takaisinmaksuaika 15 vuotta siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on lyhennyksistä vapaita.

Senaatti-kiinteistöt varmistaa sille siirtyvien puolustuskiinteistöjen vastuiden haltuunoton kiinteässä yhteistyössä käyttäjän kanssa siten, että uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Siirtyvässä kiinteistökannassa käynnistetään korjausohjelma asettaen etusijalle kiinteistöt, joihin ei liity riskiä puolustuskäytön päättymisestä.

Ennakkoarvioita huomattavasti laajemmaksi osoittautuneen investointikysynnän vuoksi kehitetään investointihankkeiden priorisointia ja selvitetään yhdessä valtiovarainministeriön kanssa tarvetta saattaa investointien taloudellisia perusteita paremmin vertailukelpoiseksi muiden toimitilainvestoijien kanssa.

Suurimmat uudisrakennushankkeet vuonna 2003 ovat Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden sekä automaatio- ja systeemitekniikan uudisrakennus, Helsingin yliopiston Kumpulan 4. vaihe, Mittatekniikan keskus, Otaniemi ja Oulun yliopiston lääketieteellisen kampusalueen päärakennus. Huomattavimmat perusparannuskohteet ovat Helsingin yliopiston Porthanian peruskorjaus, joka ajoittuu vuosille 2002—2005, Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan kiinteistön korjaaminen Kuvataideakatemian ja oopperan balettioppilaitoksen käyttöön sekä Pasilan virastokeskuksen kehittäminen.

Toisen täydentävän esityksen (HE 253/2002 vp) selvitysosa:Päätösosan 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet -kohdan kappale korvaa talousarvioesityksen luvun perustelujen päätösosan ko. kohdan ensimmäisen kappaleen, jota täydennetään siten, että työllisyyttä edistävistä valtion kiinteistöjen korjaustöistä saa aiheutua menoja enintään 15 milj. euroa. Päätösosan 3. Lainanotto -kohta korvaa talousarvioesityksen luvun perustelujen päätösosan ko. kohdan. Lainanottovaltuutta korotetaan korjaustöiden menojen kasvua vastaavasti 15 milj. eurolla.

Perustelujen täydennys perustuu tulopoliittista sopimusta vuosille 2003—2005 koskevaan hallituksen kannanottoon 18.11.2002.

Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 siten, että puolustusministeriön hallinnassa olevaa valtion kiinteistövarallisuutta siirretään noin 1 009 miljoonan euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Siirrettävä omaisuus on tarkoitus merkitä lainaehdoin annetuksi vieraaksi pääomaksi.

Lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on esityksen mukaan 5 prosenttia ja takaisinmaksuaika 15 vuotta siten, että kaksi ensimmäistä vuotta ovat vapaita lyhennyksistä. Valtio saisi siten korkotuottoja alkuvaiheessa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöjen edellytetään tulouttavan lisäksi voittoa budjetin kautta ensi vuonna yhteensä 31 miljoonaa euroa.

Ehdotettu kiinteistövarallisuuden siirto on kolmas ja viimeinen vaihe vuosina 2000—2001 aloitetussa puolustuskiinteistöjä koskevassa uudistuksessa. Uudistuksella on pyritty turvaamaan puolustusvoimille kilpailukykyiset kiinteistöpalvelut ja nopeuttamaan investointeja. Tavoitteena on ollut parantaa tällä tavoin puolustusvoimien mahdollisuuksia keskittyä päätehtäväänsä. Esitys noudattaa myös valtion kiinteistöstrategiaa.

Uudistus on tarkoitus toteuttaa ns. pääomavuokramallin mukaan. Puolustusvoimat solmii sen mukaan pääomavuokrasopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja erillisen sopimuksen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Rakennuslaitos toimii siis sopimussuhteessa suoraan puolustusvoimiin, joka maksaa sen kustannukset. Rakennuslaitoksen asema ja tehtävät määrittyvät muutoin yksityiskohtaisesti rakennuslaitoksen sekä puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välisillä puite-, kumppanuus- ja yhteistoimintasopimuksilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennuslaitoksen asema turvataan riittävän pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Puolustuskiinteistöjä koskevaa uudistusta on valmisteltu valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiinteässä yhteistyössä puolustusministeriön, valtiovarainministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen kesken. Uutta toimintamallia on ryhdytty soveltamaan jo uusissa investointikohteissa, ja niistä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Puolustusministeriön käsityksen mukaan uudesta toimintamallista on mahdollista saada aikaan maanpuolustusta edistävä aito yhteistyö ja kumppanuus. Puolustushallinnon tarkoituksena on edetä sen vuoksi mahdollisimman ripeästi ja saada aikaan toimintamalli, johon voitaisiin siirtyä joustavasti vuoden 2003 alusta.

Uudistusta koskevassa aiesopimuksessa 22.9.2000 sovittiin puolustusministeriön, valtiovarainministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kesken mm., että puolustusministeriön menokehystä korotetaan summalla, joka vastaa täysimääräisesti sovittavan vuokrajärjestelmän rakennetta. Puolustusministeriön kehykseen vuosille 2003—2006 on sisällytetty tämän mukaisesti lisäyksenä 45 miljoonaa euroa lisääntyneisiin vuokramenoihin. Lisäksi uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien lisävuokrien maksuun on sovittu vuosille 2004—2006 vuosittain 3 miljoonan euron lisäys. Puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön kesken on sovittu vielä erillisellä pöytäkirjalla 22.5.2002, että samaa menettelyä on tarkoitus jatkaa myös myöhempien vuosien määrärahakehyksissä ja talousarvioissa. Kehysten mahdollisesta vuosittaisesta kustannustason tarkistuksesta päätetään kunakin vuonna erikseen budjettikäsittelyn yhteydessä. Ministeriöiden kesken on sovittu lisäksi, että valtiovarainministeriö ohjaa Senaatti-kiinteistöjen toimintaa siten, että puolustushallinnon kiinteistöuudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat.

Vuoden 2003 talousarvioehdotus on laadittu valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. Puolustusministeriö on sopinut valtiovarainministeriön kanssa lisäksi, että sen johdolla perustetaan yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja rahoitustarvetta sekä kehittää yhteistyötä. Yhteistyöryhmä muodostuu puolustusministeriön, valtiovarainministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Pääesikunnan, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen, Ilmailulaitoksen ja Tielaitoksen edustajista. Sen toiminnasta on tarkoitus raportoida vuosittain hallitusta ja eduskuntaa.

Uudistusta kohtaan on esitetty valiokunnan asiantuntijakuulemisessa myös voimakasta kritiikkiä. Keskeisenä arvostelun kohteena ovat olleet henkilökysymysten lisäksi siirrettävien kiinteistöjen arvostukseen ja vastaisiin vuokranmääräytymisperusteisiin liittyvät näkökohdat. Vuokriin suunniteltua kehysmäärärahan lisäystä 45 miljoonaa euroa sekä ylimääräistä 3 miljoonan euron vuotuista määrärahan lisäystä ei ole pidetty riittävinä enää vuonna 2005 ja sen jälkeen. Vaje syntyy laajoista vuokravaikutteisista investointiohjelmista sekä vuokrien indeksivaikutuksesta. Pelkona on se, että puolustusvoimat joutuu rahoittamaan vuokrat ydintoimintaansa tarkoitetuista toimintamenoista, ellei se saa lisärahoitusta valtion budjetista. Epäilyä on esitetty myös siitä, pystytäänkö juoksevan kunnossapidon tasoa nostamaan ennakoiduin tavoin nykyisestä 0,55 prosentista 0,75 prosenttiin laskettuna rakennusten ja rakenteiden jälleenhankinta-arvosta. Arvostelua on herättänyt myös se, että puolustusvoimat olisi sidottu käytännössä monopoliasemassa olevaan vuokranantajaan. Koska puolustushallinnossa ei ole toimivia kiinteistömarkkinoita, kiinteistöomaisuuden käypää arvoa ei voida myöskään määrittää.

Puolustusvaliokunta on suhtautunut lausunnossaan kiinteistöuudistukseen varsin varauksellisesti mm. edellä esitettyjen taloudellisten seikkojen vuoksi. Se pitää olennaisena sitä, etteivät liiketaloudelliset seikat ohita maanpuolustusnäkökohtia. Puolustusvaliokunnan mukaan uudistus uhkaa lisäksi hämärtää kustannusten seurantaa, hävittää kokonaisvaltaisen otteen maanpuolustuskiinteistöihin ja vaikeuttaa poliittista ja taloudellista ohjausta.

Valtiovarainvaliokunta pitää uudistuksessa olennaisena sitä, että investointitason kasvu voidaan turvata niin, että puolustushallinnon rakennusten terveyshaitta- ja kunto-ongelmat voidaan poistaa mahdollisimman nopeasti. Senaatti-kiinteistöjen tulee valiokunnan mielestä käynnistää puolustuskiinteistöissä ripeä korjausohjelma, jossa erityistä huomiota kiinnitetään kosteusvaurioista aiheutuneiden terveysriskien poistamiseen. Olennaista on myös huolehtia vuokra- ja kunnossapitomenojen kattamisesta niin, että maksettavat vuokrat eivät vie edellytyksiä puolustushallinnon varsinaiselta toiminnalta. Vuokrakustannusten seuranta on perusteltua myös riittävän kustannusvastuun ylläpitämiseksi.

Valiokunta toteaa, että siirrettävän kiinteistömassan arvostuksessa tulee noudattaa valtion liikelaitoksista annetun ja vastikään uusitun lain periaatteita. Lain 10 §:n mukaan omaisuus arvioidaan taseessa käypään arvoon. Kiinteistön käypään arvoon vaikuttavat monet eri tekijät, kunnon ja sijainnin lisäksi mm. yleiset käyttömahdollisuudet. Koska puolustuskiinteistöt ovat erityisomaisuutta, valiokunta pitää perusteltuna sitä, että valtiovarainministeriö ohjeistaa Senaatti-kiinteistöjä siirrettävän kiinteistömassan arvostuksessa.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistus on valmisteltu laajapohjaisesti eri osapuolten välisellä yhteistyöllä. Kokemukset tähänastisesta yhteistyöstä ovat olleet myönteisiä. Aiesopimuksessa 22.9.2000 ja pöytäkirjassa 22.5.2002 on sovittu uudistuksen rahoitusvaikutusten kattamisen periaatteista, ja vuoden 2003 budjetti on laadittu niitä noudattaen. Puolustusministeriö on perustanut yhteistyöryhmän seuraamaan uudistuksen toteutusta ja rahoitustarvetta. Se on ryhtynyt omiin toimenpiteisiinsä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön aseman selvittämiseksi ja turvaamiseksi. Uudistus on omiaan turvaamaan henkilöstön asemaa myös sitä kautta, että investointien kasvu takaa myös työllisyyttä. Lisäksi toisessa täydentävässä talousarvioesityksessä on ehdotettu Senaatti-kiinteistöjen käyttöön työllisyyttä edistäviä valtion kiinteistöjen korjaustöitä varten 15 miljoonan euron lisämäärärahaa. Valiokunta katsoo näillä perusteilla, että uudistuksessa voidaan edetä hallituksen esityksessä ehdotetuin tavoin.

Valiokunta esittää lisäksi kolmea lausumaa, joilla on tarkoitus huolehtia uudistuksen loppuunsaattamisesta suunnitelluin tavoin.

Eduskunta edellyttää, että puolustuskiinteistöjen siirtoon liittyvän järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta tehdään kokonaisarvio vuonna 2006, jotta arviossa tehtävät johtopäätökset voidaan ottaa huomioon vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Arvioinnin kriteerit tulee valmistella laajapohjaisesti.

Valtiovarainvaliokunta (a-mietintö):

   Valiokunta on päättänyt yhtyä eduskunnan lukujen 28.60 ja 33.22 kohdalla tekemiin päätöksiin.

Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö perustaa neuvottelukunnan, joka seuraa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja johon kutsutaan mukaan myös henkilöstön edustus.

Eduskunta edellyttää, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön asema turvataan siten, että mahdolliset henkilöstövähennykset toteutetaan ensisijassa luonnollisen poistuman avulla ja että henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus turvataan toissijaisesti uudelleensijoittamiskeinoin.

Eduskunta edellyttää, että puolustuskiinteistöjen siirtoon liittyvän järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta tehdään kokonaisarvio vuonna 2006, jotta arviossa tehtävät johtopäätökset voidaan ottaa huomioon vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Arvioinnin kriteerit tulee valmistella laajapohjaisesti.

Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö perustaa neuvottelukunnan, joka seuraa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja johon kutsutaan mukaan myös henkilöstön ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan nimeämä edustus.

Eduskunta edellyttää, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön asema turvataan siten, että mahdolliset henkilöstövähennykset toteutetaan ensi sijassa luonnollisen poistuman avulla ja että henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus turvataan toissijaisesti uudelleensijoittamiskeinoin.