Talousarvioesitys 2003

10. Hallinto

Selvitysosa:Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä tavoitteena toimivat markkinat, riittävä ja edullinen energia ja osaamisen korkea taso, sekä kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Jatkuvasti ajantasalla pidettävä ministeriön strategia toimii lähtökohtana hallinnonalan tulosohjauksessa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat toiminta-ajatuksensa mukaan alueensa elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaavia valtion kehittämis- ja palvelukeskuksia.

TE-keskusten yhteiset strategiset tavoitteet ovat:

• saavuttaa vuonna 2003 työllisyysasteessa lähes 70 % taso sekä nostaa työllisyysastetta kaikkien TE-keskusten alueella
• kestävä talouskasvu Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella
• tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella.

TE-keskukset kehittävät toimintaansa alueellisia vahvuuksia hyödyntävinä itsenäisinä virastoina. Palvelujen seutukunnallista ja paikallista saatavuutta kehitetään edelleen. Teknologian kehittäminen on alueiden kilpailukyvyn parantamisen keskeisiä keinoja.

Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan asianomaisten ministeriöiden (KTM, MMM ja TM) sekä Teknologian kehittämiskeskuksen ohjauksessa. Maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen tulostavoitteita on esitetty myös maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa.

19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 61 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.

Määräraha on siirtoa momentilta 28.81.(23).

21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 565 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten.

Määrärahaa saa käyttää myös korvaukseen Huoltovarmuuskeskukselle puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menoja varten ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 13 000 euroa siirtona momentille 24.99.23.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Ministeriön päätöksenteko ja vaikuttaminen perustuu elinkeinopolitiikan asiantuntemukseen ja verkottuneeseen toimintatapaan.
• Ministeriön hallinnonalan tuloksellisuutta kuvaavat menettelyt ja arviointikeinot paranevat.

22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 68 797 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestämistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 682 000 euroa pk-yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 3 860 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina tällä momentilla on otettu huomioon KTM Toimiala-Infomedian tulot, julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtävien tulot, jotka perustuvat KTM:n asetukseen (16/2001).

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 322 000 euroa kymmenen henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21, sekä 90 000 euroa seutukuntahankkeen käynnistämismenoihin ja vähennyksenä 67 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.01.21.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työministeriö) ovat alustavasti asettaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen,
• toimivien yritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen,
• alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen,
• osaavan työvoiman saatavuuden ja työssä pysyvyyden turvaaminen,
• maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen,
• alueiden puhtauden, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen,
• työpaikkojen laadukas täyttyminen,
• työllistymisen nopeuttaminen sekä
• syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen.

Palvelutavoitteet:

• parannetaan asiakkaan kokemaa palveluiden hyödyllisyyttä ja tunnistetaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeet,
• parannetaan palveluiden saatavuutta ja aktiivista tarjontaa sekä
• edistetään asiakastyytyväisyyttä palvelujen laatua kehittämällä.

Toimintamääräraha jaetaan eri kohteisiin ja alueittain kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän suunnitelman perusteella.

Pk-yritysten kehittämispalvelut

Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää panostamista osaamisen parantamiseen. Pk-yritysten kehittämispalvelujen strategiatyöhön perustuvalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinoiden toimintapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa. Tarjonnan kattavuus varmistetaan toimimalla yhteistyössä muiden pk-yrityksille vastaavia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa.

Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopisteitä vuonna 2003 ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian ja tietotekniikan hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Lisäksi tehostetaan kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa. Kehittämispalveluilla jatketaan myös valtakunnallisessa yrittäjyyshankkeessa käynnistettyjen toimenpiteiden käytännön toteutusta.

Kehittämistoimenpiteisiin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 774 000 euroa. Maksullisista tuotteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään yhden kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001).

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen. Talousarvioesitykseen nähden ko. kappaleesta on poistettu sana “kehittämispalvelun”.

Tuloina otetaan huomioon myös muita kuin kehittämispalveluista aiheutuvia tuloja.

Määrärahaa saa käyttää mm. pk-yritysten neuvonta-, informaatio- ja kehittämispalveluihin. Kehittämispalveluiden painopisteitä ovat vuonna 2003 esimerkiksi yrittäjyyden ja uusperustannan tukeminen, liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen.

TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Ne vastaavat erityisesti alkuvaiheessa olevien yritysten neuvonnasta ja ohjauksesta sekä osallistuvat merkittävällä tavalla yritysten alkuvaiheen rahoituksen järjestelyihin.

TE-keskusten harjoittama yritysohjaustoiminta perustuu pitkälti asiakkaiden luona tapahtuvaan neuvontaan. TE-keskukset suorittavat myös EU:n edellyttämiä valvontakäyntejä asiakkaiden luona. Tämän vuoksi yleinen matkustusmäärärahojen perusteella tehty 10 prosentin leikkaus aiheuttaa merkittävää haittaa TE-keskusten perustoiminnalle. Leikkaukset rajoittavat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen TE-keskusten toimintaedellytyksiä suurien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi. Neuvonta on kuitenkin tarpeen alueiden yritystoiminnan edistämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota yleisestä leikkauksesta aiheutuviin erilaisiin seuraamuksiin paikallistasolla. Erityisesti pitkään hitaana jatkuneen suhdannekehityksen ja korkean rakenteellisen työttömyyden oloissa seuraamukset voivat olla maan pohjois- ja itäosissa siinä määrin haitallisia, että niihin on syytä puuttua. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilannetta seurataan aktiivisesti.

24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 628 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Määrärahaa saa myös käyttää ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitysten ja tutkimusten toteuttamiseen, teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä laadun kehittämiseen, kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja selvityshankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen.

Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 24 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut tutkimus- ja selvitystoiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Strategisen päätöksenteon ja elinkeinopoliittisen suunnittelun tietopohjan vahvistaminen.
• Ministeriön tulosalueille asetettujen tavoitteiden toteuttamisen tukeminen tutkimuksin, selvityksin ja arvioinnein sekä kansainvälisen yhteistyön keinoin.

Määrärahaa käytetään tutkimus- ja selvitystoimintaan, joka liittyy muun muassa:

• kansainvälistymiseen,
• kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaan,
• kilpailukyvyn, elinkeino- ja yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen,
• teknologian, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vuorovaikutusta käsittelevän tutkimusohjelman toteuttamiseen sekä ennakoinnin ja vaikuttavuuden arviointitoiminnan kehittämiseen,
• innovaatiotoimintaan, tekniseen turvallisuuteen ja laadun kehittämiseen,
• energia- ja ilmastopolitiikkaan,
• ydinturvallisuus- ja ydinjätehuollon valvontaa tukeviin tutkimusohjelmiin,
• ministeriön hallinnonalan läpäisevien hankkeiden toteuttamiseen,
• ministeriön hallinnonalaa koskeviin arviointeihin sekä
• tehtäväalueiden ja yritystukiohjelmien vaikuttavuuden arviointeihin.

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 124 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 §:n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle.

Selvitysosa:Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina 1989—1996 valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa.

Korko on 4,157 % ajalta 1.1.—2.4.2002 ja 3,807 % ajalta 3.4.—31.12.2002.

95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen.