Talousarvioesitys 2002

03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Selvitysosa:Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan.

Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimuskeskukselle alustavasti vuotta 2002 koskien seuraavat tulostavoitteet:

Merkittäviä kansantalouden sopeutumispaineita aiheuttavia tekijöitä ovat globalisaatio- ja integraatiokehitys sekä väestön ikääntyminen. Tutkimusohjelmassa keskeisinä tutkimuskohteina ovat taloudellista kasvua tukeva ja työllisyysasteen kohottamiseen tähtäävä työllisyys- ja koulutuspolitiikka, teknologinen kehitys ja uusi talous, infrastruktuuri- ja ilmastopolitiikka, julkisen palvelutuotannon tehostaminen ja aluekehitys.

Kansainvälistyminen ja työvoiman ikääntyminen korostavat työmarkkinoiden sopeutumiskykyyn, työllisyysasteen kohottamiseen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen liittyvän tutkimuksen merkitystä. Tutkimuskohteena ovat työpaikkojen syntyminen ja häviäminen sekä työntekijöiden siirtymät eri työmarkkinatilojen välillä. Samanaikaisen työttömyyden ja työvoimapulan taustalla olevia tekijöitä tutkitaan myös alueellisesti. Tulonsiirto- ja verojärjestelmien sekä niissä toteutettavien rakenteellisten uudistusten vaikutusten arviointia jatketaan. Näitä vaikutuksia arvioidaan työllisyyden, tulonjaon ja julkisen talouden näkökulmista. Köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvää tutkimusta tehostetaan.

Euroopan integraatiokehityksessä on tarvetta edelleen syventää EU:n itälaajenemisen vaikutusten ennakointia. Tutkimuksessa hyödynnetään kehitettävää numeerista yleisen tasapainon mallia. Uutena teemana integraatiotutkimuksessa on pohjoinen ulottuvuus. Teknologiseen kehitykseen liittyvissä tutkimushankkeissa kartoitetaan pienten maiden mahdollisuuksia hyödyntää osaamista ja teknologista kehitystä. Finanssipoliittinen tutkimus keskittyy arvioimaan julkisen talouden pitkän ajan näkymiä Suomessa ja Pohjoismaissa väestömuutosten ja muuttuvan kansainvälisen toimintaympäristön valossa. Verotutkimuksessa keskeisenä teemana on verokilpailu. Tutkimuskohteina ovat pääoma- ja yhteisöverokantojen vaikutus yritysten kannustimiin sekä arvonlisäverotuksen vaikutukset työllisyyteen ja yrittäjyyteen sekä mahdollisten harmonisointipyrkimysten kartoitus.

Infrastruktuurien kehittämistarpeita selvitetään edullisen alue- ja tuotantorakenteen saavuttamiseksi sekä Suomen että Euroopan mittakaavassa. Tutkitaan energian tuotannon ja kulutuksen sekä liikenteen ympäristövaikutuksia ja niiden entistä parempaa sisäistämistä päätöksentekoprosesseissa. Globaalin ilmastomuutoksen rajoittamisen taloudellisten vaikutusten tutkimista jatketaan. Selvitetään infrastruktuurien vaihtoehtoisia tuottamistapoja, julkisen ja yksityisen sektorin optimaalista työnjakoa sekä hinnoitteluun ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti selvitetään hinnoittelun mahdollisuuksia liikenneinfrastruktuurien käytön tehostamisessa. Selvitetään markkinoiden toiminnan tiellä olevia esteitä sekä mahdollisuuksia näiden purkamiseksi. Kehitetään julkisen sektorin ohjausta ja päätöksentekoa tukevia malleja ja järjestelmiä yhteistyössä näiden käyttäjien kanssa. Sosiaalisen pääoman tutkimusta jatketaan yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa.

Julkisten palvelujen kysyntää sekä palvelusektorien toimivuutta ja tehokkuutta koskevaa tutkimustyötä jatketaan. Erityisesti huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemien palveluiden arviointiin ja niiden vaatimaan rahoitukseen sekä kuntakoon vaikutukseen palvelujen tuotannon tehokkuudessa. Palvelusektorien tutkimuksessa kartoitetaan yksityisen ja julkisen sekä ns. kolmannen sektorin roolia palvelutuotannossa. Aluekehitystä koskevassa tutkimuksessa korostetaan valtion ja kuntien suhteita sekä valtionosuusjärjestelmän uudistusten arviointia. Lisäksi aluetutkimuksen painopiste siirtyy tuotanto- ja työpaikkarakenteen tutkimuksen suuntaan.

Bruttomenojen kohdentuminen vuonna 2002:
	1 000 €	%

Verotus, sosiaaliturva ja työmarkkinat	1 046	25
Julkinen talous, yritykset ja integraatio	1 105	27
Infrastruktuurit, ympäristö ja taloudellinen toiminta	1 125	27
Julkiset palvelut, alue- ja kuntatalous sekä asuntomarkkinat	892	21
Yhteensä	4 168	100

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 468 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 36 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 117 000 euroa julkisen talouden ja finanssipolitiikan kansainvälisen tieteellisen seuran IIPF:n vuosikongressin kustannusten rahoitukseen.