Talousarvioesitys 2006

27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Puolustushallinnon keskeisimpänä tavoitteena on uskottavan kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön haasteisiin ja vaatimuksiin. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtiojohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen.

Toisena keskeisenä tavoitteena on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisen edellyttämien sotilaallisten voimavarojen luominen, erityisesti kyky osallistua EU:n taisteluosastoihin vuoteen 2007 mennessä. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan pyritään lähivuosina säilyttämään määrällisesti noin 1 000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti.

Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää edelleen puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi.

Puolustusministeriö asettaa toimialallaan seuraavat alustavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet vuodelle 2006:

— Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa.

— Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen.

— Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus.

— Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto.

— Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky.

— Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta.

— Valtakunnan itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaaminen omalta osaltaan.

¹⁾ Ei sisällä indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006

Puolustusministeriön hallinnonalan kehittämisen suuntaviivat määriteltiin vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Tämän mukaisesti puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueita ovat maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä elinkeinoelämän verkottunut logistiikka- ja huoltojärjestelmä. Puolustusvoimien koulutuksen painopistealueena on strategisen iskun ennaltaehkäisykyvyn ylläpito ja torjuntakyvyn kehittäminen.

Puolustusvoimien kehittämisohjelmista ja muista kasvupaineista aiheutuu huomattavia lisärahoitustarpeita lähivuosina. Puolustusvoimien taloutta joudutaan vuonna 2006 tasapainottamaan supistamalla käytännössä muuta puolustusvoimien toimintaa paitsi varusmieskoulutusta. Osana sopeuttamistoimia reserviläiskoulutusta supistetaan kuluvan vuoden 30 000 koulutettavasta 5 000 koulutettavaan vuonna 2006. Pääsotaharjoitus peruutetaan ja aselajien valtakunnalliset harjoitukset puolitetaan. Osa sopeuttamistoimista on seurausta vuosia 2006—2009 koskevan valtioneuvoston kehyspäätöksen yhteydessä tehdystä 20 miljoonan euron lisäleikkauksesta sekä vuodelle 2006 että vuodelle 2007 verrattuna turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määriteltyyn tasoon. Kehysleikkauksesta, rakennemuutoksesta, kustannustason noususta ja tuottavuusohjelmasta johtuen sekä kehittämisohjelmista syntyvinä seurannaisvaikutuksina puolustusvoimissa joudutaan vuonna 2006 yhteensä 57 miljoonan euron suuruisiin toiminnan ja talouden tasapainottamistoimiin. Nämä toteutetaan ydintoimintaa supistamalla, tukitoimissa säästämällä ja materiaalihankintoja siirtämällä.

Poltto- ja voiteluainekustannusten nousun johdosta puolustusvoimien toimintamenoja lisättiin kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa 7,8 miljoonaa euroa. Polttoainekustannusten nousun taittumisesta huolimatta pelättävissä on, että kohonneet polttoainekustannukset rasittavat ennen muuta ilmavoimien toimintaa myös vuonna 2006. Tarvittava lisämääräraha polttoainekustannuksiin tulisi myöntää viimeistään vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Puolustusvoimien henkilöstöä on tarkoitus vähentää noin 1 200 henkilötyövuodella vuoteen 2012 mennessä. Toimintamenojen niukkuus heijastuu palkkamenoissa myös muulla tavoin. Yhtenä esimerkkinä näistä heijastusvaikutuksista on kuluvan vuoden keväällä tehty päätös olla maksamatta vuodelta 2005 jo tulossopimuksissa sovitut tulospalkkiot. Valiokunta ei pidä tätä hyvän henkilöstöpolitiikan eikä kestävän sopimuspolitiikan mukaisena.