Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         04. Tarkastuslautakunta
         07. Työterveyslaitos
         08. Kansanterveyslaitos
         10. Säteilyturvakeskus
         12. Valtion koulukodit
         14. Valtion mielisairaalat
         15. Perhekustannusten tasaus
         16. Yleinen perhe-eläke
         17. Työttömyysturva
         18. Sairausvakuutus
         19. Eläkevakuutus
         20. Tapaturmavakuutus
         21. Rintamaveteraanieläkkeet
         28. Muu toimeentuloturva
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2006

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason. Vuonna 2006 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan noin 27,2 %.

Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella.

Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä.

Ministeriö osallistuu hallitusohjelmassa sovituista politiikkaohjelmista työllisyysohjelmaan, yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja tietoyhteiskuntaohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin:

  • Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
  • Työelämän vetovoiman lisääminen
  • Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito
  • Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva
  • Lapsiperheiden hyvinvointi
  • Sukupuolten välinen tasa-arvo.

Valtioneuvosto asettaa sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla seuraavat koko hallituskaudelle ulottuvat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

  • Väestöryhmien väliset terveyserot supistuvat
  • Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee
  • Alkoholin kansanterveydelliset haitat vähenevät
  • Huumausaineiden käytöstä koituvat haitat vähenevät
  • Työikäisten työ- ja toimintakyky kohenee
  • Yli 75-vuotiaiden toimintakyky paranee
  • Vanhusten kotona asuminen ja selviytyminen paranee.

Työelämän vetovoiman lisääminen

  • Työelämässä pysytään 2—3 vuotta nykyistä kauemmin
  • Sairauksien ja ammattitautien aiheuttamat poissaolot kääntyvät laskuun ja vähenevät 15 prosenttia
  • Työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee
  • Työikäisten tupakointi ja alkoholin kulutus kääntyvät selvään laskuun
  • Työelämään tulo aikaistuu
  • Työterveyshuollon saatavuus ja laatu paranevat ja yhteistyö kuntoutuksen kanssa tehostuu
  • Toimeentuloturva- ja eläkejärjestelmien kannustavuus paranee, työssä pysyminen ja työhön paluu lisääntyvät.

Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito

  • Pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat
  • Toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee
  • Lapsiperheiden köyhyys alenee
  • Lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja lisätään
  • Päihdehuollon, mielenterveyden ja lastensuojelun palveluita lisätään
  • Huumehoitopalvelujen saatavuus paranee
  • Hallinnonalojen yhteistyötä syrjäytymisen torjunnassa tiivistetään
  • Asunnottomien määrä vähenee.

Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

  • Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus suomeksi, ruotsiksi ja saameksi
  • Turvataan henkilöstön riittävyys
  • Uudistetaan palvelujen järjestämisen rakenteita
  • Vahvistetaan seudullista yhteistyötä
  • Varmistetaan palvelujen kestävää rahoitusta
  • Edistetään vammaisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa
  • Taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva
  • Turvataan sosiaalivakuutusten kestävä rahoitus.

Lapsiperheiden hyvinvointi

  • Tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä
  • Helpotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta
  • Tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia
  • Vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

  • Tasa-arvon toimintaohjelman toimeenpano
  • Tasa-arvolain toimeenpano
  • Naisten ja miesten palkkaerot kaventuvat
  • Määräaikaiset palvelussuhteet vähenevät
  • Naisten osuus päätöksenteossa ja taloudessa kasvaa
  • Naisyrittäjyys lisääntyy
  • Naisiin kohdistuva väkivalta sekä prostituutio vähenevät
  • Tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta.

Tavoitteiden toteutumista arvioidaan hallituksen strategia-asiakirjan arvioinnin yhteydessä sekä valtion tilinpäätöskertomukseen liittyvän tuloksellisuusasiakirjan yhteydessä. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista ja arvioinnista. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan ministeriön antamissa laitoskohtaisissa tilinpäätöskannanotoissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa)
  2006 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä
         
Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 4,638 3,195 - 7,833
Vuoden 2006 sitoumukset 0,819 1,276 2,754 4,849
Valtuudet yhteensä 5,457 4,471 2,754 12,682

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006

    v. 2004
tilinpäätös
1000 €
v. 2005
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2006
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2005—2006
    1000 € %
             
01. Sosiaali- ja terveysministeriö 61 452 66 396 68 301 1 905 3
02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21 910 22 630 22 740 110 0
03. Työttömyysturvalautakunta 1 795 1 795 1 837 42 2
04. Tarkastuslautakunta 1 630 1 777 1 964 187 11
06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 4 204 4 876 5 426 550 11
07. Työterveyslaitos 37 162 38 437 40 600 2 163 6
08. Kansanterveyslaitos 42 926 43 257 44 125 868 2
09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 5 047 4 930 5 055 125 3
10. Säteilyturvakeskus 11 330 11 400 11 562 162 1
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 2 284 2 574 2 664 90 3
12. Valtion koulukodit 588 588 588
13. Työsuojelun piirihallinto 22 608 23 400 24 310 910 4
14. Valtion mielisairaalat 204 607 607
15. Perhekustannusten tasaus 1 432 853 1 428 900 1 422 600 - 6 300 - 0
16. Yleinen perhe-eläke 39 160 39 300 38 000 - 1 300 - 3
17. Työttömyysturva 717 431 720 000 667 500 - 52 500 - 7
18. Sairausvakuutus 769 619 1 017 000 1 107 900 90 900 9
19. Eläkevakuutus 1 604 806 1 632 001 2 380 400 748 399 46
20. Tapaturmavakuutus 13 000 13 000 14 500 1 500 12
21. Rintamaveteraanieläkkeet 96 012 90 700 80 000 - 10 700 - 12
22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 251 463 245 308 233 798 - 11 510 - 5
23. Muu sodista kärsineiden turva 2 499 2 550 2 400 - 150 - 6
28. Muu toimeentuloturva 29 680 44 960 68 600 23 640 53
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 3 563 172 3 924 788 4 449 417 524 629 13
33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 7 040 6 625 12 050 5 425 82
53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta 9 753 9 860 9 660 - 200 - 2
57. Maatalousyrittäjien lomitustoiminta 207 016 207 250 207 700 450 0
92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 405 945 423 445 400 445 - 23 000 - 5
  Yhteensä 9 362 590 10 028 354 11 324 749 1 296 395 13

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 938 3 990 4 0301)    

1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 502 henkilötyövuotta.

Valtiovarainvaliokunta:

Määrärahat.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on noin 11 miljardia euroa, joka on noin 12 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä painotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta ja saatavuutta, rahoitusjärjestelmien selkeyttämistä sekä riittävän toimeentulon turvaamista jokaiselle. Suurin osa määrärahoista käytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen. Sosiaalimenojen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 43,8 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta.

Apurahansaajien sosiaaliturva.Valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota apurahansaajien sosiaaliturvaan liittyviin ongelmiin kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään. Valiokunta kiirehti uudistusten eteenpäin viemistä ja katsoi, että ne tulisi toteuttaa viimeistään vuonna 2006.

Tarvittavia uudistuksia ei ole vielä toteutettu. Saadun selvityksen mukaan vuoden 2006 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on kuitenkin päätetty, että apurahansaajien sosiaaliturvaa kehitetään. Tarkoituksena on, että apurahalla päätoimisesti työskentelevät saatetaan pakollisen yrittäjien eläkelain mukaisen eläketurvan ja sairausvakuutuslain mukaisen ansioperusteisen sairausvakuutuksen piiriin vuoden 2007 alusta lukien.

Vaikka uudistukset eivät toteudu valiokunnan toivomassa aikataulussa, on sinänsä hyvä, että asiaa koskeva lainvalmistelutyö on nyt käynnistetty. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainvalmistelutyö etenee käytännössä suunnitellulla tavalla ja että sosiaaliturvan parannukset voidaan saattaa voimaan vuoden 2007 alusta lukien.