Talousarvioesitys 2006

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta.

Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä. Viestintäpolitiikassa tämä tapahtuu edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä ja liikennepolitiikassa kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallitus sitoutuu hallinnonalan yrityksissä ja liikelaitoksissa pitkäjänteiseen ja ennustettavaan omistajapolitiikkaan.

Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä.

Viestinnän palvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja.

Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteiden mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Vuoden 2005 lopussa kaikki teknologiat huomioon ottaen Suomessa on miljoona laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s. Lisäksi Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa on vakiintunut. Strategian toimenpideohjelmaa pannaan täytäntöön aina vuoteen 2007 saakka. Strategian lähtökohtana on, että verkkoihin syntyy hyviä palveluita ja niitä käytetään laajasti.

Televisiotoiminnassa viestintäverkkojen digitalisointi etenee. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen analogisista lähetyksistä luopumisesta 31.8.2007 lähtien. Digitaalinen televisioverkko kattaa koko maan vuoden 2005 loppuun mennessä ja vuoden lopussa 40 prosentilla kotitalouksista arvioidaan olevan käytössä digitaalinen vastaanotin. Joulukuussa 2004 loppuraporttinsa jättäneen parlamentaarisen työryhmän ehdotusten pohjalta valmistellut lakimuutokset, joiden tarkoituksena on varmistaa Yleisradio Oy:n rahoitus ja toimialan kehittyminen siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan, toimeenpannaan vuonna 2006.

Kansallisen tietoturvastrategian avulla Suomesta rakennetaan tietoturvallinen yhteiskunta. Strategian tavoitteena on edistää tietoturvallisuusyhteistyötä sekä kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Strategian avulla parannetaan tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvataan perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma. Tavoitteena on myös lisätä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat tavoitteet:

• Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla.
• Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin.
• Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy.
• Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet:

• Suomen Internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s ja Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä.
• Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa.
• Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu ja kaupallisen televisio- ja radiotoiminnan toimintaedellytykset kehittyvät.

Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas liikennejärjestelmä. Väylänpidon kustannuksia minimoidaan hankintamuotoja ja toimintamuotoja edelleen kehittämällä.

Vuonna 2006 henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 %. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen ja erityisesti kuljetusintensiivisten toimialojen kasvusta riippuen.

Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muuttuminen ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Väestön keskittyminen lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä. Kohtuuhintainen julkisen liikenteen palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan kansalaisille. Elinkeinoelämän globalisoituminen korostaa kansainvälisten yhteyksien kehittämisen merkitystä.

Hallitusohjelman mukaisesti asetettu liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmä sai helmikuussa 2004 valmiiksi esityksen liikenneväylien pidon linjauksista hallituskaudelle ja yleisemmällä tasolla koko seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi työryhmän esittämää hankkeiden kiireellisyysjärjestystä. Hankkeiden käynnistämisestä hallitus päätti ensimmäisen kerran 11.3.2004 kehyspäätöksen yhteydessä ja myöhemmin niistä on päätetty talousarviokäsittelyissä.

Valtioneuvoston tekemien päätösten mukaan uusille liikennehankkeille osoitetaan vaalikaudella 233 milj. euroa (sis. alv) ja uusista hankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuvat määrärahatarpeet ovat yhteensä 1 631 milj. euroa (sis. alv). Vastaavat luvut ilman arvonlisäveroa ovat 191 milj. euroa ja 1 337 milj. euroa. Päätösten toteuttaminen aloitettiin vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa, johon sisältyi Muurla—Lohja -moottoritien toteuttaminen elinkaarimallilla (sopimusvaltuus 700 milj. euroa, rakentamiskustannukset noin 335 milj. euroa). Vuoden 2005 talousarvioon sisältyivät uusina hankkeina Tornion vesiväylän syventäminen (sopimusvaltuus 11 milj. euroa) ja Hakamäentien hanke (sopimusvaltuus 90 milj. euroa). Vuonna 2006 on tarkoitus aloittaa Raahen meriväylä (sopimusvaltuus 30 milj. euroa), Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe (sopimusvaltuus 57 milj. euroa), kuntien kanssa yhteishankkeena Hintta—Korvenkylä, Oulu (sopimusvaltuus 25,7 milj. euroa), Ilmalan ratapiha (sopimusvaltuus 100 milj. euroa) ja Vihti—Pori -tien parannustyöt (sopimusvaltuus 45 milj. euroa). Seuraavina on tarkoitus aloittaa vuonna 2007 Seinäjoki—Oulu -rataosan ensimmäinen osa (sopimusvaltuus 90 milj. euroa), vt 6 Lappeenranta—Imatra -tiehanke (sopimusvaltuus 126 milj. euroa) ja Lahti—Luumäki -ratahanke (sopimusvaltuus 150 milj. euroa), Kehä I Turunväylä—Vallikallio (sopimusvaltuus 73 milj. euroa) ja Keski-Pasilan ratapihatyöt (sopimuvaltuus 30 milj. euroa). Lisäksi jatketaan seuraavalla vaalikaudella toteutettavien hankkeiden suunnittelua ja muuta valmistelua.

Liikenneväylien pidossa turvataan ensisijaisesti päivittäinen liikennöitävyys ja väylien kunto sekä liikenneturvallisuus. Ministerityöryhmän esittämiä teemahankkeita, ratojen yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen sekä tieverkolla satamayhteyksien parantaminen, pääteiden turvallisuuden parantaminen sekä kasvavien alueiden kehityksen tukeminen, jatketaan.

Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten jatkuvan kasvun ympäristöriskejä Suomenlahdella vähennetään kehittämällä liikenteen ohjausjärjestelmiä ja osallistumalla kansainvälisten merikuljetussääntöjen kehittämiseen.

Liikenne- ja kuljetuspalvelut ovat kaupallista toimintaa. Valtio täydentää palveluja ostamalla liikkumis- ja kuljetustarpeiden tyydyttämiseksi tarpeellisiksi arvioituja palveluja siltä osin kuin niitä ei pystytä asiakastuloin tarjoamaan. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa tai tukee juna-, vesi- ja lentoliikenteen palveluja. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö myöntää kunnille valtionavustusta kaupunkiliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen alentamiseen. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää ympäristöhaittoja nostamalla joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä. Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota kunnat täydentävät omilla ostoillaan sekä järjestävät koululaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kuljetuksia.

Hallitusohjelman joukkoliikennetavoitteiden saavuttamista loppuhallituskauden aikana pohtinut työryhmä on tehnyt esityksensä joukkoliikenteen rahoituksen rakenteen uudistamiseksi. Työ jatkuu työryhmissä vuoden 2005 aikana.

Merenkulun tuilla pyritään varmistamaan riittävä Suomeen rekisteröity aluskanta ja siten palvelujen jatkuvuus kaikissa tilanteissa.

Ilmailun hallintoa selkiinnytetään. Ilmailulaitoksesta erotetaan merkittävien julkisten hallintotehtävien hoito perustettavalle Ilmailuhallinnolle. Ilmailuhallinto -viraston toiminta rahoitetaan määrärahalla, jonka tarve otetaan huomioon uuden ilmailun valvontamaksun tasossa.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat tavoitteet:

• Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Logistisia kustannuksia alennetaan. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan.
• Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttää tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna 2006 alle 315.
• Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet:

Parannetaan toimialan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta.

Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi

• tehdään päätös teiden ja ratojen runkoverkosta sekä valmistellaan vuonna 2005 tehtyjen selvitysten pohjalta ehdotus rataverkon laajuudesta ja yleisen ja yksityisen tien rajapinnasta. Pyritään estämään kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntyminen tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Parannetaan liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta.
• joukkoliikenteen julkisella rahoituksella pyritään turvaamaan liikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä edistetään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä säännöllistä matkustusta tukevien kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Kehittämistoiminnan tavoitteena on turvata joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä ja luoda edellytyksiä jatkuvalle liikenteen hoidon tehokkuuden ja laadun paranemiselle.
• kehitetään eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen.

Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi

• tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 prosentista valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta.
• rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia.
• kauppamerenkulussa ja ilmailuliikenteen säännöllisessä reittiliikenteessä ja charterliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia.
• hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko- ja jääennusteiden osuvuuden tulee olla hyvällä tasolla.

Ympäristöhaittojen vähentämiseksi

• ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimuslaitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista.
• uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan.
• olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan.

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 1 752,2 milj. euroa.

Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 20,6 milj. euroa yhteensä liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat sekä sanomalehdistön tuki. Näihin esitetään yhteensä 18,9 milj. euroa.

Viranomaisradioverkon (VIRVE) rahoituksen tukemiseen esitetään 2,0 milj. euroa.

Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 355,3 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä ilmailun ja rautatieliikenteen alueille perustettavat hallinto- ja turvallisuusvirastot. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin. Lisäksi Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen esitetään 58,7 milj. euroa.

Omistajapolitiikan toteuttamiseen käytetään 0,5 milj. euroa.

Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 40,5 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos.

Hallinnonalan arvonlisämenoihin esitetään 254,7 milj. euroa.

Hallinnonalan maksutuloista ja veroluontoisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pitoon käytettävä väylämaksu 76 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu ja ratavero yhteensä 60 milj. euroa. Viestintävirasto saa maksutuloina 27 milj. euroa ja Ajoneuvohallintokeskus 62 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 8 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU-varoja momentilta 26.98.61 noin 11 milj. euroa.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006

Liikenneväylien rahoitus

Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 10 kehittämishanketta, joista ensi vuodelle on budjetoitu viisi hanketta: Raahen meriväylä, Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe, vt 20 Hintta—Korvenkylä, Ilmalan ratapiha sekä Vihti—Pori-tien parannustyöt. Vuonna 2007 aloitetaan niin ikään viisi kehittämishanketta, jotka ovat Seinäjoki—Oulu-rataosan ensimmäinen osa, vt 6 Lappeenranta—Imatra-tiehanke, Lahti—Luumäki-ratahanke, Kehä I Turunväylä—Vallikallio sekä Keski-Pasilan ratapihatyöt. Hankkeet kuuluvat liikennepoliittisen ministerityöryhmän (LVM:n julkaisu 7/2004) ehdottamaan ns. ensimmäiseen koriin, lukuun ottamatta Tampereen läntisen kehätien 2. vaihetta ja vt 20 Hintta—Korvenkylä-hanketta, jotka sisältyvät vuosina 2008—2013 toteutettavaan hankekoriin.

Valiokunta pitää edellä mainittuja hankkeita tärkeinä ja niiden käynnistämistä sinänsä perusteltuna. Valiokunta ei kuitenkaan pidä asianmukaisena menettelytapaa, jossa ns. kakkoskoriin kuuluvia hankkeita nostettiin ensimmäiseen koriin kuuluvien, vielä aloituspäätöstä vailla olevien hankkeiden ohi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi aikanaan työryhmän esittämää hankkeiden kiireellisyysjärjestystä ja myös valtiovarainvaliokunta on omissa linjauksissaan kiirehtinyt nimenomaan ensimmäiseen koriin kuuluvien hankkeiden käynnistämistä.

Ensimmäiseen koriin sisältyy vielä kuusi sellaista hanketta, joista ei ole tehty aloituspäätöstä. Nämä ovat vt 4 Kemin kohta ja sillat, Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti, vt 5 Lusi—Mikkeli, vt 8 Sepänkylän ohitus, vt 4 Lusi—Vaajakoski sekä vt 14 Savonlinnan keskusta. Sepänkylän ohitusta koskevan hankkeen suunnitelmat vanhenevat 31.12.2005, joten sen aloitus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Muut hankkeet ovat sen sijaan suunnitelmavalmiuden puolesta käynnistettävissä vielä tällä vaalikaudella.

Lisäksi ministerityöryhmän ehdottamista kahdeksasta teemapaketista on kokonaan käynnistämättä vielä kolme hanketta (joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä, pienehköt vesiväylien ja turvalaitteiden kehittämishankkeet sekä rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa).

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa ja pitää välttämättömänä, että em. hankkeiden aloittamisesta päätetään vielä kuluvan hallituskauden aikana. Myös hallitus on korostanut väyläverkon kehittämisohjelman johdonmukaista toteuttamista Lissabonin strategiaan liittyvässä kansallisessa toimintaohjelmassa. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Eduskunta edellyttää, että kehysriihen ja vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä hallitus arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien, vielä toteuttamatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia ja tekee tältä pohjalta päätöksiä ensimmäiseen koriin kuuluvien liikennehankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja 2008.

Valiokunta viittaa myös aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 4/2005 vp) ja korostaa edelleen pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä. Liikenneväyläpolitiikan rahoituskehys on ollut jo hallituskauden alusta lukien alimittainen. Tiukan menokehyksen vuoksi siihen ei ole voitu sen jälkeen tehdä riittäviä korotuksia. Kuten valiokunta on useissa yhteyksissä todennut, resurssit tulee alun pitäen mitoittaa siten, että liikenneinvestointeja voidaan tehdä tasaisesti koko vaalikauden ajan. Liikennehankkeiden järkevä ja tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttävät ehdottomasti sitä, että hankkeista ja niiden rahoituksesta päätetään hyvissä ajoin, jolloin ne voidaan toteuttaa hallitusti ja taloudellisesti optimaalisella tavalla. Näin voidaan tehostaa myös maanrakennusalan resurssien tasaista käyttöä, vähentää liikennehankkeisiin liittyvää epävarmuutta ja vauhdittaa kaavoitusta sekä elinkeinoelämän investointeja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on 12.4.2005 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uusien pitkäjänteisten rahoitustapojen käyttöönottamisesta tienpidossa. Työryhmän määräaika päättyy 31.3.2006.

Valiokunta pitää työryhmän asettamista erittäin tärkeänä ja korostaa erityisesti rahoituksen pitkäjänteisyyttä parantavia toimenpiteitä. On myös tärkeää, että eri rahoitustavoista esitetään vertailukelpoiset tiedot ja että kehysmenettely ei ole esteenä joustavien rahoitustapojen käyttämiselle. Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa turvataan liikenneväylien pitkäjänteiseen kunnossapitoon ja kehittämiseen tarvittava rahoitus.

Tehokas liikennejärjestelmä on yksi talouskasvun edellytyksistä. Kannattavilla investoinneilla voidaan lisätä Suomen kilpailukykyä ja parantaa kansantalouden tuottavuutta ja toimintaedellytyksiä. Liikenneverkon saattaminen ajanmukaiselle tasolle on tärkeää myös tasapainoisen aluekehityksen ja liikenneturvallisuuden kannalta. Muun muassa Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin tekemien selvitysten mukaan hyvillä liikenneyhteyksillä on keskeinen merkitys yritysten sijoittumisessa. Suurimmaksi aluekehityksen ongelmaksi koetaan heikot liikenneyhteydet ja liikenneverkon heikko kunto.

Eduskunta edellyttää, että kehysriihen ja vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä hallitus arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien, vielä toteuttamatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia ja tekee tältä pohjalta päätöksiä ensimmäiseen koriin kuuluvien liikennehankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja 2008.